Hallitus 2015–? Kolme ässää, sinivalkoinen hätätilahallitus?

  • 1 174 384
  • 10 753

bebeto

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Ylöjärven Ryhti
Kerro nyt mitä positiivista on jäänyt julkaisematta?

Ei ehkä julkaisematta mutta en ole kuullut yhdenkään hallituspuolueen ministerin kommentoivan esimerkiksi sitä että Suomen kauppatase oli alkuvuonna puoli miljardia euroa ylijäämäinen. Tiesitkö muuten että Suomen valtionvelan osuus BKT:sta on selvästi alhaisempi kuin EU-maissa keskimäärin?
 

Daespoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hameenlinna Moderators
Ei ehkä julkaisematta mutta en ole kuullut yhdenkään hallituspuolueen ministerin kommentoivan esimerkiksi sitä että Suomen kauppatase oli alkuvuonna puoli miljardia euroa ylijäämäinen. Tiesitkö muuten että Suomen valtionvelan osuus BKT:sta on selvästi alhaisempi kuin EU-maissa keskimäärin?

Suomen kaupptase on positiivinen koska 1) öljyn hinta romahtanut ja 2) tuonnin määrä tippunut. Positiivinen kauppatase on tietysti hyvä asia itsessään mutta kannattaa vähän tutustua taustoihin.

Tiesin muuten tuon BKT:stä, tätä on vasemmisto toitottanut viimeiset 5 vuotta perusteena sille ettei tarvi tehdä mitään.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Yksi lause tuosta jutusta nousi esiin:" Valtiokonttorin pääjohtaja Timo Laitinen sanoo sopineensa valtiovarainministeriön kanssa, ettei ota kantaa siihen, näyttääkö Suomen velkaantuminen odotettua paremmalta vai huonommalta."
Jotenkin tuntuu että lähes kaikkia on ohjeistettu kertomaan ja julkaisemaan ainoastaan negatiivisia uutisia Suomen tilasta, juuri niitä lukuja ja tilastoja mitkä tukevat hallituksen agendaa.
Oliko tuo viitattu uutinen negatiivinen?
 

tosiasia

Jäsen
Suosikkijoukkue
TuTo
Cobol kirjoitti:
Vaikea sanoa mitään kieruudesta, mutta onko yllä oleva kuitenkaan faktaa kun TELA:n mukaan todellisuus on alla kuvattu:

Vuodesta 2013 alkaen varoja otetaan eläkkeiden rahoitukseen enemmän kuin säästetään työssä olevien eläkkeitä varten. Kunta-alalla rahastosta aletaan ottaa varoja eläkerahoitukseen arviolta vuonna 2017. Säästettyjen varojen tuottoja käytetään yhä enemmän eläkkeiden rahoitukseen. Eläkevarojen kasvu suhteessa bruttokansantuotteeseen tai palkkasummaan pysähtyykin lähivuosina.

Sijoitustuotoilla katetaan osa eläkkeiden rahoituksesta ja eläkevarojen kasvu. Eläkevarojen nimellistä kasvua tarvitaan siihen, että varojen ostovoima ei kuluttajahintojen vuoksi supistuisi ja reaalista kasvua siihen, että eläkemenot kasvavat vauhdikkaasti väestön ikärakenteen muutoksen takia.

Työeläkejärjestelmän kestävyyslaskelmissa työeläkevarat tai niistä saatava tuottovirta on jo otettu huomioon. Ne eivät ole toiseen kertaan käytettävissä muun julkisen talouden kestävyysvajeen kattamiseen.

Kiitos mielenkiintoisesta kirjoituksesta. Tuossahan oikeastaan todetaan, että rahastoista käytetään vain murto-osaa. 1990 luvulla vielä luultiin, että rahastoja purettaisiin mittavasti suurten ikäluokkien eläköityessä, mutta tämähän ei ole toteutunut. Vuoteen 2013 asti rahastot ovat olleet saama puolella ja vasta tämän jälkeen maksujen määrä ulos on ylittänyt rahastoon tulevan rahan määrän. Tähän kun huomioidaan vielä rahastojen tuotto, niin nehän kasvavat vielä todella hyvää tahtia eivätkä ole häviämässä mihinkään. "Sijoitustuotoilla katetaan osa eläkkeiden rahoituksesta ja eläkevarojen kasvu."

