Mitä jos, mitä jos... No kun vittu ei!? Osoitetaan sitä paljon peräänkuulutettua ns. "selkärankaa" (jonka piiriin ilmeisesti kavereiden suolaaminenkin kuuluu) ja sanotaan, että ei mene enää yksittäistapauksesta. Mitä vittu sitten? Näitä on jo muutamia takana ja joka kerta sama mantra, mitä jos? No kun vittu ei!? Onko aiemmin? Kuinka usein tuolla suuressa maailmassa, johon ne suurenkin yleisön mielestä kuuluvat, toisin kuin tänne?
Fanitoiminnan vetäjien linjapuheet menee uskottavuudessaan Urpilaisen tasolle. Hiljainen hyväksyntä mahdollistaa tuon häiriköinnin. Ja perustelu viitaten "suureen maailmaan" osoittaa sen, että itsetunto on Harkimon kanssa samalla tasolle. Ehkä olisi tosiaan parempi, että Harkimon Jokerit pääsisi kahleista vapauteen, jonnekin muualle. Ikävää varmaan olla jossain hikisessä Suomessa, käydä peleissä jossain Jyväskylässä, yrittää noudattaa jotain ahdistavia sääntöjä.
Mietin tuossa, että miksiköhän minulla ei ole ollut järkkäreiden kanssa ongelmia. Vastaukseksi löysin oletuksen, että minun asenteeni ja toimintani peleissä ei ole riippuvainen jostain faniryhmästä. Yksittäisenä katsojana vastaa tekemisistään itse, faniryhmästä ei käytännössä vastaa kukaan. Tosin nyt täytyy muistaa, että on myös faniryhmiä, joiden homma toimii. Mutta väitän, että siellä ongelmiin puuttuminen on vaikeampaa, vaikka asenteena olisi järkevämpikin kuin "häirikköjä ei vasikoida".
Hyvä kysymys tosiaan, että miksi ei soihtuja poltella Jaffa-areenalla.. Todellisempaa fanitoimintaa kuin joku polttelu olisi kansoittaa ensin omaa areenaa ja pohtia muiden epäeurooppalaisuutta vasta sen jälkeen.