Lähipelissä herkkyys tulee toistojen kautta ja se vaatii sitä tuntumaa, mitä yleensä aloittelijalla ei ole. Itse ensimmäisinä talvina harjoittelin sisällä näitäkin lyöntejä varmaan tuhansilla toistoilla ja nyt se palkitsee, kun iän mukana etenkin draivin mitta alkaa laskea ja lähipelin rooli kasvaa. Kärsivällisyyttä siis tarvitaan. Olen mielestäni huomannut, että vahvan mailapelin taustan omaavat oppivat hieman nopeammin (täysin ymmärettävää) myös tuon lähipelin. Itse olen opetellut kaksi eri tapaa lähipeliin lyödä ja se riippuu pallon makuusta tai maastosta (nousua vai ei), lyönko ns. chipin vai pitchin, kummassakin tärkeintä tasainen liike ja herkät kädet.
Tänä aamuna kierros jo klo. 06.00 alkaen ja sellaista tasapaksua peliä (42 ja 43) ilman suurta loistoa, mutta ei myös isoja epäonnistumisia, kierros vei aika yksin 2h ja töihin jo ennen klo. 9.00. Aamukierrokset ovat loistavia herättäjiä päivään, yleensä tyyntä, ainoastaan märkä nurmi joskus hiukan häiritsee. Kannatta kokeilla.