Hieman kritiikkiäkin pitää tosin antaa tuolle 2014 kirjoitetulle tekstille. Palkkasummien kasvu lähivuosina on harvojen etuoikeus, todellisuus on pikemminkin päinvastainen. Mahtaako BKT:kään mitenkään kovasti kasvaa jos vain leikataan? Suomi ei edelleenkään ole saavuttanut vuoden 2008 BKT lukuja. Deflaatiostakin on ollut puhetta. Julkisentalouden kestävyysvajeeseen ei eläkevaroja ole tarkoitettu, mutta kaipa niitä voisi käyttää juuri eläkkeiden maksamiseen? Miksi eläkevarojen pitää kasvaa voimakkaasti, jos koko muu talous polkee paikallaan?
 

bebeto

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Ylöjärven Ryhti

Stonewall

Jäsen
Suosikkijoukkue
RoKi
Sipilä: On ihan hilkulla, että komissio päättää Suomen leikkauksista | Yle Uutiset | yle.fi

Tämänkaltaiset ulostulot ovat puhdasta propagandaa ja alleviivaavat mitä tuossa yllä kirjoitin. Onneksi luottoluokittajat ovat eri mieltä.

Ongelmahan on, että kun meillä on eurokahleet, niin komissio tosiaan tulee päättämään leikkauksista, jos omat toimemme eivät sille riitä. Mittareina se voi käyttää velan osuutta BKT:sta ja velkaantumisvauhtia. Tosiaan velkaannumme jo nopeammin kuin Kreikka, joten Komissio voi halutessaan viheltää pyristelymme poikki. Enkä nyt ota kantaa siihen mitä oikeasti pitäisi tehdä, vaan totean vaan, että Sipilä on tuossa sinällään ihan oikeassa. Toki meidän on hivenen vaikeaa yhtäkkiä erota eurosta tilanteen korjaamiseksi, mutta esim. Väyrysen kansalaisaloite antaisi mahdollisuuden järjestää aiheesta kansanäänestyksen. Mikäli kaikki eduskuntanpuolueet asettuisivat kannattamaan euroeroa voisimme tästä vielä selvitä ilman Komission väliintuloa. On se toki edelleenkin teoriassa mahdollista muutenkin, mutta aika käy vähiin ja todellakaan ei olla kaukana troikan kynsistä. Lähinnä toivomme on todellisuudessa vientiteollisuuden kasvun varassa, mutta Komissiota varten pitäisi saada leikkauksiakin aikaan (oli se järkevää tai ei, halusimme sitä tai emme).
 

bebeto

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Ylöjärven Ryhti
Ongelmahan on, että kun meillä on eurokahleet, niin komissio tosiaan tulee päättämään leikkauksista, jos omat toimemme eivät sille riitä. Mittareina se voi käyttää velan osuutta BKT:sta ja velkaantumisvauhtia. Tosiaan velkaannumme jo nopeammin kuin Kreikka, joten Komissio voi halutessaan viheltää pyristelymme poikki. Enkä nyt ota kantaa siihen mitä oikeasti pitäisi tehdä, vaan totean vaan, että Sipilä on tuossa sinällään ihan oikeassa. Toki meidän on hivenen vaikeaa yhtäkkiä erota eurosta tilanteen korjaamiseksi, mutta esim. Väyrysen kansalaisaloite antaisi mahdollisuuden järjestää aiheesta kansanäänestyksen. Mikäli kaikki eduskuntanpuolueet asettuisivat kannattamaan euroeroa voisimme tästä vielä selvitä ilman Komission väliintuloa. On se toki edelleenkin teoriassa mahdollista muutenkin, mutta aika käy vähiin ja todellakaan ei olla kaukana troikan kynsistä. Lähinnä toivomme on todellisuudessa vientiteollisuuden kasvun varassa, mutta Komissiota varten pitäisi saada leikkauksiakin aikaan (oli se järkevää tai ei, halusimme sitä tai emme).

