Hallitus 2015–? Kolme ässää, sinivalkoinen hätätilahallitus?

[Cobol]

Eläkeikää olisi pitänyt nostaa ja niiden määrää olisi pitänyt laskea vuosikausia sitten (ja/tai eläketurvamaksua olisi pitänyt nostaa). Superkertymät viimeisiltä vuosilta olisivat olleet hyvä alku. Ihmiset eivät tajua miten valtava merkitys tällä olisi ollut kestävyysvajeeseen ja että minkä kokoluokan kavallus tuon viivähtämisessä tehtiin.
syyllisiä ovat olleet niin poliitikot kuin AY.

Suomalaisten eläketaso ei ole sinänsä ongelma. Jos asiaa tarkastellaan faktojen perusteella, Suomessa eläkkeet ovat pieniä kun verrataan eläkkeitä keskimääräiseen ns. läntisteen EU-maiden tasoon. Suomalaiseläkkeiden keskimääräinen ostovoima onkin samaa luokkaa Kreikan kanssa. Alla oleva tilastokaan ei ole todellinen. Siitä puuttuu syystä tai toisesta korkean eläkkeen maksavista mm. Norja ja Sveitsi.

Suomalainen eläke on Euroopan keskitasoa | Yle Uutiset | yle.fi

Se mikä on ongelma, liittyy ihan toiseen asiaan. Siihen että suomalainen väestö ikääntyy ja heidän suhteellinen osuus kasvaa nopeasti. Suomen olisi pitänyt tehdä tälle asialle jotain jo 20 vuotta sitten. Saada tavalla tai toisella syntyvyys ylös ja saada isossa määrin maahanmuuttajia, jotka ovat valmiita rakentamaan yhdessä Suomen hyvinvointia. Kumpaakaan ei tehty. Kummallisinta on se, että kun tilanne on ollut viimeiset 3-5 vuotta täysin ymmärretty kansantalouden kannalta, edelleenkään aiemmat ja tämä hallitus ei ole tehnyt mitään. Tällä hallituksella tarkoitan toimia joita se lyhyen olemassaolonsa aikana olisi voinut tehdä mm. koulutettujen ja työhaluisten pakolaisten suhteen. Niiden suhteen ilmoitettiin EI - joten pussinperältä saatiin sitten kouluttamattomia ja suomalaiseen työyhteiskuntaan mahdollisimman vaikeasti sopeutuvia.

Mutta. Kansalla on juuri sellaiset ministerit ja poliitikot kuin kansa ansaitsee.

 

[dana77]

Ei pointti ole siinä että eläkkeet olisivat korkeat, mutta niitä ei ole kokonaan kustannetettu työurien aikana kuten usein virheellisesti väitetään, vaan kyse on pyramidihuijauksesta johon ei ole tarpeeksi osallistujia. Tätä kestävyysvajetta olisi voinut hoitaa toisinkin.

 

[DAF]

Eläkeikää olisi pitänyt nostaa ja niiden määrää olisi pitänyt laskea vuosikausia sitten (ja/tai eläketurvamaksua olisi pitänyt nostaa). Superkertymät viimeisiltä vuosilta olisivat olleet hyvä alku. Ihmiset eivät tajua miten valtava merkitys tällä olisi ollut kestävyysvajeeseen ja että minkä kokoluokan kavallus tuon viivähtämisessä tehtiin.
syyllisiä ovat olleet niin poliitikot kuin AY.

Tässä(kin) on AY-sanan sijaan sanottava työmarkkinajärjestöt, ja maksujen liian matalan tason suhteen se syyllinen on kyllä ollut pöydän toinen puoli kuin palkansaajaliike. Syyllissanaa käyttäen sitä ovat olleet suuret ikäluokat - ihan jokaisella päätöksenteon sektorilla. Heidän etunsa turvattiin viimeiseen saakka.

 

[Cobol]

Ei pointti ole siinä että eläkkeet olisivat korkeat, mutta niitä ei ole kokonaan kustannetettu työurien aikana kuten usein virheellisesti väitetään, vaan kyse on pyramidihuijauksesta johon ei ole tarpeeksi osallistujia. Tätä kestävyysvajetta olisi voinut hoitaa toisinkin.

En tunne tarkemmin länsimaista kuin tietyistä syistä Hollannin mallin. Hollannissa eläke on 70 prosenttia minimipalkasta eikä sitä makseta erillisenä veloituksena työntekijöiltä ja työnantajilta. Hollannissa nämä yleiseläkemaksut maksetaan suoraan verorahoista. Hollannin malli on siitä mielenkiintoinen, että se takaa perustoimeentuloa kaikille, mutta ei rasita keskisuurilla tai suurilla eläkkeillä maan taloutta. Silti eläkeläisten keskimääräiset tulot suhteutettuna ovat Hollannissa Suomea paremmat.

