Ihan ensiksi. En ole varmaan koskaan kuullut Hakametsän noin pauhaavan. Ei tietenkään koko aikaa, mutta suuren osan ajasta tunnelma oli fantastinen. Ässä-nurkalla oli toki omat hetkensä, mutta kyllä nyt vei massa rajusti, kun koko halli lähti mukaan.
Peli oli huikea. Tappara tuli fantastisesti peliin. Sen näki jo ukkojen olemuksesta, että nyt saa porilaiset pataansa. Ja niinhän siinä kävi. Sitten Laaksonen-Hakkarainen lähti kääntämään peliä, siinä onnistuen. Käsittämättömän linjatonta touhua.
Toinen erä tarkkaa. Siinä korostui kuinka virheisiin ei ole varaa. Niemiselle liian pitkä vaihto, ei laittanut päätyyn -> läpiajo omiin. Sitten ylivoimalla Nieminen olikin penkin päässä.
Kolmas erä näytti alkuun, että Ässät tulee viemään. Tappara oli lirissä. Mutta niin vain homma lähti kääntymään Aallon ylivoimaonnistumisen jälkeen. Ja se loppu. Voi voi. Umicevicilta aika kehnoa peliä valtaosa ajasta, mutta näillä saa paljon anteeksi. Maailmanluokan näkemys ja passi. Ja fantastisessa tikissä oleva Lucenius kiittää. Ja auringon tarkkaa hommaa, ettei vastustajalle jätetä saumaa tasoitukseen.
Huominen on mielenkiintoinen. Ässät ei vain pysty pitämään samaa draivia kuin keskiviikkoisessa pelissä. Tämä oli raskas ottelu fyysisesti ja henkisesti. Tapparalle täydellinen sauma hakea vierasvoitto.
Ja vielä loppuun: Teemu Aalto. Niin paljon paskaa kuin hän on niskaansa saanutkin, niin katsokaa nyt sitä peliä. Aivan fantastinen pelaaja.
