Meikä taas on katsellut Tappara-välieriä. Ne on jäänyt sattuneesta syystä vähän vähemmälle fiilistelylle, mutta ai että, olihan noikin pelit aikamoisia trillereitä. Ei oikein muistanutkaan kuinka kaikki meni. Voittajasta toki ei ollut tuossakaan sarjassa epäselvyyttä mutta kyllä siellä pienet asiat ratkoi isoja juttuja. Kaks voittoo putkeen Hakamettästä, Hei!Ai että. Pikku darrassa vahtaa finaalipelien maalikoosteet kertatoisensa jälkeen läpi.
Sama itte huomaa vaikka silmät tapitti peliä niin oli sen verta hurmoksessa että nytkun kattoo ottelutallenteita niin puoliakaan tilanteista ei muista. HeiHei!!Meikä taas on katsellut Tappara-välieriä. Ne on jäänyt sattuneesta syystä vähän vähemmälle fiilistelylle, mutta ai että, olihan noikin pelit aikamoisia trillereitä. Ei oikein muistanutkaan kuinka kaikki meni. Voittajasta toki ei ollut tuossakaan sarjassa epäselvyyttä mutta kyllä siellä pienet asiat ratkoi isoja juttuja. Kaks voittoo putkeen Hakamettästä, Hei!
Muistin virkistykseksi, jos joku vahingossakin on unohtanut.
Parhaat_bileet_ikinä.
"Kaikki alkoi jo kolkytkuus ja tänä vuonna tulee MESTARUUS!!!!'
Itsellä aika pitkälle samanlaiset tuntemukset. Mutta eiköhän viimeistään kauden avauskiekon pudotessa jäähän ja kaukalosta usvan poistuessa samalla poistu myös kyseinen fiilis! Mestaruutta en oikein vieläkään osaa ymmärtää mutta eiköhän joskus senkin aika tule! Syksyn pimeinä iltoina ja raskaan työpäivän jälkeen on hienoa istahtaa soffalle ja pistää Lukon peli pyörimään!Olen tässä kesällä itteeni ihmetellyt. Mulla katosi mestaruuden jälkeen kiinnostus Lukon touhuihin. Kauhee odotus oli päällä ties kuinka pitkään ja sitten kun se mestaruus viimein tuli niin outo tunne on rinnassani. Ihan erilainen fiilis kuin oli syksyllä 2015 jolloin alkoi Dufvan viimeinen kausi ja alla oli pari pahaa pettymystä, varsinkin se 3-1 johdon menettäminen Tapparalle sen keväisissä välierissä. Silloin sentään odotin alkavaa kautta malttamattomana ja hypistelin kausikorttia alvariinsa, vaikka pettymys olikin edelleen mielessä.
Jos joku pelaaja tulee niin hyvä, mutta ei herätä tunteita. Jos joku pelaaja lähtee niin ok sitten lähtee, ei herätä tunteita.
Pitsiturnaus on kahden viikon päästä jo ohi eikä oikeastaan herätä mitään tunteita. Kyllä kai minä sen kotona katson, mutta paikalle en ole menossa.
Nyt näyttää siltä että en aio edes kausikorttia alkavalle kaudelle ottaa. Se mulla on tähtäimessä että avauspeliin menisin katsomaan sitä ainutlaatuista hetkeä kun mestaruusviiri nousee sen vm. -63 mallia olevan orpopojan rinnalle, mutta aika senkin näyttää toteutuuko sekään.
Ihmeellinen fiilis mutta kai tämäkin joku fiilis on. Voi tietysti olla, ja olishan se suotavaakin, että elokuussa alkava kesäloma hiukan sitä fiilistä nostattaa kun ei ole työasioita ajateltavana.
Loma alkoi ja teen roadtripin pohjoisessa. Kuljin mestaruuspaita ylpeänä päällä mm. eilen täällä Oulussa. Onnitteluja ja tsemppejä tuli yllättävän paljon. Yhtään kuittailua ei.
Pitsiturnaukseen menossa ekaa kertaa, pitänyt aiemminkin, nyt sai päivän vapaaksi ja hotellihuonekin tuli varattua heti, kun päivämäärä julkaistiin.