UPM:n Valkeakosken Tervasaaren paperikone 8 valmistaa tarran taustapaperia. Kone pyörii käytännössä yötäpäivää ja tuottaa muutaman kymmenen prosentin osuuden koko maailman tarrataustapaperin kokonaistuotannosta(valmistuessaan tuotti luokkaa 70% kyseisestä paperista maailmassa). Valmiin tuotteen hinnassa on palkkakuluja n. 7%, joka sisältää myös johdon palkat, bonukset ja mahdolliset optiot. Loput kustannukset 93% tulevat lähinnä raaka-aineiden hinnoista, energiasta, veroista ja logistiikasta. Jos tehtäisiin yhteiskuntasopimus, jossa tehtaan työntekijoiden palkkoja leikattaisiin 50%, niin aiemmin keskikokoinen pahvilaatikollinen tarran taustapaperia, joka maksoi luokkaa 100€, maksaisi palkkojen puolittamisen jälkeen edelleen 96,5€.
Ihan hyviä laskelmia! Tosin mistäs ne logistiikka kustannukset muodostuvat? Sanoisin, että vähintään 2/3 kaikista logistiikka kustannuksista syntyy prosesseissa, joissa ihminen on mukana. Kujetus, varastointi, hallinto, tilausten käsittely suorina kustannusten pääerinä. Työvoimakustannusten tippuessa on siis hyvin oletettavaa, että myös logistiikkakustannukset tippuvat. Lisäksi mikäli energia tulee mankalalla, niin energiakustannukset pienenevät myös työvoimakustannusten pienentyessä. Ja loppuviimein myös raaka-aineiden hinnat tippuvat, mikäli ne henkilöstökustannukset myös sieltä tippuvat.
Eli laskusi on kovasti vaillinainen, ja hinta tulisi tippumaan huomattavasti enemmän, kun koko toimitusprosessi otetaan huomioon. Me tiedetään myös se, että suuret yritykset toimii vahvasti prosenttien pohjalta, tämä antaa vielä kertoimen tälle hintojen laskulle. Kuvitellaan nyt vaikka, että ulkoistetun logistiikan kustannukset tässä esimerkissä on 40. Tästä alihankkijan todelliset kustannukset ovat 20, mutta he haluavat myynnissä olevan 50% katetta. Tästä hinnasta 20, puolet on henkilöstökustannuksia. Henkilöstökustannukset tippuvat nyt kahdella, 10 -> 8, alihankkijan kokonaiskustannukset ovat nyt 18. Alihankkija haluaa pitää katteensa 50%, ja hinnoittelee tuotteen sen mukaisesti hintaan 36. Ja tadaa, UPM säästää 4 rahayksikköä logistiikkakustannuksissa, ja alihankkija piti oman marginaalinsa, työntekijä toki hävisi 2, tai sitten tämä häviäminen kuitattiin toisella tavalla, esimerkiksi lisien/tukien/hallinnointikustannusten pienenemisenä.
Ei nyt ihan mennyt sinun propagandasi läpi...
Edit: Kellon ajasta johtuen saattaa mennä pikkasen vituiksi, mutta googlasin ja laskin:
TVO tuottaa vuodessa 14TWh sähköä, heidän henkilöstökustannukset vuonna 2013 oli hieman rapiat 63 miljoonaa, ja paperikoneen sähkönkäytölle löytyi keskiarvoksi n. 600 kWh/t. Elikkä TVO:lla jokaista tuotettua kWh:ta kohtaan henkilöstökustannukset ovat vähän vajaa puolisenttiä. Paperikoneen pyöriessä tunnin, siihen sitoutunut sähköntuottajan henkilöstökustannus on n. 2.7 euroa. Jos paperikone pyörii 247365, niin koko vuoden tuotannon kuluista 23764,63 euroa allokoituu sähköntuottajan henkilöstökuluihin. Noh, jokainen saa päättää itse, onko tuo iso kuluerä paperikoneelle. Mutta tässä
@Edustaja tekemässä "propagandan paljastavassa" laskelmassa tämmöisestä kuluerästä tuleva säästö oli jätetty kokonaan huomioimatta.
Ja kuten todettu, logistiikat yms, vielä tähän päälle. Kyllä sitä säästöä vaan kertyy, mikäli henkilöstökustannuksia pienennetään.