Rintamahyökkäys, pelin nopea kääntö, keskeltä sisään, päivitetty pelikirja jne. Laittaa väkisinkin epäilemään, että onko kuitenkaan täällä vaikuttavat nimimerkit aivan parhaita arvostelemaan haalariduunia tekeviä valmentajia ja heidän "pelikirjojaan". Mä heitän lantin ammattilaisten puolesta ja jätän nämä Jatkoajan analysaattorit oman arvonsa varaan, vaikka pelimiehiä ovatkin ;) ei nuo pisteet vahingossa ole tulleet.
Edit. Laskekaa huvikseen myös koko pelin syöttöketjut. Jokerit pelasivat mainion kakkoserän ja väitän, että sieltä löytyy usempi kolmen tai enemmän syötön ketju.
Itse olen amatööri, mulla mulle tuo kertoo kenttätasapainosta.
Itseäni v*tuttaa aivan vietävästi Sihvosen lanseeraama harha miten jääkiekkoa pitää analysoida. Tämä tosin todennäköisesti johtuu siitä ettei hän ole itse koskaan ymmärtänyt mitkä pelin ominaisuudet vaikuttavat siihen mikä on voittavaa jääkiekkoa. Tämä ei tosin ole mikään suuri yllätys, koska kuten hän itse sanoo "en ole koskaan valmentanut voittavaa joukkuetta" - enough said.
Pitää erottaa mitkä ovat objektiivisia mittareita analysoida pelia ja mitkä ovat ilmentymiä Sihvosen "modernin" jääkiekon utopiasta. Objektiivisia mittareita ovat esimerkiksi:
- Laukausten määrä alueittain
Riippumatta pelityylistä paljon laukauksia keskeltä ja läheltä on hyvä ominaisuus. Toisaalta näiden puute on hyvää puolustamista objektiivisesti.
- Ylivoimahyökkäysten määrä
Jokaisella pelityylillä ylivoimahyökkäysten aikaansaaminen on hyvä ominaisuus ja toisaalta ilmentää ohjaus/puolustuspelin ongelmia.
Pelityyliä indikoivia mittareita:
- Syöttöketjujen pituus
Syöttöketjujen pituus kertoo osittain pelin kiekollisesta hallinnasta, mutta esin pakki-pakki jauhaminen tuskin edistää peliä. Myös vastahyökkäyksiin panostavan joukkueen syöttäketjut ovat luonnostaan lyhyempiä eikä tuo välttämättä indikoi kuin taktiikan toimivuudesta.
- Rintamahyökkäykset
Ideahan on saada kaikki hyökkääjät samanaikaisesti siniviivan yli jolloin puolustavan joukkueen puolustaminen (lue miesvartiointi) vaikeutuu. Samanaikaisuus mahdollistaa useamman vaihtoehdon hyökkäyksessä. Kiekollinen tai kiekoton voi aina pysähtyä/hidastaa tai syöksyä maalille, tämä tekee jonkun kiekottomista hyökkääjistä todennäköisemmin pelattavaksi. Myös maalilleajo tekee maskin tekemisen mahdolliseksi. Toisaalta jos pääasiallinen taktiikka on vastahyökköykset ei yleensä kolmen hyökkääjän rintamahyökkäyksiä tule. Tämä ei välttämättä indikoi mitään ongelmaa. Jos joukkueella on erinomaisia nopeita hyökkääjiä niin 1-1 tilanteiden luominen voi olla erinomaisen toimiva taktiikka. Monesti vielä yritetään liittää ajatus kenttätasapainosta yhteen rintamahyökkäysten kanssa. Tällöin käytännössä hukataan mahdollisuus leikkausten ja jättösyöttöjen käyttöön siniviivan jälkeen (no ainakin Sihvosen ajatusmaailmassa). Tämä toisaalta on varsin toimiva tapa taitavilla pelaajilla vaikkakin varmaankin ei "moderni".
- Kenttätasapaino
Ajatus eräänlaisesta pelityylistä, jossa painotetaan kentän täyttöä ja mahdollisuutta nopeasti reagoida muuttuviin tilanteisiin ja toisaalta hyökkäyksessa tarjota maksimaalinen määrä syöttömahdollisuuksia. "Sihvosen epäjääkiekossa" yritetaan paikallisten ylivoimatilaisuuksien avulla saavuttamaan kiekonriistoja tai hyökkäyksessä vapaita pelaajia jossa pienillä syötöillä päästään vapaisiin laukaisupaikkoihin / käyttämään toista pelaajaa "blokkaajana". Ylimiehittäminen on pelityylinä vielä paljon haastavampi valmentajalle, koska väärin pelaaminen aiheuttaa todella helposti ylivoimahyökkäyksiä vastustajalle! Kärjistetysti, kenttätasapaino on luusereiden tapa peluuttaa. Kenttätasapaino on hyvä mittari niihin pelityyleihin jossa tätä tavoitellaan! Toistaalta on muistettava, että myös muita mahdollisia pelityylejä on. Myös leikkausten aliarvostaminen tekee sen että vastustaja voidaan saattaa "Sihvoslaisuudessa" epäjärjestykseen vain syöttämällä ei esim. leikkaamalla pakkien väliin.
Sihvonen puhuu pallopelien iankaikkisista totuuksista ja lainalaisuuksista ymmärtämättä että kaikessa vallitsee hieno dualismi ja että dualismin molempia puolia käytetään lähes kaikissa pallopeliessä.
Kenttätaspaino - ylimiehittämien (prässääminen)
Aluepeli - miesvartiointi
Rintamahyökkäys - porrastettu hyökkäys
Tiivis pelaaminen (viisikko jääkiekossa) - hajautettu pelaminen
Vastahyökkäyspelaamine - pallonhallinta
Itseäni raivostuttaa tuon yhden menestymättömän ex-jääkiekkovalmentajan yksioikoinen asennoituminen siihen, että on olemassa vain yksi tapa pelata jääkiekkoa. Minusta tuo on niin trivialisoitu käsitys jääkiekosta, että ei ole ihme ettei kyseinen henkilö ole koskaan menestynyt valmentajana. Minusta hyvän valmentajan täytyy ymmärtää kaikkia tapoja pelata vaikka hän vankasti uskoisikin johonkin pelitapaan.
Enitin itse olen kuitenkin ehkäpä kyllästynyt tämän maailman "pikkusihvosiin" kuten Cobol jotka eivät ole selvästikkään sisäistäneet edes sitä mitä Sihvonen evankelisoi saatikka ymmärtänyt muita mahdollisuuksia pelata jääkiekkoa.