Suomessa keskustelu esimerkiksi yllä olevan tyyppisestä tasaeläkkeestä torpataan joka kerta alkuunsa. Toki niiden toimesta jotka olisivat menettäjinä.

 

[Cobol]

Yksi malli voisi olla sellainen, että työeläkemaksuista vähennettäisiin 50 prosenttia työnantajien osalta ja 25 prosenttia työntekijöiden osalta. Samalla säädettäisiin eläkelaki, jossa siirtymäaikana kattoeläke olisi ensin nykyrahassa 3 000 euroa ja sitten 2.5 prosentin vähennyksenä per vuosi kunnes päästäisiin esimerkiksi 2 250 euroon. Samaan aikaan alimpia eläkkeitä nostettaisiin asteittan noin 1 750 euroon ja siirrettäisiin näin kaiken kaikkiaan jopa 900 000 - 600 000 suomalaista pois asumistuen ja toimeentulotuen luukulta. Yksi ongelmahan on se, että Suomessa kansaneläkkeet ovat usein niin pieniä, että se oikeuttaa muihin tukiin ja toisaalta Suomessa ei ole eläkekattoa, mikä on hyvin harvinaista lännessä ja kansantaloudellisista erittäin epätervettä kuormitusta. Luvut eivät ole eksakteja vaan esimerkinomaisia. Yhtälön pitäisi olla sellainen, että se vähentää eläkeläisten ns. kokonaisrasituksen (eläke, toimeentulotuki, asumistuki yms) määrää yhdistämällä maksatusta sekä leikkaamalla keskisuuria ja suuria eläkkeitä länsi-eurooppalaisten verrokkimaiden tapaan suhteessa muihin Suomessa maksettuihin eläkkeisiin.

Yllä oleva malli voisi olla hahmotelmana järkevä ja se muistuttaisi enemmän läntisen Euroopan eläkesysteemejä kuin tämä nykyinen, joka muistuttaa lähinnä pyramidihuijausta kuten @dana77 hyvin totesikin. Samalla yllä olevan mallin tyyppisellä ratkaisulla työnantajan sivukuluja madallettaisiin todella merkittävästi eikä työntekijänkään useamman prosentin bruttotulonousua kannata väheksyä kuten ei sitäkään, että aivan turhaa tukimaksatusta karsittaisiin sadoilla tuhansilla tapahtumilla per kuukausi ja tätä kautta saataisiin mahdollisuus julkisen sektorin täysin turhien kustannusten leikkaamiseen siirtämällä maksatus eläkkeisiin. Edelleen, työntekijän halu pidentää työuraansa onnistuisi hahmotelmalla todennäköisesti kohtuullisen hyvin.

Siitä tosin ei ole pelkoa, että yllä oleva toteutuisi. Ei pienintäkään.

 

[DAF]

Eläkekatoista nopea vertailu on tuossa: Eläkekatot - Etk.fi eli ei Suomen malli nyt aivan harvinainen ole, mutta toki on niin, että eläke_palkka_katto on yleisempi ratkaisu kuin ei mitään sääntelyä. Tuossa edellä esitetyssä mallissahan eläkemaksu ei seuraisi kertymää, mikä muuttaisi järjestelmän luonteen. Ehkä tarkoituksellisestikin.

"Läntisen Euroopan eläkesysteemejä" muistuttaisi - jos sääntelyä määriin halutaan - enemmän malli, jossa olisi nimenomaan eläkepalkkakatto, ts. katto sille, mistä summasta eläke kertyy ja mistä maksut maksetaan. Pelkkää eläkekattoa ei taida olla käytössä käytännössä missään. Nykyinenkään Suomen järjestelmä ei kuitenkaan ole mitenkään harvinainen - kysymys on siitä, että maksut ovat kuitenkin olleet näihin vuosiin saakka liian matalat sille järjestelmälle.

 

[TuleeEnnenaikaisesti]

Luultavasti et tee sunnuntaitöitä, tai töitä jossa on suuri mahdollisuus sairastua töissä?

Minulle ei oikein aukea tämä sunnuntailisistä nillittäminen. Saahan niistä pienen nipistämisenkin jälkeen silti paremman korvauksen, vaikka viikottainen tuntimäärä sama kuin ilman sunnuntaitakin. Vaikka monia vituttaa olla töissä maanantaina, ei siitä silti 200% palkkaa makseta.