Menokuri leikkaa valtion velkaantumisvauhtia - Suomen talous - Talous - Helsingin Sanomat

Tässä artikkelissa kyseenalaistetaan tuo velkaantumisen vauhti mihin Sipilä vetoaa joten pidän tuota ulostuloa edelleen tarkoitushakuisena propagandana. Miksi hallitus ei ole valtaantulonsa jälkeen nostanut valokeilaan yhtä ainutta positiivista uutista mitä tulee Suomen talouteen?
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Sipilä: On ihan hilkulla, että komissio päättää Suomen leikkauksista | Yle Uutiset | yle.fi

Tämänkaltaiset ulostulot ovat puhdasta propagandaa ja alleviivaavat mitä tuossa yllä kirjoitin. Onneksi luottoluokittajat ovat eri mieltä.
Eri mieltä mistä?: "Fitchin luokituspäätös oli yllätys, sillä Suomen talouskehitys on ollut selvästi heikompaa kuin Fitch odotti maaliskuussa. Luottoluokittaja kehuu kuitenkin yhä Suomen poliittisia ja yhteiskunnallisia instituutiota vahvoiksi ja kiittelee Suomen osaamistasoa yleisemminkin. Myös hallituksen suunnitelmat talouden oikaisemiseksi ovat vakuuttaneet reittaajan. ”Uuden hallituksen ohjelma korostaa sekä tarvetta julkisen talouden tasapainotukseen että uudistuksiin, jotka kohentavat kilpailukykyä ja kasvua keskipitkällä tähtäyksellä”, Fitch kiittelee" http://www.kauppalehti.fi/uutiset/l...mulehti_mobiili&utm_campaign=kontekstuaalinen
 
Suosikkijoukkue
Paikalliset, nykyinen ja entinen
Minusta se oli orastavan positiivinen mutta en usko että hallituksen taholta sitä tullaan kommentoimaan millään tavalla.

PT: Puheet kustannuskilpailukyvyn rapautumisesta heikolla pohjalla | Taloussanomat

Hallitus puhuu vain niistä asioista jotka tukevat sen valitsemaa linjaa joten positiiviset uutiset vaietaan kuoliaaksi.

PT on palkansaajajärjestöjen rahoittama tutkimuslaitos ja toki tuottaa sellaista tietoa jota ne haluavat saada aivan kuten ETLA tuottaa elinkeinoelämän tavoitteita tukevaa materiaalia. Hallitus tukeutuu ensisijassa julkisyhteisöjen eli lähinnä VM:n, VATT:n ja Suomen Pankin aineistoihin.

Edit: todettakoon vielä että nuo ovat kaikki ihan varteenotettavia ja hyvää tukimusta tuottavia tahoja. Erot ovat esim. tutkimuskohteissa ja näkökulmissa.
 
Viimeksi muokattu:

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Ongelmahan on, että kun meillä on eurokahleet, niin komissio tosiaan tulee päättämään leikkauksista, jos omat toimemme eivät sille riitä. Mittareina se voi käyttää velan osuutta BKT:sta ja velkaantumisvauhtia. Tosiaan velkaannumme jo nopeammin kuin Kreikka, joten Komissio voi halutessaan viheltää pyristelymme poikki.

Tästä puhuin pari vuotta sitten, kun keskusteltiin euron järkevyydestä Suomelle ja päiviteltiin (taantumasta) syntynyttä alijäämää - eli että jossain vaiheessa me voimme joutua samaan kurimukseen kuin aiemmat ongelmamaat, koska jäsenyytemme semi-kultakannassa estää kaiken järkevän politiikan. En kyllä itse näe mitään muuta hyvää vaihtoehtoa kuin eron eurosta, mitä siis ei varmastikaan tule tapahtumaan - ellei sitten Euroopassa synny todella syvä kriisi, mikä vie lähes kaikki rakenteet uusiksi (sellaista alkaa melkein jo toivomaan). Teimme tuhoisan valinnan 90-luvun lopulla, ja jos nämä erinäiset negatiiviset trendit jatkuvat niin en suuresti ihmettelisi, jos alan pian sanomaan, että 90-luvun alussa... Karu, tyhmyyden ja voimattomuuden aikakausi - elämää osavaltiossa.
 

Tombe76

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Useampaan kertaan kysynyt täällä minäkin miksi meitä verrataan aina Kreikkaan, kun nopeilla googlauksilla tuolla Ranskallakin tuntuu menevän suht heikosti. Ja monilla muilla. Voisiko joku kaupallisen alan asiantuntija verrata esim. linkkien lukuja Suomen vastaaviin. Julkisuudessa ei ole montaa kertaa esim. Ranskaa mainittu ja kerrottu miksi sillä menee Suomea paljon paremmin.

