Jos jotakin, niin Euroopan on etsittävä tämän kriisin ja konfliktin jälkeen tarkoitustaan. Jos demokratia, ihmisoikeudet ja laillisuusperiaate eivät olisikaan universaaleja arvoja koko maailmassa, niin meidän on siitäkin huolimatta kyettävä löytämään yhteisymmärrys, vaikka suorastaan itsekkyyden ja oman elämäntapamme pohjalta, että ne ovat ainoita mahdollisia arvoja Euroopassa ja muutoin vaikutuspiirissämme olevissa maissa.
Venäjän toimilla voi olla heille itselleen kauaskantoisia seurauksia ja Suomessakin joudutaan asiaa miettimään, mitä esim. YLE eilen käsitteli valmisteilla olevan turvallisuuspoliittisen selvityksen näkökulmasta. Monella tapaa tässä konfliktissa on kuitenkin kiinnostavaa seurata kuinka ihmisten näkemykset kehittyvät; toisilla alueilla näemmä on enemmän oikeuksia pyrkiä itsenäistymään ja saada muilta apua tähän kuin toisilla.
Jos jotakin, niin Venäjän se on tämän kriisin jälkeen (jonka sotilaalliset toimet ovat toivottavasti nyt ohi) etsittävä tarkoitustaan. Haluaako se oikeasti kuulua osaksi länsimaisia arvoja ja läntisiä järjestöjä (WTO, OECD jne.) vai jatkaako se toilailujaan yksin?
Aiemmin postaamassani artikkelissa esitettiin näkemys, että näillä toimilla Venäjä haluaa osoittaa saavuttaneensa jälleen suurvalta-aseman, jonka se menetti kylmän sodan päätyttyä. Tässä mielessä kumartelu länteen päin ei varmastikaan ole maan ykkkösprioriteetteja.
Toisessa vaakakupissa kuitenkin painaa talous, joka on mahdollistanut Venäjän nousun ja jonka kehittämiseksi esim. tuo WTO:n jäsenyys houkuttelee Venäjää. Kumpi näistä sitten painaa enemmän vaakakupissa niin siitä ei tunnu ottavan kukaan tolkkua. Varmaa on kuitenkin se, että tämä Georgian kriisi aiheuttaa taas takapakkia Venäjän ja lännen väleille.
Mikä tekee Venäjän toimista totaalisen tuomittavia, kun taas USA:n Serbian moukarointi sai aikoinaan lähinä hyväksyntää osakseen länsimaista?
Koska nykyisessä globaalissa maailmassa ainoa todella tärkeä asia on osakkeiden lyhyen aikavälin tuotto, niin Venäjää voidaan ainoastaan muodollisesti torua.
Mutta koska Venäjän osakemarkkinoille on sijoitettu kymmeniä miljardeja dollareita läntistä rahaa niin kenellekkään läntiselle päättäjälle ei tulisi edes mieleen kiristää Venäjää millään lailla.
Toimii myös toisin päin, sillä ei Venäjä elä missään omavaraistaloudessa.
Ja maailman maista Venäjällä on oikasti kapasiteettia elää omavaraistaloudessa rajat täysin suljettuna.
Joopa joo, mutta Venäjällä on sitä, mitä ei ole tässä mittakaavassa millään muulla maailman maalla: Rajattomat luonnon- ja energiavarat.
Ja maailman maista Venäjällä on oikasti kapasiteettia elää omavaraistaloudessa rajat täysin suljettuna. Mutta muu maailma ei kauaa tule toimeen ilman Venäjän luonnonvaroja. Kas kun haihattelijoiden mainostamat vaihtoehtoiset energialähteet eivät ole merkittäviä vuosikymmeniin.
No ei kyllä ole. Venäjällä on luonnonvaroja, ennenkaikkea energiaan liittyvää, mutta ei kapasiteettia tehdä sille yhtään mitään.
Serbian moukarointi oli sikäli hyväkstyttävämpää, koska sen tavoitteena oli keskeyttää kansanmurha/etninen puhdistus, jossa sitten lopulta onnistuttiinkin. Venäjä ei sen sijaan ole mitenkään pystynyt todistamaan väitteitään, että E-Ossetiassa olisi ollut Georgian toimeenpanemia etnisiä puhdistuksia.
Kauhein erehdys mitä kukaan päättäjä voi tehdä, on aliarvioida Venäjää. Tätä mieltä oli kuolemaansa saakka J.K. Paasikivi (kok). Eikä sitä enää teekkään kuin kaikkein suurimmat höyrypäät.
Tuo on sinun toiveesi.
Venäjällä on varsin hyvä koulutustaso sekä valtava raskas metalliteollisuus. Ollut jo neukkuajoista lähtien. Hyvissä oloissa venäläinen on karrikoiden patalaiska ja juoppo. Mutta millään maailman kansalla ei liene semmoista kriisinsietokykyä kuin venäläisillä.
Kauhein erehdys mitä kukaan päättäjä voi tehdä, on aliarvioida Venäjää. Tätä mieltä oli kuolemaansa saakka J.K. Paasikivi (kok). Eikä sitä enää teekkään kuin kaikkein suurimmat höyrypäät.