Sairastumisen mahdollisuuden jalustalle nostaminen tietyissä ammateissa on myöskin lievää uhriutumista. Ihan yhtälailla sitä sairastuu duunipaikoissa, joissa on yli yksi ihminen samassa tilassa, ruuhkabussissa, kauppareissulla tai yleensäkin kun ovesta ulos kävelee. Ihan vaan kotona ollessaankin voi jotain sattua. Ja ihan tasapuolisuuden ja oikeudenmukaisuuden nimissä: kun kerran työnantaja on vastuussa työajalla sairastumisista, olisko kohtuullista että työntekijän sairastuessa tai teloessa itsensä vapaa-ajalla sairauslomasta ei maksettaisi palkkaa lainkaan?

 

[tosiasia]

Wessmanista sen verran, että hän on ekonomisti, joka on pari vuosikymmentä työskennellyt rahoitusalalla analyytikkona ja ekonomistina (mm. Nordean ja Evlin pääekonomistina, osakeanalyysin johtajana, korkoanalyytikkona ja osakestrategina).

Wessmanilla taitaa olla ihan omat syyt, kun haluaa eläkerahastojen tuottojen sijoittamista edelleen, eikä reaalitalouteen. Omasta mielestäni koko suomalainen eläkejärjestelmä on muuttunut viime vuosina kierompaan suuntaan. Nuorilta on jo nyt leikattu eläkkeet huomattavasti juuri eläköityneiden vastaavia alemmaksi. Eläkeikää on nostettu, elinaikakerroin syö koko ajan eläkkeitä ja nyt kun palkatkaan eivät kuin pienene, sekä työttömyys uhkaa, niin kertymät jäävät vaatimattomiksi. Tulevaisuudessa takuueläkkeelle joutuu yhä suurempi joukko.

Eläkerahastot ovat vielä asia erikseen. Niiden alkuperäinen tarkoitus oli lienee kompensoida juuri suurten ikäluokkien eläköitymistä, mutta nyt niitä halutaan käyttää jo paljon pidemmälle tulevaisuuteen. Poliitikoille nämä ovat perinteisesti tarjonneet niitä hyvä palkkaisia virkoja joihin on riittänyt jonkun puoluekirjan omaaminen ja heillä ei varmasti ole nykyjärjestelmää vastaan mitään. Päinvastoin he haluavat säilyttää sen virkapaikkoineen.

Tulevaisuudessa kuitenkin lienee painetta muuttaa vielä järjestelmää siihen suuntaan, että se kerryttää vain eräänlaisen takuueläkkeen kaikille. Lisäeläkkeestä tulee vapaaehtoinen. Tästä tulisi eräänlainen kansalaispalkka, mutta vasta eläkkeellä. Jos haluaa enemmän eläkettä, sitten maksaa sitä vapaaehtoisesti. Eläkerahastoja voisi mielestäni käyttää huomattavasti enemmän alkuperäiseen tarkoitukseensa, eli eläkkeiden maksamiseen. Ei niiden tarkoitus ole vain kasvaa koko ajan korkoa korolle. Tämä osaltaan helpottaisi taloudellista tilannetta, mutta ei toki poista kaikkia ongelmia, vaikka sitä Sipilän mainostamaa kilpailukykyä saataisiin prosentti lisää.

 

[Cobol]

Eläkekatoista nopea vertailu on tuossa: Eläkekatot - Etk.fi eli ei Suomen malli nyt aivan harvinainen ole, mutta toki on niin, että eläke_palkka_katto on yleisempi ratkaisu kuin ei mitään sääntelyä. Tuossa edellä esitetyssä mallissahan eläkemaksu ei seuraisi kertymää, mikä muuttaisi järjestelmän luonteen. Ehkä tarkoituksellisestikin.

En osta väitettä, jonka mukaan esimerkiksi Hollannissa tai Tanskassa ei olisi eläkekattoa. Molemmissa maissa peruseläke rahoitetaan verokertymällä. Toki niiden lisäksi on täydentävä eläke, mutta sekään ei tietääkseni ole maksu- vaan aikaperusteinen. Jos halutaan, tämä eläkeosa huomioiden voidaa varmasti esittää siten, että eläkkeessä ei ole maksukattoa. Pidän esitystapaa kuitenkin todellisena kikkailuna jolla on mahdollisesti ihan oma tarkoituksensa.