Alijäämä 95 miljardia euroa – EU uhkaa hylätä Ranskan budjetin - Ranskan talous - Talous - Helsingin Sanomat

Ranskan velka puhkaisi haamurajan | Kauppalehti
 

Tombe76

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Perhana kun kuvittelin että on joku tietty mittari, mistä vaan en ole tietoinen ja millä selviää miksi me Suomen kansa ollaan ihan letkuissa. Kreikan tiellä ja lähes seuraava. Ja ajatusta vahvisti se kun näin taas tänään pääministerimme pärstän lööpeissä, jossa jotain höpisi taloustilanteesa. Tarkkaa tekstiä en muista joten en lähde arvailemaankaan. Mutta jotain siinä veloista taas isoilla kirjaimilla kirjoitettiin. Huolestunut pääministerimme oli taas antanut jonkun lausunnon.

Voisiko joku nyt kuitenkin ystävällisesti kertoa miksi me ollaan Kreikasta seuraava, vaikka verraten tuohon Ranskaan ja linkittämääni lukuihin. Etten nolaa itseäni enempää täällä tai muualla. Ymärrän kyllä hyvin ettei Suomen taloudessa kaikki ihan putkeen tällä hetkellä mene. Ei vaikka työpaikkani, paperitehdas tekeekin voittoa ja tilauskannat ovat pisimpiä vuosiin, mutta ollaanko oikeasti (verrattuna muihin) NIIN kusessa. Ja jos ollaan niin mitkä ovat ne tärkeimmät luvut?

Kiitos jo etukäteen.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Ranskan ja Italian taloustilanne on joidenkin asiantuntijoiden mukaan heikompi kuin mitä julkisesti kerrotaan. Erityisesti pankit ovat kuralla. Myös tilastojen todenmukaisuutta epäillään. Mutta sen mitä EU, EKP ja Saksa sallivat isolle euromaalle (kuten Ranska ja Italia), sitä ne eivät salli pienelle kuten Suomelle. Ranskan ja Italian osalta tehdään vaikka millaisia pimityksiä ja toimia jotta ns. bailouttia ei tule. Suomen osalta tästä ei ole toivoa vastaavassa tilanteessa. Niinpä Suomen talouden tulisi olla mielellään vähintään samassa kunnossa kuin Ruotsin ihan kauppapoliittisista syistäkin. Ja sitähän Suomen talous olikin noin 6-8 vuotta sitten.

Muita eroja Suomen ja Ranskan välillä on mm. siinä, että Suomi velkaantuu syödäkseen, ei investoidakseen. Julkisen sektorin todelliset kulut ovat niin suuret ja edelleen kasvavat, että niiden kattamiseksi otetaan velkaa (kunta-, kuntayhtymä, valtio- ja näiden omistama osakeyhtiötaso). Olisi epäilemättä järkevää käyttää velanottoa investointeihin. Ainoa ongelma on siinä, että jos niin tehdään nykytilanteessa, velanotto pitää vähintään tuplata. Todennäköisesti triplata koska julkinen sektori (kuntataso -> osakeyhtiötaso) kasvaa investointien myötä. Kun nyt ollaan tilanteessa, jossa 4-8 miljardin euron lisävelkaantuminen per vuosi menee syömävelkoina, silloin oltaisiin tilanteessa jossa 12-24 miljardin lisävelkaantuminen per vuosi tuottaisi jotain joskus takaisin investointeina

Tiivistäen: Suomen ongelma ei ole velan määrä tai sen nykytaso vaan se, että velalla on kasvatettu täysin holtittomasti julkista sektoria ja kasvatetaan edelleen vähintään 1-2 vuotta.
 

bebeto

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Ylöjärven Ryhti
PT on palkansaajajärjestöjen rahoittama tutkimuslaitos ja toki tuottaa sellaista tietoa jota ne haluavat saada aivan kuten ETLA tuottaa elinkeinoelämän tavoitteita tukevaa materiaalia. Hallitus tukeutuu ensisijassa julkisyhteisöjen eli lähinnä VM:n, VATT:n ja Suomen Pankin aineistoihin.