Eikä kukaan todellakaan ole aliarvioimassa Venäjää. Venäjään pitää suhtautua kuin mihin tahansa valtioon, tosin välillä se on aika vaikeaa, sillä ratkaisut Moskovassa, ovat välillä, etten sanoisi, omaperäisiä.
Jos jotakin, niin Euroopan on etsittävä tämän kriisin ja konfliktin jälkeen tarkoitustaan. Jos demokratia, ihmisoikeudet ja laillisuusperiaate eivät olisikaan universaaleja arvoja koko maailmassa, niin meidän on siitäkin huolimatta kyettävä löytämään yhteisymmärrys, vaikka suorastaan itsekkyyden ja oman elämäntapamme pohjalta, että ne ovat ainoita mahdollisia arvoja Euroopassa ja muutoin vaikutuspiirissämme olevissa maissa.
Jotta tämä ideaaliselta tasolta aina ruohonjuuritasolle ulottuva asia olisi mahdollinen, se edellyttää yhteistyötä, entistäkin enemmän yhteistyötä.
Ulottuen puolustukseen. Poliisitoiminnalle koko maailman mittakaavassa ei liene enää tilausta, sillä kohta erinäköiset ja -tasoiset kirjoittajat alkavat argumentoimaan ajasta "ennen ja jälkeen Venäjän ja Georgian välisen sodan", mutta globaalit ja alueelliset haasteet eivät katoa minnekään, vaan ovat pikemminkin voimistumassa.
Kyllä Suomi on aina ymmärtänyt. Venäjään on suhtauduttava samoin kuin 63 kiloinen 7500e/kk tienaava dippainssi suhtautuu grillijonossa etuilevaan 113 kiloiseen umpihumalaiseen työttömään metsuriin.Oisko mahdollista, että tämän jälkeen Georgia, Latvia, Suomifinlandiat ym. rääpäleet tajuaisivat olla vitt**lematta isolle, niin mahtavalle Venäjälle. Rauhaa kaikille sitä haluaville!
Kyllä Suomi on aina ymmärtänyt. Venäjään on suhtauduttava samoin kuin 63 kiloinen 7500e/kk tienaava dippainssi suhtautuu grillijonossa etuilevaan 113 kiloiseen umpihumalaiseen työttömään metsuriin.
Ei mun näkemyksen mukaan tässä olla sen enempää nuoleskeltu suuntan tai toiseen. Kyllähän Suomi on aika terhakkaasti tuonut esiin ilmatilan loukkaukset yms. ja suunnittelee mahdollisia vastatoimia puutulleille, mikäli ei niitä neuvottelemalla saada purettua. Suomelle on järkevää pienenä maana säilyttää suhteet Venäjään ja ottaa siittä kaikki taloudellinen hyöty irti mitä vaan saa. Ei tää mun mielestä ole nuoleskelua. Suomella on läheinen suhde Venäjään, mikä tuo Suomelle lisäarvo EU:ssa.Ja vielä Suomen asemasta. Vaikka ulkopoliittinen johtomme koostuisi kaikkein oikeistolaisimmista Venäjän vihaajista, niin silti se nuoleskelisi Venäjää kuten kaikki muutkin hallitukset. Itsesuojeluvaisto on selkäytimessä. Kukaan ei uudelleen pane kättä kuumalle hellalle kun on sen kerran polttanut. Ei edes Naton jäsenenä.
Nyt alkaa olla viimeinen aika liittyä NATOon oikein helvetin nopeasti, ettei meistä tule uutta tsetseniaa tai Georgiaa.
Tuohon en usko, mutta siitä huolimatta kannatan NATO-jäsenyyttä ja seuraan huolestuneena iloisen itänaapurimme kehitystä. Meillä ei onneksi ole vähemmistöä, jota Venäjä voisi käyttää verukkeena omien intressiensä turvaamiseen. Myöskään emme ole Moskovan historiallinen takapiha, kuten Georgia.
Todennäköisempänä vaihtoehtona näen uuden kylmän sodan. Jossain määrin tässä alkaa hiljalleen olla ainekset siihen.
Toi on vähän muuten kärjistetysti otettu irti kontekstista ja vieläpä suomennettu päin persettä (integrity ei tarkoita koskemattomuutta) , vaikkakin rankkaa tekstiä. Toihan jatkui sillä ettei Georgia tule koskaan olemaan "kokonainen", eli että abhasia ja etelä-ossetia olisivat osa sitä.Venäjän ulkoministeri Lavrov osoittaa naapurimaiden suvereniteetin kunnioituksen määrää täällä:
http://www.yle.fi/uutiset/ulkomaat/oikea/id98782.html
Jutussa Lavrov toteaa, että "puheet Georgian alueellisesta koskemattomuudesta voi unohtaa." Miten lienee Suomen ja Baltian maiden laita?
Nyt alkaa olla viimeinen aika liittyä NATOon oikein helvetin nopeasti, ettei meistä tule uutta tsetseniaa tai Georgiaa.
