Ensimmäiseen kysymykseen vastaus on varsin yksinkertainen. Meillä ei yksinkertaisesti tunnu olevan varaa nykyiseen menorakenteeseen ja jos tarkastellaan Suomen menorakennetta vs. muut pohjoismaat, niin kyllähän maatalous nousee nimenomaan esiin asiana, joka nielee meillä tuhottoman paljon enemmän veronmaksajien rahaa. Ja edelleenkään en ymmärrä, mihin tuo ajatus perustuu, ettei nykyistä pienemmillä tukiautomaateilla tuotantoa saataisi ylläpidettyä. Jos maatalousyrittäjien tulot ovat reilusti korkeammat kuin muilla yrittäjillä, palkansaajista puhumattakaan, niin tokkopa tukien kohtuullistaminen nyt johtaisi kaikkien maatilojen alasajamiseen. Tähän liittyen tuo sinun toinen kysymyksesi on jo totaalisen absurdi. Miten ihmeessä voi perustella sitä, että valtion budjetista menee enemmän rahaa 50 000 maajussin elättämiseen kuin 400 000 työttömän elättämiseen? Aika kepulainen maailmankuva täytyy olla, jos näkee tuon oikeudenmukaisena auttamisena niitä kohtaan, jolla on hieman vaikeampaa.
Kuten parikin kertaa totesin, on myös maatalouden tukijärjestelmää varmasti syytä tarkastella.
Sitten toinen juttu. En saanut nopealla vilkaisulla kaivettua itselleni sellaista tietoa, josta selviäisi mikä on maatalousyrittäjien tulojen ja menojen suhde. Lopulta kyse ei ole siitä, kuinka paljon maajussi saa toiminnastaan tuloa. Myös hänen toimintansa aiheuttamat menot täytyy ottaa huomioon. Maatalousyrittäjällä kaikki tilan tulot (ml. tuet) lasketaan hänelle tuloksi. Näistä tuloista vähennetään tulon hankkimiseen käytetyt menot. Maajussi ostaa uuden traktorin. Hän saa vähentää sen kustannukset verotuksessa. Tavalliseen yrittäjään verrattuna maajussin tulonhankkimiskustannukset ovat myös suurempia. Maatilojen työ on aika paljon sidottu erilaisiin koneisiin. Maatalouskoneelle ominaista on se, että sen käyttösesonki rajoittuu monesti vain joksikin aikaa vuotta. Esimerkiksi Leikkuupuimuria ei tarvita kuin elokuussa. Traktorille on käyttöä ympäri vuoden, mutta siihen kytkettävät laitteet ovat monet taasen sesonkivehkeitä (lumilinko, kyntöaura, lannoituskone jne...). Nämä laitteet kun mekaanisia ovat, kuluvat ajan saatossa. Niitä ei tarvitse joka vuosi ostaa, mutta esimerkiksi traktoria pitää vaihtaa jo useammin. Tavallisella yrittäjällä olevat koneet, kuten kaivinkone tai harvesteri, ovat töissä jopa kellon ympäri ja koko vuoden. Kuski hytissä vain vaihtuu. Maajussi yleensä ajaa itse kaikkia tarvitsemiaan koneita. Koneet eivät siis ole kovin tuottavia verrattuna tavallisen yrittäjän koneisiin, silti niitä pitää olla. Jos maajussien todelliset tulot, joita hän käyttää elintasonsa ylläpitoon ja kehittämiseen, sekä elämiseen olisivat merkittävästi muita suuremmat, eikö sen pitäisi myös näkyä jotenkin? Minun mielestäni maaseudulla olevat omakotitalot, joissa nämä maatalousyrittäjät asuvat, ovat aivan normaaleja omakotitaloja, eivät mitään linnoja. Myös pihassa olevat autot ovat ihan tavallisia autoja. Toki joillain varakkaimmilla saattaa olla jopa Toyotan Land Cruiser tai joku muu yli 60 000€ maksava maasturi. Missä se maatalousyrittäjien parempi tulotaso näkyy?
Ja vielä. Miksi pitää verrata maajussin saamia tukia työttömän saamiin tukiin? Eiväthän he kilpaile samoilla markkinoilla. Maajussi kilpailee sen ranskalaisen viljelijän kanssa markkinaosuuksista. Heidän välilläänhän sitä vertailua pitää tehdä?
Lopuksi. Maatalouden tukijärjestelmässä on varmasti tarkastamisen paikka. On kuitenkin otettava huomioon miksi meillä maataloutta ylläpidetään ja millaisen panostuksen se vaatii, jotta tämä toiminta olisi edes jollain tapaa harjoittajalleen kannattavaa. Sillä on tässä yhtälössä hyvin vähän merkitystä, jos työtön saa lapaan hypoteettisen 1000€ kuussa ja maatalousyrittäjä 10 000€ kuussa. Toisella toiminnasta aiheutuu suuremmat menot kuin toisella. Jos maatalouden tukea leikataan liikaa, niin sillä on välilliset vaikutukset aika moneen alaan Suomessa. Onneksi olemme samaa mieltä siitä, että että maatalous on Suomelle tärkeä ja sitä täytyy tukea että se pyörisi. Nykyistä menorakennetta on karsittava, mutta karsinnassa täytyy käyttää tunteen sijaan järkeä. Mitä kannattaa karsia ja kuinka paljon? Minkä välilliset haittavaikutukset ovat hyötyjä pienemmätt? Muistissa on yritysten edustuskulujen verovähennysoikeuden poiston vaikutus hotelli- ja ravintolabisnekseen ja sitä kautta valtion verotuloihin.