Edit: todettakoon vielä että nuo ovat kaikki ihan varteenotettavia ja hyvää tukimusta tuottavia tahoja. Erot ovat esim. tutkimuskohteissa ja näkökulmissa.

PT:lla on omat intressinsä tuottaa tietoa, se on totta. Lähinnä tarkoitin tätä uutista versus Sipilän ulostulo velkaantumisen vauhdista:

Menokuri leikkaa valtion velkaantumisvauhtia - Suomen talous - Talous - Helsingin Sanomat
 

Tombe76

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Kiitti Cobol vastauksestasi. En lähde kinaamaan ja varmaan se sitten on julkinen sektori mikä sakkaa Suomessa. Myös suhteessa Ranskaan. Varmasti myös Ranska saa Saksalta enemmän siimaa. Se taas ei välttämättä ole missään sopimusasioissa hyvä asia.

Tuossa Bebeton linkissä oli mielenkiintoinen pointti. Siinähän Eläkeyhtiö Ilmarisen johtaja Kiander vahvistaa että Suomen eläkerahastojen korkotulot ovat tällä hetkellä suuremmat kuin valtion velan korkomenot. Painottaa myös, että ne on tarkoitus käyttää tuleviin eläkkeisiin eikä valtion velanmaksuun joka on ihan fiksua, ainakin pääsääntönä (oma mielipiteeni).

... mutta viittaa myös Ranskaan kun toteaa että Suomi on eläkevarojensa ansiosta paljon vahvemmassa asemassa kuin moni muu euromaa. Esim. Kreikassa niitä ei ole yhtään ja mm. Ranskassa, Italiassa ja Espanjassa hyvin vähän.

Suomessa rahastoitujen varojen yhteismäärä oli kesäkuun lopussa n.183 miljardia eli vähän alta tuplat mitä meillä on velkaa.

Onneksi näistäkin asioista yleisesti mainitaan hallituksen toimesta.. eikös ollutkin tuttu juttu kaikille?
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Ei eri maita voi pelkästään yhdellä mittarilla mitata. Suomella on etuna, että on edes tuollainen puskuri eläkepommin torjumiseen (vaikkei se tulekaan riittämään). Ranskassa ei vastaavaa pommia ole odottamassa.
 

Tombe76

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Ei eri maita voi pelkästään yhdellä mittarilla mitata. Suomella on etuna, että on edes tuollainen puskuri eläkepommin torjumiseen (vaikkei se tulekaan riittämään). Ranskassa ei vastaavaa pommia ole odottamassa.

Kuinkas pitkään se puskuri sitten riittää? Itse en tiedä ja rahastojen määrää ihmetteli esim. vanha herra Ilaskivi (kok) pari vuotta sitten.

Mihin eläkerahastoja jemmataan? — Raimo Ilaskivi

Ja mitä tuli Ranskan ja Suomen väliseen vertailuun niin toki käytin Ranskan luvuissa jopa kahta. Budjetin alijäämää ja valtion velkaa. On siinä 2000 miljardissakin perintöä tai jenkkien vajaassa 20000 miljardissa. Jos ikinä meinaavat nuo saada nollille.

Ainakin näin maallikon näkökulmasta.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Kiitti Cobol vastauksestasi. (...)

... mutta viittaa myös Ranskaan kun toteaa että Suomi on eläkevarojensa ansiosta paljon vahvemmassa asemassa kuin moni muu euromaa. Esim. Kreikassa niitä ei ole yhtään ja mm. Ranskassa, Italiassa ja Espanjassa hyvin vähän.

Suomessa rahastoitujen varojen yhteismäärä oli kesäkuun lopussa n.183 miljardia eli vähän alta tuplat mitä meillä on velkaa.

