Mainos

Euroopan unioni (EU) – sen 27 jäsenmaata ja Suomi (FI)

  • 57 362
  • 440

Erkka Lapanen

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK - FC Liverpool
Alkavan vuoden 2021 kunniaksi avaan ketjun, jossa käsitellään Euroopan unionia ja Suomen roolia yhtenä jäsenmaana; EU:n etuja ja haittoja. Brexitin myötä EU tulee lähivuosina hakemaan uutta muotoaan, vallan uusjako on käynnissä. Nyt kun vastarannan kiiski on poissa, lähteekö EU kehittymään liittovaltion suuntaan ja mikä on palstalaisten kanta jos niin käy. Onko Sauli Niinistön lanseeraamassa EU-maiden yhteisessä puolustuksessa ideaa ja onko se edes mahdollista toteuttaa. Pitäisikö Euroopan olla yhtenäinen ja vahva Kiinan, Venäjän, USA:n ja kehittyvien maiden puristuksessa. Toivottavasti myös EU-kriitikot osallistuvat tällaiseen keskusteluun ja kertovat mikä on Suomen vaihtoehto. Pitäisikö meidän kääntää katseet takaisin itään vai irtautua muun Euroopan kehityksestä ja valita oma tie menestykseen. Henk koht minua ärsyttää tiedotusvälineiden vähäinen uutisointi Suomeakin koskevista isoista asioista, jotka ovat EU:ssa käsittelyssä. Kuinka moni tietää edes mihin poliittiseen ryhmään oma puolue kuuluu? Siinä sivussa Euroopan unionin aikaansaannokset jäävät pimentoon ja julkinen keskustelu pyörii epäolennaisuuksien ympärillä.
Modet ja jäsenet päättäköön onko ketju turha.
 

npc

Jäsen
Pitäisikö Euroopan olla yhtenäinen ja vahva Kiinan, Venäjän, USA:n ja kehittyvien maiden puristuksessa.
Tämä olisi oman intuitioni mukaan erittäin toivottavaa.

Euroopassa on niin paljon hyvää, että keskenään tappelemisen sijaan olisi suotavaa yhdistyä entistä vankemmin ja olla tulevaisuuden neuvottelupöydissä vahvana osasena tuomassa meidän hyviä arvoja pöytään.

Harmittaa brittien puolesta nuo perseilynsä. Ei voi edes ilkkua että itsepähän sen teitte. Tavan pulliaisella tuskin on ollut mitään käsitystä mistään.
 

Bunder

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Coyotes, Thrashers
Kyllähän EU ja euro itsessään on parasta mitä euroopalle ja suomelle on tapahtunut. Pohjois-Amerikan ja parin muun lisäksi sellainen normaalin yhteiskunnan edustaja tässä maailmassa, vaikka toki joskus saattaa typeriä pykäliä tms. tietyissä asioissa tulla eteen, mutta pienet viat sallittakoot suuremman yhteisen hyvän edessä.
 

Yläpesä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Alkavan vuoden 2021 kunniaksi avaan ketjun, jossa käsitellään Euroopan unionia ja Suomen roolia yhtenä jäsenmaana; EU:n etuja ja haittoja.


Mikäs vika tässä alkuperäisessä unionikeskustelussa oli? Muuta kuin että alkuinnostus ei kantanut pitkälle. Tai ehkä keskustelijoiden osaamispääoma?

 

Oto Hascak

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät

heavy

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Mikäs vika tässä alkuperäisessä unionikeskustelussa oli? Muuta kuin että alkuinnostus ei kantanut pitkälle. Tai ehkä keskustelijoiden osaamispääoma?

Ja eiköhän tämäkin ole olut ihan hyvä ketju EU:sta ja Suomesta keskusteluun?

 

MegaForce

Jäsen
Ja eiköhän tämäkin ole olut ihan hyvä ketju EU:sta ja Suomesta keskusteluun?

EU - loppu lähenee? otsikko on selkeästi kantaaottava ja jo siitä pystyy päättelemään minkälainen ketjun avaajan asenne EU:tä kohtaan on. Mielestäni on tervetullutta, että luotiin ketju neutraalista näkökulmasta.
 

