Minusta on häiritsevää, että Suomessa puhutaan jatkuvasti kannatusluvuista merkkeinä jostain murroksesta politiikan pelikentällä. Samaan aikaan voidaan julkaista toinen tutkimus, josta selviää miten huonosti suomalaiset tuntevat politiikkaa. Esimerkiksi monet eivät edes tunnu tietävän mitkä puolueet ovat hallituksessa ja mitkä oppositiossa. Silti en ole kuullut yhdenkään politiikantutkijan sanoneen, että gallupluvuilla ei ole suurtakaan merkitystä, sillä Suomen kansa on poliittisesti tyhmää.
Tarja Halonen sai ääniä, koska oli nainen. Tiedän henkilöitä, jotka olivat monissa asioissa täysin eri mieltä kuin Halonen, mutta silti äänestivät tätä, koska oli nainen.
Anneli Jäätteenmäki keikisteli naistenlehdissä ja sai ääniä myös niiltä, jotka eivät jakaneet samaa ideologiaa. Örmyn Lipposen rinnalla Jäätteenmäki koettiin miellyttävämmäksi ihmiseksi, mikä oli joillekin äänestäjille politiikkaa tärkeämpää.
Matti Vanhanen alkoi hengailla kaikenmaailman gaalaohjelmissa, vaali keskustaan julkkiksia ja ihmiset äänestivät.
Sauli Niinistöä äänestivät demarieukot, joiden mielestä se Saukin vieressä seisova tyllerö on niin kaunis ja oi että siinä on kaunis pari. Ei Niinistö muijallaan vaaleja voittanut, mutta Esko Aho olisi voinutkin voittaa, mikäli sillä olisi ollut vuosikymmeniä nuorempi vaimo, jonka pukeutumista iltapäivälehdet olisivat seuranneet.
Alexander Stubb haluaa Suomen Natoon ja EU:sta liittovaltion. Olen aika varma, että Stubb tulee samaan ääniä myös sellaisilta, jotka eivät jaa samoja mielipiteitä, mutta hauska ulkonäkö ja pelleily tv:ssä saa ihmiset äänestämään. Kokoomus saa muutenkin ääniä sellaisilta, jotka äänestävät asemansa vastaisesti vain, koska on kiva olla voittajan puolella. Ja kokoomuksessa ei akat määräile – vielä.
Vasemmisto ja vihreät keräävät ääniä niiltä, jotka ovat vasemmistolaisia ja vihreitä siihen asti, kunnes valmistuvat yliopistosta ja menevät töihin. Tietojenkäsittelytieteen opiskelijat saattavat kannattaa piraattipuoluetta myös valmistumisen jälkeen, mutta he eivät äänestä. Vasemmistoliiton Li Anderssonista on tullut jonkinlainen ilmiö. Hän saisi luultavasti vielä enemmän ääniä, jos hän a) olisi mediaseksimmäässä puolueessa, b) käyttäisi enemmän meikkiä ja c) ei olisi turkulainen.
Demarit ovat menettäneet paljon äänestäjiään persuille ja Urpilaisen kannattajat jättävät tällä kertaa äänestämättä, koska miehet on perseestä. Jäljelle jääneet ovat niitä tapaäänestäjiä. SDP ja RKP ovat varmaankin ainoat puolueet, jotka pysyvät pinnalla tapaäänestäjien takia.
Eurovaalien äänestysprosentti on niin pieni, että perussuomalaisissa on varmasti todella paljon mielipideäänestäjiä. Näyttää kuitenkin siltä, ettei Halla-aho ja kumppanit ole yhtä kiinnostavia kuin Timo Soini. Perussuomalaisten toinen tappio on se, että heidän aatemaailmaan kuuluvat ihmiset luulevat äänestämättä jättämisen olevan paras tapa protestoida EU:ta vastaan.
Kristillisiä äänestää varmaan se sama porukka, joilla on lotossakin aina samat numerot.