Kyllä Suomi on eläkemarkkinoilla vahvemmassa asemassa kuin moni muu maa. Mutta jos Euroopan pienistä maista poimitaan Tanska, Norja, Islanti, Hollanti, Sveitsi niin ollaan vähemmän tai enemmän jäljessä. Uskon että pienet maat kokevat olevansa enemmän omillaan kriisin sattuessa eikä niitä riennä EU/EKP pelastamaan kuten Saksan, Ranskan ja Italian pankkeja ja taloutta. Alla olevassa linkissä on OECD:n maakohtaista tilastoa viime vuodelta:

http://www.oecd.org/finance/Pension-funds-pre-data-2015.pdf

Alla sitten taas kerran linkki josta selviää julkisten menojen kehitys viimeisen 15 vuoden aikana. Se on jatkuvaa nousua ilman yhtään poikkeusvuotta:

Julkisten menojen kehitys - Veronmaksajain Keskusliitto ry

Poimitaan mukaan myös ay-näkemys jossa ekonomisti Ralf Sund lausuu Suomessa olevan dramaattinen ongelman työn tuottavuudessa:

Ralf Sund: "Meillä on dramaattinen ongelma työn tuottavuudessa" - Uutiset -Talouselämä

Lopetan lainaukset poimimalla kaavion työllisyysasteesta jonka kausi- ja satunnaisvaihtelusta tasoitettu trendi oli 67,6 prosenttia.

Findikaattori.fi - Työllisyysaste

Tiivistelmä: julkisen sektorin paisuminen yhdistettynä työn alhaiseen tuottavuuteen sekä pohjoismaisittain matalaan työllisten määrään on yhtälö, joka nakertaa Suomen talouden. Jotain on vihdoin ihan pakko tehdä.
 

Tombe76

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK
Tiivistelmä: julkisen sektorin paisuminen yhdistettynä työn alhaiseen tuottavuuteen sekä pohjoismaisittain matalaan työllisten määrään on yhtälö, joka nakertaa Suomen talouden. Jotain on vihdoin ihan pakko tehdä.

Tämä on selkeä homma. Jotain on jo tehty mutta paljon pitää vielä tehdä. Toivottavasti jatkossa myös julkisuudessa keskusteltaisiin enemmän asioiden oikeilla nimillä.


Itse päätän (ainakin hetkeksi) tarinoinnin tähän ja lähden omalta osaltani sitä vientiä parantamaan. Puhelin pärähti ja jouduin vastaamaan kyllä vaikka ilta perheen kanssa oli myös vaihtoehto. Joutuvat toki maksamaan ylitöistä sen "älyttömän" 100% mutta onhan se kai parempi kuin koneiden seisottaminen.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Kuinkas pitkään se puskuri sitten riittää? Itse en tiedä ja rahastojen määrää ihmetteli esim. vanha herra Ilaskivi (kok) pari vuotta sitten.

Mihin eläkerahastoja jemmataan? — Raimo Ilaskivi.
http://raimoilaskivi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/138505-mihin-elakerahastoja-jemmataan
Let me Google that for you
Let me google that for you

Ensimmäinen linkki kertoo vuoden 2011 luvuilla laskettuna: "Nykyisistä 135 miljardin eläkevaroista olisi vuonna 2030 jäljellä enää 35 miljardia euroa.

Lopputulos on karu kaikille 1970-luvulla ja sen jälkeen syntyneille.

”Heille ei jää enää mitään kunnon eläkepuskuria, jos eläkeikä on 65 vuotta. Eläkevarat on lähes syöty ja tulevat eläkkeet ovat täysin verotulojen varassa.”"

Mikään fakta tuo ei ole, sillä asiaan vaikuttavia tekijöitä on useita. Suomen talouden kehitys, sijoittujen eläkevarojen tuotto, maahanmuutto, suomalaisten työhyvinvointi jne jne. Rahastot ovat nyt isommat kuin 2011 (vaikka 2010-luvun alkuvuosina sijoitustuotot olivat itkettävän huonoja) ja eläkeikää onneksi nostettiin vuosina 2014 ja 2015. Toivoa sopii, että ihan pahin skenaario ei toteutuisi.

Ja mitä tuli Ranskan ja Suomen väliseen vertailuun niin toki käytin Ranskan luvuissa jopa kahta. Budjetin alijäämää ja valtion velkaa. On siinä 2000 miljardissakin perintöä tai jenkkien vajaassa 20000 miljardissa. Jos ikinä meinaavat nuo saada nollille.

Ainakin näin maallikon näkökulmasta.
Varmaan ainakin neljä tekijää olisi syytä huomioida, velan määrä, velkaantumistahti, valtion omaisuuden määrä ja harjoitettu politiikka. On eri asia jos velkaantuminen johtuu siitä, että tehdään jotain isoa, järkevää investointia kun että se syötäisiin.