Erkka Lapanen

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK - FC Liverpool

Erkka Lapanen

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK - FC Liverpool
Hyi helvetti, tehtäiskö vielä Venäjän ja Valko-Venäjän kanssa oikein vuosisadan diilit.
Samanlainen roistovaltio kyseessä, mut niin ne vaan aatteet taas taipuu rahan edessä.
Vastaava sopimus Kiinalla on siis myös neljännen roistovaltion, USA:n kanssa. Näin se menee kun halutaan voita leivälle.
 

Dennis

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Italia ajautumassa / ajautunut hallituskriisiin - linkki vie Talouselämä-lehden verkkojulkaisuun.

Italian hallitus kaatuu – Tuleeko tilalle ekonomistivetoinen virkamieshallitus?

Mielenkiintoinen ja nykyaikaa hyvin kuvaava lainaus artikkelista:

"Sijoittajia virkamieshallitus miellyttäisi eniten, kun taas uudet vaalit olisivat erityisesti juuri nyt iso riski. Kukaan ei kuitenkaan usko uusiin vaaleihin ja kaikkien muiden vaihtoehtojen kanssa myös markkinoiden on mahdollista elää".

Eli virkamieshallituksella mennään, sijoittajat päättää. Eihän valtiot ikinä ole voineet mitenkään vakuumissa elää ja markkinoiden vaikutus on pitänyt huomioida, mutta kyllähän tämä kansanvaltaa varsin rankasti rajoittaa, jos esim. maan pääministeri pakotetaan eroamaan sillä, että maan 10-vuotinen korkokäyrä kääntyy (käännetään) koilliseen, kuten kävi aikoinaan Berlusconille.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Eli virkamieshallituksella mennään, sijoittajat päättää. Eihän valtiot ikinä ole voineet mitenkään vakuumissa elää ja markkinoiden vaikutus on pitänyt huomioida, mutta kyllähän tämä kansanvaltaa varsin rankasti rajoittaa, jos esim. maan pääministeri pakotetaan eroamaan sillä, että maan 10-vuotinen korkokäyrä kääntyy (käännetään) koilliseen, kuten kävi aikoinaan Berlusconille.

Eiköhän tässä kuitenkin paina kaksi asiaa sijoittajia enemmän, kun hallitukseen osallistuminen on vapaaehtoista ja kaikki puolueet eivät halua jatkaa Italian käsittämätöntä politiikkaa:

1. Italiassa on koronakriisi, johon ei haluta nyt vaaleja, mutta hallituspuolueet eivät löydä ratkaisuja;
2. Galluppien mukaan uusissa vaaleissa fasistitaustainen Fratelli d’Italia ja laitaoikeiston Lega voisivat saada selvän enemmistön.

Löysiin suunnitelmiin EU-potin käytöstä kyllästynyt ex-pääministeri Matteo Renzi veti johtamansa Italia Viva -puolueen pois hallituksesta. Matteo Renzi katsoo populistivetoisen hallituksen tuhlaavan EU-rahat verohelpotuksiin ja koronatukiin sen sijaan, että ne sijoitettaisiin rakenneuudistuksiin terveydenhuollossa, tietoliikenteessä ja infrastruktuurissa.

Italian tilanne on vaikea, ja se näkyy myös EU:ssa ja Suomessakin. Italian hallitus oli tekemässä juuri sitä, mistä Halla-aho on Italiaa syyttänyt. Toivottavasti se ei nyt onnistu.
 

Hagi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko

Täällä voidaan kiltisti veroja korottaa, ei ongelmaa.

Onko taas niin, että koronan vaikutus tukien suuruuteen oli kaikkien muiden maiden ja puolueiden tiedossa, paitsi Suomen & Keskustan? Saarikko ei ole kuullutkaan asiasta? Hallitus leikkii populismilla kun Vanhanen on tuonut Suomen näkemyksen esille, jonka mukaan väärin meni. Todellisuudessa Suomenkin kesällä hyväksymiä kriteereitä avustusrahojen jakamisesta noudatetaan tarkasti.

Mistä siis on kysymys? Siitä, että Suomelta "napattiin" vajaa miljardi pois, koska täällä talous toimii ja korona on pientä. Suomeen tulee noin 2.7 miljardia ja Suomi maksaa noin 6.6 miljardia. Eihän se mukavalta kuulosta ennen vaaleja. Miten se Marin sanoikaan Macronin ymmärryksestä...

Saarikon purkaus on tietenkin tarkoituksellinen. Mutta hallituksen puuhastelu on pistänyt mietityttämään. Ei kai se nyt mitenkään väärin mene, jos taloudellisesti ja koronan takia enemmän kärsineet maat saavat valtaosan tuista ja halutessaan lainoista?

Vähän on persumaista näkökulmaa Saarikolla, Vanahsella ja sitä kautta koko hallituksella. Mikä toki asettuu kontekstiin kun muistaa, mikä puolue on gallupykkönen ja mikä puolue ottaa turpaansa kuntavaaleissa.
 
Viimeksi muokattu:

Petri1981

Jäsen
Suosikkijoukkue
NHL, NFL, NBA, Valioliiga, UCL
Eiköhän tuo nettomaksuosuus lopuksi tule olemaan ainakin lähellä tuota 6,6 miljardia. About 6 miljardia oma veikkaus. Joku osuus toki pitää jättää ”saamapuolelle”, jotta ihmisille saadaan myytyä että Suomi saa.

Tällä rahalla (6mrd) näin nopeina esimerkkeinä vuoden ajaksi poistaisi yhteisöveron, tai pudottaisi ALV:sta neljäsosan pois. Kotitalouksien tuloverosta höylättäisiin viidennes. Toki tämähän ei Suomen taloutta tai kansaa hyödyttäisi, koska tämä nyt on tälläistä persuilua, kun on päätetty että elpymisrahastoa kukaan ei-persu ei voi kritisoida.
 

Dennis

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Onko taas niin, että koronan vaikutus tukien suuruuteen oli kaikkien muiden maiden ja puolueiden tiedossa, paitsi Suomen & Keskustan? Saarikko ei ole kuullutkaan asiasta? Hallitus leikkii populismilla kun Vanhanen on tuonut Suomen näkemyksen esille, jonka mukaan väärin meni. Todellisuudessa Suomenkin kesällä hyväksymiä kriteereitä avustusrahojen jakamisesta noudatetaan tarkasti.
Huvitti Hesarin jutusta tämä kohta:

" SAARIKON mukaan valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk) on tuonut Suomen näkemyksen esiin vastuuministereiden kokouksessa EU-pöydässä esiin. On silti äärimmäisen epätodennäköistä, että Suomenkin kesällä hyväksymiä kriteereitä avustusrahojen jakamiseen enää muutettaisiin."

Toivottavasti edes kaikki nyökkäsivät, kuten Kataisen Jykälle (vai olisko ollut Jurpilainen) aikoinaan, kun tämä toi painavia näkemyksiään esiin päättävissä pöydissä. Tapaus jälleen kerran alleviivaa sitä, että Suomen mielipiteet päättävissä pöydissä on täysin yhdentekeviä. Koiralle heitetään välillä luu, jotta pysyy tyytyväisenä, mutta siinäpä se.

Kyllähän koko elpymisrahastoveivaus saa voimakastakin kritiikkiä jopa hallituspuolueiden riveistä ja persujen ulkopuolelta, mutta monin paikoin se nähdään edelleen - ja sinänsä ihan perustellusti - hintana sille, että EU ja euro pysyy kasassa. Olennaisempi kysymys pitkällä aikavälillä on toki se, että kuinka suuri hintalappu eri vakausmekanismeista ja tukipaketeista Suomelle saa muodostua, että se on edelleen perusteltua.
 

Walrus21

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Kyllähän koko elpymisrahastoveivaus saa voimakastakin kritiikkiä jopa hallituspuolueiden riveistä ja persujen ulkopuolelta, mutta monin paikoin se nähdään edelleen - ja sinänsä ihan perustellusti - hintana sille, että EU ja euro pysyy kasassa. Olennaisempi kysymys pitkällä aikavälillä on toki se, että kuinka suuri hintalappu eri vakausmekanismeista ja tukipaketeista Suomelle saa muodostua, että se on edelleen perusteltua.
Tuskin ollaan lähelläkään mitään kipurajoja.