 

[Cobol]

Wessmanilla taitaa olla ihan omat syyt, kun haluaa eläkerahastojen tuottojen sijoittamista edelleen, eikä reaalitalouteen. Omasta mielestäni koko suomalainen eläkejärjestelmä on muuttunut viime vuosina kierompaan suuntaan. Nuorilta on jo nyt leikattu eläkkeet huomattavasti juuri eläköityneiden vastaavia alemmaksi. Eläkeikää on nostettu, elinaikakerroin syö koko ajan eläkkeitä ja nyt kun palkatkaan eivät kuin pienene, sekä työttömyys uhkaa, niin kertymät jäävät vaatimattomiksi. Tulevaisuudessa takuueläkkeelle joutuu yhä suurempi joukko.

Eläkerahastot ovat vielä asia erikseen. Niiden alkuperäinen tarkoitus oli lienee kompensoida juuri suurten ikäluokkien eläköitymistä, mutta nyt niitä halutaan käyttää jo paljon pidemmälle tulevaisuuteen. Poliitikoille nämä ovat perinteisesti tarjonneet niitä hyvä palkkaisia virkoja joihin on riittänyt jonkun puoluekirjan omaaminen ja heillä ei varmasti ole nykyjärjestelmää vastaan mitään. Päinvastoin he haluavat säilyttää sen virkapaikkoineen.

Tulevaisuudessa kuitenkin lienee painetta muuttaa vielä järjestelmää siihen suuntaan, että se kerryttää vain eräänlaisen takuueläkkeen kaikille. Lisäeläkkeestä tulee vapaaehtoinen. Tästä tulisi eräänlainen kansalaispalkka, mutta vasta eläkkeellä. Jos haluaa enemmän eläkettä, sitten maksaa sitä vapaaehtoisesti. Eläkerahastoja voisi mielestäni käyttää huomattavasti enemmän alkuperäiseen tarkoitukseensa, eli eläkkeiden maksamiseen. Ei niiden tarkoitus ole vain kasvaa koko ajan korkoa korolle. Tämä osaltaan helpottaisi taloudellista tilannetta, mutta ei toki poista kaikkia ongelmia, vaikka sitä Sipilän mainostamaa kilpailukykyä saataisiin prosentti lisää.

Wessmanin taustan nostin poikkeuksellisesti esille juuri siksi, että hänellä on hyvinkin omat syynsä näkemyksilleen. En tosin usko etteikö jokaisella muullakin ekonomistilla tai poliitikolla ole omat syynsä kannalleen. Olen samaa mieltä tekstisi sisällöstä muuten paitsi en näe järkevänä koskea nykyiseen eläkerahastojen pääomaan kuin yhdellä tavalla ja se on sama mitä aiemminkin esitin joskus: noin 40 eläkerahoja sijoittavaa tahoa tulisi saada 2-4 tahoon. Näin säästettäisiin merkittävästi kustannuksisa. Toki tiedämme ettei tämä onnistu syistä jotka mainitsit.

Mitä tulee eläkkeiden maksamiseen eläkerahastoista vuotuista kertymää enemmän, se on kai lähinnä marxilainen ja vasemmistopuolueiden vanha vaatimus, jota Suomessa edustaa mm. KELA:n johtava tutkija Pertti Honkanen (valtiot. tri). Toisaalta osin ay-liike ja vasemmistopuolueet vastustavat eläkeuudistuksia koska ne ovat mukana ns. hyvä veli -verkostossa.

 

[Pavlovin Koira]

Mitä tulee eläkkeiden maksamiseen eläkerahastoista vuotuista kertymää enemmän, se on kai lähinnä marxilainen ja vasemmistopuolueiden vanha vaatimus, jota Suomessa edustaa mm. KELA:n johtava tutkija Pertti Honkanen (valtiot. tri). Toisaalta osin ay-liike ja vasemmistopuolueet vastustavat eläkeuudistuksia koska ne ovat mukana ns. hyvä veli -verkostossa.

Se on myös kepulaisten vanha vaatimus. Alunperinhän suunnitelmana oli että Suomeenkin rakennettaisiin samanlainen keskitetty eläkejärjestelmä kuin Ruotsiin, jossa sikäläinen Kela eli Försäkringskassan vastaa myös lakisääteisten työeläkkeiden toimeenpanosta. Työmarkkinakentässä sekä työnantajien että ay-liikkeen puolella oli pelkona että työeläkevaroista alettaisiin keskitetyssä hallinnossa rahoittaa myös kansaneläkejärjestelmää ja siksi päädyttiin hajautettuun järjestelmään. Demarit ja Kokoomus kannattivat hajautettua työeläkejärjestelmää, kommunistit ja Kepu olivat Kelan kannalla. Näin Kelaan jäi eläketurvasta vain kansaneläkkeet ja noista ajoista lähtien (50-60-luvulta) on työeläkejärjestelmä ollut kepulaisten silmätikkuna.

Tärkeää muistaa että eläketurvaan liittyvissä asioissa jänne on usean sukupolven mittainen, politiikassa se on korkeintaan yksi vaalikausi. Olisin todella varovainen päästämään poliitikkoja sorkkiman eläkerahoja. Veikkaan että jos sellaista ovea heille raotettaisiin, olisivat ne rahastot äkkiä tyhjät.

 

[Cobol]

Olisin todella varovainen päästämään poliitikkoja sorkkiman eläkerahoja. Veikkaan että jos sellaista ovea heille raotettaisiin, olisivat ne rahastot äkkiä tyhjät.

Hyvä kirjoitus muutenkin ja lainaamastani kohdasta 110 % samaa mieltä.

 

[tosiasia]

Mitä tulee eläkkeiden maksamiseen eläkerahastoista vuotuista kertymää enemmän, se on kai lähinnä marxilainen ja vasemmistopuolueiden vanha vaatimus, jota Suomessa edustaa mm. KELA:n johtava tutkija Pertti Honkanen (valtiot. tri). Toisaalta osin ay-liike ja vasemmistopuolueet vastustavat eläkeuudistuksia koska ne ovat mukana ns. hyvä veli -verkostossa.

Viime vuonna rahastojen tuotoista käytettiin eläkkeisiin siis miljardi, vaikka tuotto oli kai luokkaa 10-11 miljardia. Kolme miljardia otetiin valtion pussista, joka oli siis ilman tuotakin jo valmiiksi pakkasen puolella. Voihan noita eläke-etujen arvoja laskeskella, mutta kun suurin osa niistä eläkkeistä maksetaan jatkossakin työeläkemaksuilla, niin mitä tarkoitusta varten niitä rahastoja kasvatetaan?

Itse en ole tilastoista tarkemmin perillä, mutta jos yllä oleva pitää paikkansa niin aika vähän rahastoja käytetään. 1 mrd vuodessa kuulostaa pieneltä suhteessa rahastojen kokoon ja tuottoon (käyttö rahastosta n.0,5% ja tuotto n.5%). Summan voisi aika helposti tuplata tai triplata, ilman pelkoa rahastojen kutistumisesta. Jostain syystä rahastoja ei oikeasti käytetä juuri ollenkaan. Eläkemaksujen korotuksia ja eläkkeistä leikkauksia tulevilta sukupolvilta on sitä vastoin tehty todella paljon. Eikö tämä tunnu kierolta?

Olisin todella varovainen päästämään poliitikkoja sorkkiman eläkerahoja. Veikkaan että jos sellaista ovea heille raotettaisiin, olisivat ne rahastot äkkiä tyhjät.

Tuota, kenen näiden rahojen käyttämisestä tulisi päättää jos ei poliitikkojen? Päätösten vain pitää olla tarpeeksi avoimia ja julkisia, ettei mitään väärinkäyttöä tai muuta epäoikeutettua tapahdu. Hieman tuntuu, että nämä rahastot ovat suomen vaiettu salaisuus. Varallisuutta, joka on olemassa, mutta kuitenkaan ei ole kaikkien mielestä (se on niitä eläkkeitä varten, vaikka niihin käytetään murto-osa)?

 

[dana77]

Itse en ole tilastoista tarkemmin perillä, mutta jos yllä oleva pitää paikkansa niin aika vähän rahastoja käytetään. 1 mrd vuodessa kuulostaa pieneltä suhteessa rahastojen kokoon ja tuottoon (käyttö rahastosta n.0,5% ja tuotto n.5%). Summan voisi aika helposti tuplata tai triplata, ilman pelkoa rahastojen kutistumisesta. Jostain syystä rahastoja ei oikeasti käytetä juuri ollenkaan. Eläkemaksujen korotuksia ja eläkkeistä leikkauksia tulevilta sukupolvilta on sitä vastoin tehty todella paljon. Eikö tämä tunnu kierolta?

Tuota, kenen näiden rahojen käyttämisestä tulisi päättää jos ei poliitikkojen? Päätösten vain pitää olla tarpeeksi avoimia ja julkisia, ettei mitään väärinkäyttöä tai muuta epäoikeutettua tapahdu. Hieman tuntuu, että nämä rahastot ovat suomen vaiettu salaisuus. Varallisuutta, joka on olemassa, mutta kuitenkaan ei ole kaikkien mielestä (se on niitä eläkkeitä varten, vaikka niihin käytetään murto-osa)?

Tällä hetkellä, tällä hetkellä, mutta kai sinä nyt tiedät minkälainen väestön ikärakenne Suomessa on?
Tuohon kuvaan on aika helppo kuvitella viivat 20 ja 65 iän kohdalla ja arvioida, että kuinka paljon maksajia on suhteessa maksua nauttiviin 15 vuoden päästä:
http://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/suo/2.1.gif
Silloin rahastoa syödään kunnes se on tyhjä ja nykyiset sukupolvet jäävät nuolemaan näppejään.

Minä en tiedä, että kumpi olisi enemmän väärin, se että rahastoja tyhjennettäisiin nyt ja maksettaisiin niillä valtion velkoja jotta ne eivät jäisi nuoremmille sukupolville (mikä tarkoittaisi eläkkeiden leikkaammista tasapuolisesti nyt heti), vai se että eläkkeitä maksettaisiin FIFO-periaatteella niin kauan kuin niitä riittää.

 

[tosiasia]

Tällä hetkellä, tällä hetkellä, mutta kai sinä nyt tiedät minkälainen väestön ikärakenne Suomessa on?
Tuohon kuvaan on aika helppo kuvitella viivat 20 ja 65 iän kohdalla ja arvioida, että kuinka paljon maksajia on suhteessa maksua nauttiviin 15 vuoden päästä:
http://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/suo/2.1.gif
Silloin rahastoa syödään kunnes se on tyhjä ja nykyiset sukupolvet jäävät nuolemaan näppejään.

Minä en tiedä, että kumpi olisi enemmän väärin, se että rahastoja tyhjennettäisiin nyt ja maksettaisiin niillä valtion velkoja jotta ne eivät jäisi nuoremmille sukupolville (mikä tarkoittaisi eläkkeiden leikkaammista tasapuolisesti nyt heti), vai se että eläkkeitä maksettaisiin FIFO-periaatteella niin kauan kuin niitä riittää.

Maksajien määrä riippuu radikaalisti työllisyystilanteesta 15 vuoden päästä, joka nytkin on aika huono. Itse veikkaan kyllä, ei tässä vielä pahinta ole nähty. Lisäksi eläkerahastojen käyttöä käsittääkseni säätelee pitkälti lait ja en millään jaksa uskoa, että missään laskemissa rahastoja olisi ajateltu käyttää kokonaan. Tulevia rahoitus tarpeita on ennakoitu juuri eläkeiän, elinaikakertoimen ja eläkemaksujen korotuksilla. Tilanteen pahetessa luulen, että leikkauksia tehdään lisää ja tuloksena voisi olla lopulta se yksi "takuueläke" joskus 70 vuotiaana valtaosalle. Vaikka tilanne pahenee rahastoja tuskin käytetään kokonaan kuin äärimmäisessä hädässä.

Jos rahastoissa on varoja aiemmin esitetyn mukaisesti 180 mrd ja niitä käytettäisiin valtion nykyisten velkojen maksuun, jäisi eläkkeisiin vielä tuleviksi vuosiksi n. 80 mrd. Jäävästä rahastosta riittäisi vielä miljardeja jaettavaa vuosikymmeniksi eteenpäin ihan nykytahdin mukaisesti, mikä kertoo jotain. Jos huomioidaan rahastolle 5% vuosituotto se vielä hiljalleen kasvaisi.

 

[Daespoo]

Eläkerahastojen pääomien syöminen taloudellisen suhdateen takia olisi varsin demarimaista lyhyen ajan minä-minä politiikkaa, varsinkin kun huomioidaan nykyinen velkaantumistahti. Eli eläkerahat mahd. kauas poliitikoilta, mielellään perustuslain kautta.

 

[Cobol]

Itse en ole tilastoista tarkemmin perillä, mutta jos yllä oleva pitää paikkansa niin aika vähän rahastoja käytetään. 1 mrd vuodessa kuulostaa pieneltä suhteessa rahastojen kokoon ja tuottoon (käyttö rahastosta n.0,5% ja tuotto n.5%). Summan voisi aika helposti tuplata tai triplata, ilman pelkoa rahastojen kutistumisesta. Jostain syystä rahastoja ei oikeasti käytetä juuri ollenkaan. Eläkemaksujen korotuksia ja eläkkeistä leikkauksia tulevilta sukupolvilta on sitä vastoin tehty todella paljon. Eikö tämä tunnu kierolta?