Selvää on ettei noita tietenkään yritetä koskaan saada nollille.
Minä en Ranskan tilannetta tarkemmin tunne, mutta en olisi yllättynyt vaikka sielläkin oltaisiin vielä isossa kusessa. Minä en ole huolissani mistään EU:n ohjauksista vaan ihan siitä, että lainojen korot eivät tule aina olemaan historiallisen alhaalla. Minä en tajua, että kuka on niin vitun tyhmä, että antaa lähes ilmaista lainaa näille maille. Jenkkien tilanne on paperilla myös huono, mutta siihen pätee suurimpana ja kauneimpana ihan eri säännöt kuin meihin muihin. Markkinoiden luotto perustuu paljon muuhun kuin puhtaisiin lukuihin paperilla. Suurin raha on USA:ssa ja se on sellainen mahti niin monessa mielessä, että sen kaatuminen on "mahdottomuus".

Tähän sopisi nyt joku demarin tulla vinkumaan, että epistä ja sitä se tavallaan onkin.
 

Huerzo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Valittajien luvattu maa
SAK haluaa nyt neuvottelupöytään "laajemman työmarkkinaratkaisun". Neuvotteluissa pitäisi vaatimattomasti ratkaista yhdellä kertaa "kaikki keskeiset työmarkkinoiden kiistakysymykset". Viiden prosentin työkustannusalennus ei ole tietenkään SAK:n listoilla.

Toisin sanoen, kun nyt ei ole päästy sopimaan edes pienemmästä tavoitejoukosta, pitäisi ottaa neuvottelukierroksiin isompi kokonaisuus. Siinä palaa aikaa ja tupakkaa, mutta sehän on SAK:n harras toive. Pelata aikaa ja odottaa, josko jostain tulisi edes kelmeän vihreäksi kasvuksi tulkittava tilastolukema, jonka varjolla julistaa lama päättyneeksi. Tai että käänne on ihan kohta.

Lyly onkin jo nyt sitä mieltä, että tämän kuun loppu tulee liian aikaisin. Yllättyneitä? Kuinka pitkään Sipilä ja kumppanit jaksavat katsella (STTK:n ja Akavan kera) tätä poltetun maan taktiikkaa?

SAK haluaa laajemman työmarkkinaratkaisun | Yle Uutiset | yle.fi
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
SAK luulee edelleenkin Sipilän bluffaavan - eikä se muuten taida bluffata.
 

MacRef

Jäsen
Suosikkijoukkue
KuPS - elä laakase, naatittaan
SAK luulee edelleenkin Sipilän bluffaavan - eikä se muuten taida bluffata.
Tai sit ne oikeasti luulevat tuolla Hakaniemessä, että ne on tämän maan päättävä taho.
 

Wolves

Jäsen
Ongelmahan on, että kun meillä on eurokahleet, niin komissio tosiaan tulee päättämään leikkauksista, jos omat toimemme eivät sille riitä.

Ihan esimerkki.

Suomen julkisen velan määrän arvioitiin olevan vuonna 2010 4,1% BKT:stä ja tuolloin EU ilmoitti, että liiallisen alijäämän menettelyyn ei ole syytä (Raja-arvo tälle on 3%), koska velan "ennustetaan supistuvan 2,9 prosenttiin suhteessa BKT:hen, jollei politiikkaa muuteta". Nyt kun velka on 3,2%, niin olemmekin yhtäkkiä vaarassa joutua EU:n pakkohoitoon?

Raja-arvo on toki ylitetty, mutta ihmettelen Sipilän päätöstä antaa puhtaasti propagandalta tuoksuvan lausunnon, jossa "Ne tulee ja ottaa valtion haltuun". Puhumattakaan, kun "Velkaannumme miljoonan tunnissa" lausunto on osoittautunut jo paskapuheeksi. Oikea summa on 600 000€ tunnissa (Talouselämä).

Sitä en ihmettele, että oikeistopuolue lähtee työläisten taskulle, kun rahaa jostain tarvitaan. Luoja paratkoon, jos Sipilä itse maksaisi miljoonistaan jotain ylimääräistä.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös