Viimeisenä drafteista vuorossa 2012 drafti. Varausvuoroja oli kauppojen vuoksi kaikkiaan vain viisi, suurimpana menetyksenä oli Kris Versteeg -kaupassa menetetyt 2. ja 3. kierroksen varausvuorot:
Mike Matheson, 1. kierros (#23): Kiekollinen puolustaja, joka on ollut joukkueensa puolustajien paras pistemies kolmella edelliskaudella: QMAA:ssa (samassa joukkueessa, jossa mm. tämän kesän koko draftin kolmosvaraus Drouin), USHL:ssä sekä viime kaudella ensimmäisellä yliopistokaudellaan NCAA:ssa. Hyvin liikkuva, kiekon kanssa taitava mailankäsittelijä. Myös laukaus on hyvä, joten loistava ylivoimapelaaja pelinteko- ja laukaisutaitojensa vuoksi. Suuri plussa pojan kohdalla on pelirohkeus, uskaltaa pitää kiekkoa paineen alaisena ja odottaa ratkaisuhetkeä. Kohtalaiset raamit 188-senttisellä varrellaan, mutta ei saa kropastaan täyttä hyötyä irti, eikä ole mitenkään vahva pelaaja. Heikkoudet nimenomaan puolustusalueen pelaamisessa ja kaksinkamppailuissa. Siitäkin huolimatta joukkueensa tehopörssin kolmonen ja puolustajien ykkönen viime kaudella. Nousu Floridaan ei ole ajankohtaista vielä pariin kauteen, mutta tulevaisuudessa rooli top4:ssa hyökkäävänä, peliätekevänä puolustajana täysin saavutettavissa. Noussut jokaisessa sarjassaan tulokastähdistöön.
Steven Hodgses, 3. kierros: Suht pienikokoinen sentteri, joka otti viime kaudella aimo harppauksen WHL:ssä heikohkossa joukkueessa ja nosti ppg:nsä 0,64:stä 0,85:n ja tehotilaston -29:stä -3:n. Pudotuspeleissä syntyi kuudessa ottelussa pinna/peli. Perustaa pelinsä loistavaan luisteluun, sisuun ja pelinlukuun. Matkalla NHL:n pitäisi ensin valloittaa vielä paikka junioriliigassa ja ehdottomasti hankkia lisää voimaa. Ei toistaiseksi kuulu suurimpiin sentteriprospekteihin, edelle menee ainakin Barkov, Trocheck ja Bjugstad. Lisäksi senttereinä omista varauksista pystyvät pelaamaan Grimaldi, Rau, Beauvillier ja Farland, joita voi pitää saman luokan lupauksina. Matka on pitkä ja kivinen, mutta en missään nimessä halua vielä laskea Hodgesia hutivaraukseksi.
Alexander Delnov, 4. kierros: Yhdet alle 18-vuotiaiden MM-kisat Venäjän paidassa pelannut Delnov aloitti uransa Pohjois-Amerikassa viime kaudella, ensin WHL:n Seattle Thunderbirdsissä ja loppukauden pelasi San Antonion riveissä AHL:aa. Neljännen kierroksen varauksena ei ollut riskivaraus, mutta voi osoittautua löydöksi. Ei ihan tyypillinen venäläinen taitelijasielu, vaan sopii pelityyliltään enemmän P-Amerikkaan. Ei ole poikkeuksellisen isokokoinen, mutta käyttää kroppaansa kulmissa ja raporttien mukaan tekee töitä myös puolustussuuntaan, vaikka tehotilasto painuikin karuihin lukemiin viime kaudella. Aloittaa toisen kautensa rapakon takana ja tuttuihin ympyröihin palaaminen helpottaa varmasti ensi kautta, kun sopeutuminen erilaiseen kulttuuriin on jo hyvällä alulla. Tulevaisuudessa taistellee paikasta Panthersin alemmissa ketjuissa, mutta vaatii joitain vuosia ennenkuin sikäläinen pelityyli tulee selkäytimestä.
Francis Beauvillier, 6. kierros: Todella nopea ja röyhkeä hyökkääjä, joka on joutunut maksamaan röyhkeydestään myös ilman hanskoja. Kahdella edelliskaudella 131 QMJHL-ottelussa 161 jäähyminuuttia on taitopelaajalle kunnioitettava määrä. Saanut nopeutensa ansiosta vastuuta myös alivoimalla, jossa luo uhkaa nopeudellaan. Kunnioitettavaa on myös, että kiekko pysyy hallussa kovassakin vauhdissa ja pystyy tekemään ratkaisuja, eikä vain päätömästi paina pää kolmantena jalkana kohti kulmaa. Nopeus on kuitenkin ainoa miehen suuri valtti, ei ole poikkeuksellisen taitava pelaaja, vaikka nousikin puoli pistettä/peli tekevästä pelaajasta pinna/peli -pelaajaksi. Neljän QMJHL-kauden päätteeksi siirtyi viime kauden lopuksi pelaamaan monen muun varauksen tavoin San Antonioon, onnistuen kahdeksassa ottelussa syöttämään kaksi maalia. Aikaisemmin epätasaiseksi luonnehdittu pelaaja pelasi uransa tasaisimman kauden ja voimatason nostolla voi ottaa vielä yhden askeleen ylöspäin.
Jonathan Nielsen, 7. kierros: Virheettömään peliin pyrkivä puolustaja Linköpingistä. Kiekollisessa pelissä omaa hyvän laukauksen ja pystyy antamaan ensimmäisen syötön nopeasti. Jotain laukauksesta kertoo, että on tehnyt urallaan yhtä paljon maaleja, kuin syöttöpisteitä. Kahden edelliskauden aikana Ruotsin a-junioreissa ja Allsvenskanissa on syntynyt 79 ottelussa tehot 13+12. Pelasi viime kaudella Linköpingin junioreissa 13 ottelua tehden neljä maalia ja kahdeksan pistettä ja kuusi peliä Elitserienissä, ennen kuin lähti lainalle allsvenskanin Södertäljeen. Kuulunut Ruotsin ikäkausimaajoukkueisiin 16-vuotiaasta asti, muttei ole yltänyt arvokisajoukkueisiin asti. 191-senttinen varsi kaipaa runsaasti lisävoimaa, mikäli Nielsen haluaa nousta taalakaukaloihin.
Siinäpä sitten se tarina. Viime viesteissä käsitellyn ohella omista varauksista vakituista pelipaikkaa vielä metsästävät tai ovat juuri vakiinnuttaneet paikkaansa täyden kauden viime kauden pelannut Drew Shore, kahdella edelliskaudella 24 ottelua pelannut sentteri Scott Timmins, viime kaudella 16 ottelua pelannut Colby Robak sekä puolustaja Mike Caruso. Näistä Caruso, Robak ja Timmins ovat tällä hetkellä RFA-statuksella. Kuten myös maalivahti Jakob Markström.
Kaikkiaan prospektitilanne on vähintäänkin hyvä, jopa loistava. Huberdeau ja Barkov ovat tähtiluokan prospekteja, joiden varaan voi rakentaa hyvää hyökkäystä tulevina vuosina. Taustatukea löytyy monipuolisten pelaajien toimesta, joista moni (Grimaldi, Beauvillier, Rau, McFarland) pystyvät pelaamaan niin keskellä kuin laidalla. Sentteritilanne on loistava, Barkov, Bjugstad, Trocheck, Shore, Hodges -viisikosta luulisi kolmen vuoden aikasäteellä saavan kasaan kärkitason sentterinelikon. Puhtaita laitureita, joista voidaan odottaa top4 -laitureita, ei liiemmin ole. Quinton Howden ja Logan Shaw taitavat olla potentiaalisimmat yrittäjät.
Myös puolustuksessa on lukuisia potentiaalisia NHL-pelaajia, etunenässä kiekolliseen peliin osansa tuovat Mike Matheson sekä Ian McCoshen, joista molempien uskon nousevan NHL-miehistöön 3-4 -vuodessa ja sitten on yleispelaajia, kuten Colby Robak (jos signaa jatkon) ja kovaa pelaava Alex Petrovic, jolta odotan jo tulevalla kaudella nousua vakiomiehistöön. Eikä sovi unohtaa vasta 22- ja 21-vuotiaita Kulikovia ja Gudbransonia. Toisaalta näiden "veljien", varsinkaan Kulikovin jatko Floridan lämmössä ei ole kirkossa kuulutettua.
Tulevaisuus voi olla siis menestyksen täyteinen, kunhan rahavirrat saadaan pidettyä kunnossa. Tällä hetkellä rahaa on käytetty liikaa moneen pelaajaan, vaikka kiistatta (ainakin jossain mielessä) tärkeitä pelaajia ovatkin. Tai ainakin ovat olleet. Esimerkiksi Campbell on loistava puolustaja, mutta palkka on liigan puolustajista viidenneksi suurin (sopimusta vielä 3 kautta). Jovanovskin 4,2 tuntuu suurelta (2 kautta), hyökkäyksen räikein ylipalkka ei ole suuri, mutta 3,5 miljoonaa on mielestäni liikaa Upshallille (2 kautta). Kesä 2015 tulee olemaan hulinaa Floridalla, kun vanhemman sukupolven pelaajista Upshallin (3,5m), Bergenheimin (2,7m), Fleischmannin (4,5m), Kopeckyn (3,0) ja Jovanovskin arvokkaat sopimukset tulevat tiensä päähän ja samaan aikaan vastaavasti Huberdeaun, Shoren, Bjugstadin ja Howdenin tulokassopimukset tulevat tiensä päähän ja suuri osa vapautuvasta rahasta meneeki heidän taskuihinsa, varsinkin Huben.