Toki olet oikeassa siinä, että Suomen painoarvo on pieni. Se on sitä, olimme Unionissa tai emme. Suomen talouden kannalta on kuitenkin huomattavasti isompi asia, ettei esim. Italia ajaudu velkakriisiin.

Sitä voi jokainen asuntovelallinenkin miettiä, haluaako Euroopan laajuisen pankkikriisin ja sen seurannaisvaikutukset, vai maksetaanko kiltisti pari prosenttia BKT:sta. Suomi on tästä koronasta selvinnyt pienin vaurioin, ja jos vielä päälle EU:n talousalue alkaa EKP:n toimien jälkeen elpymään, tilanne näyttää kohtuulliselta.
 

Dennis

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Tuskin ollaan lähelläkään mitään kipurajoja.

Toki olet oikeassa siinä, että Suomen painoarvo on pieni. Se on sitä, olimme Unionissa tai emme. Suomen talouden kannalta on kuitenkin huomattavasti isompi asia, ettei esim. Italia ajaudu velkakriisiin.

Sitä voi jokainen asuntovelallinenkin miettiä, haluaako Euroopan laajuisen pankkikriisin ja sen seurannaisvaikutukset, vai maksetaanko kiltisti pari prosenttia BKT:sta. Suomi on tästä koronasta selvinnyt pienin vaurioin, ja jos vielä päälle EU:n talousalue alkaa EKP:n toimien jälkeen elpymään, tilanne näyttää kohtuulliselta.
Mutta eihän Italian ajautuminen pankkikriisiin riipu Suomen tekemisistä millään tavalla. Jotenkin hölmö ajatusmalli, että Suomen pitäisi "ase ohimolla" maksaa Italialle x miljardia €uroa vuositasolla, jotta sen hauras pankkisektori pysyy pystyssä. Tai voidaan toki näin tehdä, mutta mielestäni aika laaja julkinen keskustelu asiasta pitää käydä, jotta asialle on kansan silmissä legitimiteettiä.

Kyllä pankkikriisi Italiaan tulee, jos (kun) on tullakseen ja esim. Juhana Vartiainen pitää sitä varsin mahdollisena skenaariona ja siitä syystä EUn pitäisi mahdollisimman pian tehdä jonkinlaiset velkajärjestelymekanismit, jotta juuri esim. pankkikriisin osuessa Italiaan (tai Espanjaan tai Ranskaan), niin maksajiksi ei joutuisi laajalla skaalalla koko muu EU- ja ennen kaikkea euroalue. Vähemmän yllättäen Italia, Espanja ja Ranska asiaa vastustavat, mutta Saksan kanta lienee lopulta siinäkin kaikkein olennaisin.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Huvitti Hesarin jutusta tämä kohta:

" SAARIKON mukaan valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk) on tuonut Suomen näkemyksen esiin vastuuministereiden kokouksessa EU-pöydässä esiin. On silti äärimmäisen epätodennäköistä, että Suomenkin kesällä hyväksymiä kriteereitä avustusrahojen jakamiseen enää muutettaisiin."

Toivottavasti edes kaikki nyökkäsivät, kuten Kataisen Jykälle (vai olisko ollut Jurpilainen) aikoinaan, kun tämä toi painavia näkemyksiään esiin päättävissä pöydissä. Tapaus jälleen kerran alleviivaa sitä, että Suomen mielipiteet päättävissä pöydissä on täysin yhdentekeviä. Koiralle heitetään välillä luu, jotta pysyy tyytyväisenä, mutta siinäpä se.

Kyllähän koko elpymisrahastoveivaus saa voimakastakin kritiikkiä jopa hallituspuolueiden riveistä ja persujen ulkopuolelta, mutta monin paikoin se nähdään edelleen - ja sinänsä ihan perustellusti - hintana sille, että EU ja euro pysyy kasassa. Olennaisempi kysymys pitkällä aikavälillä on toki se, että kuinka suuri hintalappu eri vakausmekanismeista ja tukipaketeista Suomelle saa muodostua, että se on edelleen perusteltua.

Jos ja kun voi olettaa melkoisella osumistarkkuudella, että kesän päätös ja sopimus sisälsi mahdollisuuden muuttaa jakoa koronatilanteen heikentyessä, EU on näin toiminut. Silloin sopii kysyä, miksi Suomi ihmettelee allekirjoittamiaan ehtoja jälkikäteen ja populistisesti tuo esille tarpeen muuttaa Suomen hyväksymää sopimusta.
 