Vaikea sanoa mitään kieruudesta, mutta onko yllä oleva kuitenkaan faktaa kun TELA:n mukaan todellisuus on alla kuvattu:

Vuodesta 2013 alkaen varoja otetaan eläkkeiden rahoitukseen enemmän kuin säästetään työssä olevien eläkkeitä varten. Kunta-alalla rahastosta aletaan ottaa varoja eläkerahoitukseen arviolta vuonna 2017. Säästettyjen varojen tuottoja käytetään yhä enemmän eläkkeiden rahoitukseen. Eläkevarojen kasvu suhteessa bruttokansantuotteeseen tai palkkasummaan pysähtyykin lähivuosina.

Sijoitustuotoilla katetaan osa eläkkeiden rahoituksesta ja eläkevarojen kasvu. Eläkevarojen nimellistä kasvua tarvitaan siihen, että varojen ostovoima ei kuluttajahintojen vuoksi supistuisi ja reaalista kasvua siihen, että eläkemenot kasvavat vauhdikkaasti väestön ikärakenteen muutoksen takia.

Työeläkejärjestelmän kestävyyslaskelmissa työeläkevarat tai niistä saatava tuottovirta on jo otettu huomioon. Ne eivät ole toiseen kertaan käytettävissä muun julkisen talouden kestävyysvajeen kattamiseen.

Lainaus alla olevasta linkistä jonka on kirjoittanut TELA:n asiantuntija Reijo Vanne.

Asiantuntija-artikkelit - TELA

 

[blue line]

En tiedä, oliko tätä tuoretta juttua kukaan tänne aikaisemmin linkannut. Menokuri on siis leikannut valtion velkaantumisvauhtia ja nykyinen valtion taloustilanne on parempi, kuin ennakkoon oli arveltu. Minusta tämän nykyisen tiedon perusteella tätä nykyistä vastakkainasettelun ilmapiiriä ja kriisipuhetta on vaikeahko ymmärtää, joskin esim. työllisyystilanteen hoitamiseen pitäisi löytyä nykyistä parempia keinoja. Sillä suunnalla on vain ihan hemmetin hiljaista, kuten aina ennenkin.

http://www.hs.fi/talous/a1442572810178

Edit: Niin ja itse en tietenkään usko, että esim. jotain palkansaajien sunnuntailisiä leikkaamalla työllisyystilanne paranisi. Minusta se kuulostaa ihan puhtaasti pelkältä valtion ja kuntien ajamalta säästötoimelta ja suurten kotimaisten työnantajien taloudellisten etujen ajamiselta. Tuskinpa niillä säästyneillä varoilla yhtään uutta työpaikkaa ainakaan Suomeen synnytetään.

 

[koukku]

Veikkaan, että lomarahoista leikataan puolet pois. Tämän lisäksi arkipyhiä vaihdetaan työpäiviksi, ensimmäiseltä sairaslomapäivältä maksetaan 50 prosenttia palkasta ja julkisen puolen lomista sekä ylityöstä leikataan esityksen mukaisesti. Riittääköhän tuo jo Sipilän viiteen prosenttiin? Mulla ei laskutaito riitä laskemaan. Se sunnuntailisän leikkaus näyttää nyt olevan se suurin kompastuskivi, ja onhan se toki epäreilu tapa leikata palkkoja. Sen vaihtaminen lomarahojen leikkaamiseen on tasapuolisempi tapa.

Huomasin viestisi, ja ihan mielenkiinnosta koetin laskea, kuinka lähelle viittä prosenttia noilla leikkauksilla päästään. Sain tuloksen 4,3%, laskelmat tähän tulokseen ovat liitteessä (kuva Excel-tiedostosta). Laskut on suoritettu täysin amatööripohjalta; taloustieteellistä osaamista minulla ei siis juurikaan ole, mutta matemaattista osaamista sentään jonkin verran. Data laskuihin on kerätty mm. tilastokeskuksen sivuilta. Lasku on siis toivottavasti suurin piirtein sinne päin, mutta korjatkaa asioista paremmin tietävät...

 

[koukku]

Sen verran tuohon edelliseen viestiin lisäystä, että oletin ihmisten tekevän keskimäärin kolme tuntia ylitöitä kuukaudessa. Yleisesti voidaan sanoa, että teollisuuden prosessityöntekijät tekevät niitä eniten, noin 4,3 tuntia kuukaudessa, mutta jotkut tietyt valtion työntekijät jäävät vain 0,3 ylityötuntiin kuukautta kohti. En sitten tiedä, onko tuo kolme tuntia vähän yläkanttiin arvioitu... Lisäksi oletin, että ylitöistä maksetaan 50 prosentin korvaus.

 

[bebeto]

En tiedä, oliko tätä tuoretta juttua kukaan tänne aikaisemmin linkannut. Menokuri on siis leikannut valtion velkaantumisvauhtia ja nykyinen valtion taloustilanne on parempi, kuin ennakkoon oli arveltu. Minusta tämän nykyisen tiedon perusteella tätä nykyistä vastakkainasettelun ilmapiiriä ja kriisipuhetta on vaikeahko ymmärtää, joskin esim. työllisyystilanteen hoitamiseen pitäisi löytyä nykyistä parempia keinoja. Sillä suunnalla on vain ihan hemmetin hiljaista, kuten aina ennenkin.

http://www.hs.fi/talous/a1442572810178

Edit: Niin ja itse en tietenkään usko, että esim. jotain palkansaajien sunnuntailisiä leikkaamalla työllisyystilanne paranisi. Minusta se kuulostaa ihan puhtaasti pelkältä valtion ja kuntien ajamalta säästötoimelta ja suurten kotimaisten työnantajien taloudellisten etujen ajamiselta. Tuskinpa niillä säästyneillä varoilla yhtään uutta työpaikkaa ainakaan Suomeen synnytetään.

Yksi lause tuosta jutusta nousi esiin:" Valtiokonttorin pääjohtaja Timo Laitinen sanoo sopineensa valtiovarainministeriön kanssa, ettei ota kantaa siihen, näyttääkö Suomen velkaantuminen odotettua paremmalta vai huonommalta."
Jotenkin tuntuu että lähes kaikkia on ohjeistettu kertomaan ja julkaisemaan ainoastaan negatiivisia uutisia Suomen tilasta, juuri niitä lukuja ja tilastoja mitkä tukevat hallituksen agendaa.

 

[Daespoo]

Yksi lause tuosta jutusta nousi esiin:" Valtiokonttorin pääjohtaja Timo Laitinen sanoo sopineensa valtiovarainministeriön kanssa, ettei ota kantaa siihen, näyttääkö Suomen velkaantuminen odotettua paremmalta vai huonommalta."
Jotenkin tuntuu että lähes kaikkia on ohjeistettu kertomaan ja julkaisemaan ainoastaan negatiivisia uutisia Suomen tilasta, juuri niitä lukuja ja tilastoja mitkä tukevat hallituksen agendaa.

....tai sitten rahoituksen ja rahaliikeenteen mekaanisesta toteutuksesta vastaavan julkisen organisaation virkamiestä on ohjeistettu ettei kannata alkaa spekuloimaan julkisesti sillä mikä on "odotettu velkaantuminen" ja miltä nykyinen velkaantumistahti näyttää siihen suhteutettuna. Tätä varten on VM:n virkamiehet ja tilastokeskus josta saadaan ihan faktaa.

 

[Barnes]

Jotenkin tuntuu että lähes kaikkia on ohjeistettu kertomaan ja julkaisemaan ainoastaan negatiivisia uutisia Suomen tilasta, juuri niitä lukuja ja tilastoja mitkä tukevat hallituksen agendaa.

Kyllä ainakin minun mielestäni on julkaistu varsin paljon hallituksen talouspolitiikkaa arvostelevia uutisia/lausuntoja. Esim. Hesari aloitti kesän "Vaihtoehtoisella leikkauslistalla" ja muutenkin oppositio tai muut hallitusta vastustavat, vaikkapa eräät taloustieteilijät, ovat saaneet hyvin media-aikaa.

 

[bebeto]

Kyllä ainakin minun mielestäni on julkaistu varsin paljon hallituksen talouspolitiikkaa arvostelevia uutisia/lausuntoja. Esim. Hesari aloitti kesän "Vaihtoehtoisella leikkauslistalla" ja muutenkin oppositio tai muut hallitusta vastustavat, vaikkapa eräät taloustieteilijät, ovat saaneet hyvin media-aikaa.

Sinä ymmärsit nyt väärin, tarkoitin että mitään positiivisia uutisia tai tunnuslukuja ei julkaista vaan höpistään juttuja kuten Suomen talous kasvaa jopa hitaammin kuin Kreikan. Tarkoitushakuista negatiivisuuden lietsontaa joka ei vie tätä maata pätkääkään eteenpäin mutta on hyvin tyypillistä suomalaisille. Kaikki on paskaa paitsi kusi. Tässä maassa on lukuisia vientiyrityksiä joilla menee hyvin mutta otsikoissa ne eivät näinä aikoina paistattele. Tätä tarkoitin.

 

[Daespoo]

Sinä ymmärsit nyt väärin, tarkoitin että mitään positiivisia uutisia tai tunnuslukuja ei julkaista vaan höpistään juttuja kuten Suomen talous kasvaa jopa hitaammin kuin Kreikan. .

Kerro nyt mitä positiivista on jäänyt julkaisematta?