Dennis

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Jos ja kun voi olettaa melkoisella osumistarkkuudella, että kesän päätös ja sopimus sisälsi mahdollisuuden muuttaa jakoa koronatilanteen heikentyessä, EU on näin toiminut. Silloin sopii kysyä, miksi Suomi ihmettelee allekirjoittamiaan ehtoja jälkikäteen ja populistisesti tuo esille tarpeen muuttaa Suomen hyväksymää sopimusta.
Yksi keskeinen periaate näissä EU-päätöksissä, jotka sisältää Suomen vastuita muille jäsenmaille, on ns. tarkkarajaisuus ja tätä mm. perustuslakivaliokunta aina lausuntoja antaessaan alleviivaa. Eli jos/kun Suomi vetää nimensä alle johonkin paperiin, niin vastuiden määrän pitää olla tarkkarajaisesti määriteltynä ja melko laajasti uutisoitiin kesällä, paljonko rahaa tässä elvytyspaketissa menee ja paljonko tulee. Nyt kuitenkin saatavista on hävinnyt rapiat puoli miljardia ja vastuut on kasvanut saman verran, eli joko tässä on allekirjoitettu jotain, minkä sisältöä ei ole ymmärretty (/haluttu ymmärtää) ja samalla toimittu vastoin tarkkarajaisuusperiaatetta tai sitten sopimuksen sisältöä on EUn toimesta muutettu jälkikäteen.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Yksi keskeinen periaate näissä EU-päätöksissä, jotka sisältää Suomen vastuita muille jäsenmaille, on ns. tarkkarajaisuus ja tätä mm. perustuslakivaliokunta aina lausuntoja antaessaan alleviivaa. Eli jos/kun Suomi vetää nimensä alle johonkin paperiin, niin vastuiden määrän pitää olla tarkkarajaisesti määriteltynä ja melko laajasti uutisoitiin kesällä, paljonko rahaa tässä elvytyspaketissa menee ja paljonko tulee. Nyt kuitenkin saatavista on hävinnyt rapiat puoli miljardia ja vastuut on kasvanut saman verran, eli joko tässä on allekirjoitettu jotain, minkä sisältöä ei ole ymmärretty (/haluttu ymmärtää) ja samalla toimittu vastoin tarkkarajaisuusperiaatetta tai sitten sopimuksen sisältöä on EUn toimesta muutettu jälkikäteen.

Kesällä puhuttiin vastuista kun esimerkiksi jokin maa jättää omat vastuunsa väliin, ja häippäisee EU:sta kieltäytyen maksamasta enää mitään. Tätä vastuuta rajattiin.

EU tuskin on muuttanut sopimusta Suomelta salaa. Se on 0 prosenttia. Marin halusi myydä Suomen neuvottelutaidoilla onnistuneen hyvän tuloksen medialle ja kansalle, ja muutosmahdollisuus jäi varmaan aika pieneen tekstiin. Muistaisin, että mainittiin silti.
 

Walrus21

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Mutta eihän Italian ajautuminen pankkikriisiin riipu Suomen tekemisistä millään tavalla. Jotenkin hölmö ajatusmalli, että Suomen pitäisi "ase ohimolla" maksaa Italialle x miljardia €uroa vuositasolla, jotta sen hauras pankkisektori pysyy pystyssä. Tai voidaan toki näin tehdä, mutta mielestäni aika laaja julkinen keskustelu asiasta pitää käydä, jotta asialle on kansan silmissä legitimiteettiä.
Ei Suomen "tarvitse" tehdä mitään, voimme halutessamme erota EU:sta ja eurosta.

Pikemminkin Italia on se, joka ase ohimolla makselee miljardikaupalla korkomenoja joka vuosi. Talous junnaa paikallaan ja infra rapistuu, mutta minkäs teet, kun poliitikot tekivät lyhytjänteisiä päätöksiä joskus 1980-luvulla.

Kyllä pankkikriisi Italiaan tulee, jos (kun) on tullakseen ja esim. Juhana Vartiainen pitää sitä varsin mahdollisena skenaariona ja siitä syystä EUn pitäisi mahdollisimman pian tehdä jonkinlaiset velkajärjestelymekanismit, jotta juuri esim. pankkikriisin osuessa Italiaan (tai Espanjaan tai Ranskaan), niin maksajiksi ei joutuisi laajalla skaalalla koko muu EU- ja ennen kaikkea euroalue. Vähemmän yllättäen Italia, Espanja ja Ranska asiaa vastustavat, mutta Saksan kanta lienee lopulta siinäkin kaikkein olennaisin.
Koko ajanhan niitä tehdään. Pankkiunionit, elvytysmekanismit ja muut ovat nimenomaan reaktio tähän.

Ongelma vain on siinä, että hukkuessaan Italia vetää kaikki muutkin mukanaan. Se että tehtäisiin joku riuska periaatepäätös mallia "Italia hoitakoot omat sotkunsa" johtaisi tod.näk domino-efektiin, Euroopan laajuiseen pankkikriisiin ja mahdollisesti euron hajoamiseen. Vaikutukset olisivat katastrofaaliset myös Suomelle.

Saksa on sikäli vastuussa, että se on ajanut itselleen suotuisaa talouspolitiikkaa, jossa se on päässyt käymään kauppaa negatiivisella vaihtotaseella ja suotuisalla rahapolitiikalla. Velkaantunut Italia on ollut iso häviäjä.
 

Dennis

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Ei Suomen "tarvitse" tehdä mitään, voimme halutessamme erota EU:sta ja eurosta.
Tuskin asia kuitenkaan näin on, että joko on mukana kaikissa EUn mahtimaiden masinoimissa tukipaketeissa ja mekanismeissa tai sitten vaihtoehtoisesti pitää erota eurosta tai EUsta?


Koko ajanhan niitä tehdään. Pankkiunionit, elvytysmekanismit ja muut ovat nimenomaan reaktio tähän.
Ja mikään näistä ei toimi, vaan tilanne heikkenee jatkuvasti. Hyvä muistaa, että esim. Italian tilanne oli Paavo M. Petäjää lainatakseni "katastrofaalimainen" jo ennen koronaa.

Ongelma vain on siinä, että hukkuessaan Italia vetää kaikki muutkin mukanaan. Se että tehtäisiin joku riuska periaatepäätös mallia "Italia hoitakoot omat sotkunsa" johtaisi tod.näk domino-efektiin, Euroopan laajuiseen pankkikriisiin ja mahdollisesti euron hajoamiseen. Vaikutukset olisivat katastrofaaliset myös Suomelle.
Ongelma on nimenomaan siinä, että Välimeren maat tarvitsevat niin massiiviset tukipaketit, että nyt sorvattu "kertaluontoinen" elvytyspaketti on siihen nähden aivan liian pieni ja tulee myös elvytysmielessä aivan liian myöhään. Itsestäänselvää siis on, että nyt nähty elvytyspaketti ei todellakaan jää kertaluontoiseksi, vaikka poliitikot kirkkain silmin muuta kesällä väittivätkin. Jotta EUn epäsuhta ja velkaongelma edes periaatteessa voitaisiin ratkaista, tarvitaan hyvin vahva liittovaltiomuotoinen rakenne ja fiskaaliunioni, joka sekään ei todennäköisesti estä tulevia pankkikriisejä - ainaki mikäli talousasiantuntijoita on uskominen. Poliitikkoja en tuohon porukkaan laske mukaan, muutamaa poikkeusta lukuunottamatta.
 
Viimeksi muokattu:

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Asiaa elvytyspaketista. Ilman kiihkoilua ja väärien asioiden syyttelyä

Kyllä. Juha Tervala ja Vesa Vihriälä ovat Suomen huippuja, joiden arvioita tulee kuunnella. Paketin rakenteesta johtuen elpymispaketista ei välttämättä ole merkittävää hyötyä Suomen viennille. Hallituspuolueiden edustajat ovat eduskunnassa perustelleet paketin hyötyjä Suomelle sillä, että esimerkiksi Etelä-Euroopan nettosaajamaiden elvyttäminen on tärkeää myös Suomen viennille.

Näin ei välttämättä ole. Tulonsiirrot pohjoisesta etelään heikentävät kysyntää EU:n rikkaissa maissa, kuten Saksassa ja Ruotsissa, jotka ovat Suomen viennin kannalta tärkeitä. Hallituksella taisi olla perustelu, jonka mukaan Suomi hyötyy välillisesti, ei suoraan. Mutta silloin pitää kysyä, riittääkö se ja tarkoitan nimenomaan taloudellista osuutta.

Vai käykö niin, kuten Tervala pohtii. Elpymispaketti paketti saattaakin heikentää sekä Suomen julkisen talouden tasapainoa että talouskasvua: Suomi maksaa paketin kustannuksia tulevina vuosikymmeninä korkeampina jäsenmaksuina, jotka voivat edellyttää esimerkiksi veronkiristyksiä ja näin heikentää kotimaista kysyntää.

Suurin kysymys on kuitenkin se, jota haastattelussa lähinnä sivutaan. Italian korot nousivat nopeasti noin seitsemään prosenttiin. Jälkikäteen voi sanoa, että siihen oli reagoitava ja EKP:n tukiostojen lisääminen ei olisi yksin riittänyt. Italia olisi kaatunut noilla koroilla, ja markkinat eivät enää Italiaan uskoneet. Samalla koko EU olisi vedetty mukaan, koska rahoittajia ovat mm. Ranskan ja Saksan pankit.

Toiseksi suurin kysymys on, miten EU olisi kestänyt ja millaisia jälkiä Italian jättäminen markkinavoimille olisi saanut EU:ssa aikaan.

Ja viimeinen, tärkeimmistä tärkein kysymys on, miksi EU:ssa ei estetä Italian ja Kreikan tilanteita, vaan toimitaan päinvastoin. Vastauskin on tiedossa. Talouskuri puuttuu eikä sille ole poliittista kannatusta kaiketi missään EU-jäsenmaassa. EU:n yhteinen ja kurinalainen talous tarkoittaisi enemmän tai vähemmän liittovaltiota. Tätä vastustetaan myös Suomessa hallituspuolueiden ja opposition toimesta.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Talouskuri, mitä sillä tarkoitan?

Talouskuripolitiikka on saavuttanut suosiota erityisesti Euroopassa, jossa se on saanut tukea Euroopan keskuspankilta ja EU:n neuvostossa (Helgadottir 2016, 402). Blyth (2017, 20, 276) määrittelee talouskuripolitiikan ”tietoiseksi deflaatioksi, jonka tarkoitus on sopeuttaa talous ja palauttaa kilpailukyky alentamalla palkkoja, hintoja ja julkisia menoja. Parhaiten tämän väitetään onnistuvan leikkaamalla valtion budjettia, velkaa ja alijäämää.”.

EU:n talouskuri-ajattelun perusta on liberalistisessa talouspoliittisessa ajattelussa, jossa säästöjen uskotaan lisäävän kykyä ja halua investointeihin sekä siten nostavan työllisyyttä, hyödyttäen kulutusta ja tuottavan voittoja (Noora Heinonen, 2019).

Mutta näin ei toimita. Ennen koronan tuomaa lisävelkaantumista, suurimmat pankkien saamiset Etelä-Euroopasta olivat:

Ranskalaiset pankit: 437 mrd €
Saksalaiset pankit: 356 mrd €
Britannian pankit: 272 mrd €
Yhdysvaltain pankit: 268 mrd €
Japanin pankit: 239 mrd €
Espanjan pankit: 184 mrd €
Hollannin pankit: 140 mrd €
Italian pankit: 74 mrd €


Luvuista puuttuvat pankkien kotimaiset saatavat, jotka ovat Italiassa suuret. Italian luku koskee siis muita Etelä-Euroopan maita.

Ei siis kannata ihmetellä, että Ranskan presidentti Macron teki esityksen uudesta EU-tukipaketista Italialle ja Saksan liittokansleri Merkel asettui kannattamaan sitä. Olisi luotava mekanismi, jolla estettäisiin saman ongelman (Italia, Kreikka, Portugal jne) toistuminen. Periaatteessa sellainen on luotukin, mutta se ei toimi kun velat ovat yksin Etelä-Euroopan osalta yli 2 000 miljardia.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös