Euroopan unioni (EU) – sen 27 jäsenmaata ja Suomi (FI)

[Cobol]

Valtiovarainministeri Vanhaselta asiallista erittelyä EU-maksuista:

Lastuja näiltä viikoilta - Matti Vanhanen

Opposition silmä osuu EU:n rahoitusratkaisuissa vain yhteen yksityiskohtaan. Siihen, että ns. elpymisvälineestä Suomen...

www.suomenmaa.fi

"Kriitikot eivät katso samoista neuvotteluista saavutettuja muita tuloksia. Nostan esiin vain yhden. Kun Britannia lähti pois, koitui menetetystä jäsenmaksusta merkittävä nousu muille.

Seitsemän vuoden rahoituskaudella jäsenmaksut kasvavat keskimäärin 10,1 prosenttia. Suomen maksut kasvavat Maltan ja Tanskan jälkeen vähiten eli 4,2 prosentilla. Jos meitä olisi kohdeltu keskimääräisesti nousisi jäsenmaksumme seitsemän vuoden jaksossa 676 miljoonan euron sijasta n. 1,6 miljardilla eurolla".

"Jos tämä erotus jäisi pohjiin seuraaville rahoitusratkaisuille, niin voisimme laskea, että vuoteen 2058 mennessä meitä kohdellaan 5 miljardia alemmilla jäsenmaksuilla kuin jos olisimme keskiarvona.

Mm. Saksan ja Ranskan maksut kohoavat molemmilla 10,8 prosentilla, Un-karilla ja Puolalla n. 20 prosentilla ja naapurillamme Virolla peräti 26 prosentilla. Unionin rahoitusneuvottelut ovat aina kokonaisuus, ja myös tulosta on katsottava kokonaisuutena".

 

[Dennis]

Kyllä. Juha Tervala ja Vesa Vihriälä ovat Suomen huippuja, joiden arvioita tulee kuunnella. Paketin rakenteesta johtuen elpymispaketista ei välttämättä ole merkittävää hyötyä Suomen viennille. Hallituspuolueiden edustajat ovat eduskunnassa perustelleet paketin hyötyjä Suomelle sillä, että esimerkiksi Etelä-Euroopan nettosaajamaiden elvyttäminen on tärkeää myös Suomen viennille.

Hallituspuolueiden narratiivi EUn elvytyspaketin ympärillä on varsin sujuvasti vaihtunut lennosta siihen, että vaikka elvytyspaketilla ei olisikaan elvyttävää vaikutusta, niin se on hyvä koska EU. Eli enää asiaa ei edes kauheasti yritetä perustella taloudellisesti järkevänä investointina, ainakaan lyhyellä aikavälillä, koska mitään laskelmia tai vaikutusarvioita sen tueksi ei ole saatavilla. Eli nyt edetään pikemmin fiilispohjalta ja poliittisen position mukaan, eli ajatusmallilla EU = Suomelle hyväksi ja se nyt vaan maksaa näin paljon ja pitkällä aikavälillä tästä on Suomelle hyötyä. Tähänkään ei sinänsä mitään laskelmia ole antaa tueksi, mutta itse kyllä olen siinä määrin pro-EU, että nielen selityksen, kunhan asioista puhutaan niiden oikeilla nimillä.

Yksi elvytyspaketin puolustajien käyttämä argumentti sen sijaan on varsin hatara. Eli kun ihan aiheellisesti on kysytty sitä, että mihin elvytyspakettia ylipäätään tarvitaan, kun kaikki maat kuitenkin elvyttää ihan omatoimisesti, niin vastaus on mm. europarlamentaarikoilta ykskantaan, että on järkevämpää tehdä EU-tasolla koordinoituja elvytystoimia, koska se on tehokkaampaa ja mitä ikinä. No, tästä herää sitten jatkokysymys, että mihin tuo olettamus mahdetaan perustaa, kun tutkitusti ja todistetusti EU-tasolla tehtyjen investointien "track-record" on todella heikko ja viimeisimpänä suurena EU-tason operaationa mönkään näyttäisi menevän yhteiset rokotehankinnat. Jotenkin siis tuntuu hataralta väittämältä, että kun tämä 750mrd€ "elvytyspaketti" laitetaan komission päätöksenteon ja poliittisen suhmuroinnin alaiseksi, että varojen käyttö olisi kovinkaan tehokasta.

 

[Cobol]

Hallituspuolueiden narratiivi EUn elvytyspaketin ympärillä on varsin sujuvasti vaihtunut lennosta siihen, että vaikka elvytyspaketilla ei olisikaan elvyttävää vaikutusta, niin se on hyvä koska EU. Eli enää asiaa ei edes kauheasti yritetä perustella taloudellisesti järkevänä investointina, ainakaan lyhyellä aikavälillä, koska mitään laskelmia tai vaikutusarvioita sen tueksi ei ole saatavilla. Eli nyt edetään pikemmin fiilispohjalta ja poliittisen position mukaan, eli ajatusmallilla EU = Suomelle hyväksi ja se nyt vaan maksaa näin paljon ja pitkällä aikavälillä tästä on Suomelle hyötyä. Tähänkään ei sinänsä mitään laskelmia ole antaa tueksi, mutta itse kyllä olen siinä määrin pro-EU, että nielen selityksen, kunhan asioista puhutaan niiden oikeilla nimillä.

Totta. Asioista ei puhuta niiden oikeilla nimillä. Pitää silti muistaa, että laskelmia ei voi antaa, koska ei ole tutkittua tietoakaan. Tai edes päätettyjä kohteita. Tai edes tarkkoja summia. Merkittävä osa rahoistakin tulee mm. Suomelle vasta vuodesta 2023 alkaen, toki 2021-2022 jo osa. Määrät on auki, samoin kohteet. Periaatteet tiedetään, ja sekin, että osa on ilmastotoimisidonnaisia.

Yksi elvytyspaketin puolustajien käyttämä argumentti sen sijaan on varsin hatara. Eli kun ihan aiheellisesti on kysytty sitä, että mihin elvytyspakettia ylipäätään tarvitaan, kun kaikki maat kuitenkin elvyttää ihan omatoimisesti, niin vastaus on mm. europarlamentaarikoilta ykskantaan, että on järkevämpää tehdä EU-tasolla koordinoituja elvytystoimia, koska se on tehokkaampaa ja mitä ikinä. No, tästä herää sitten jatkokysymys, että mihin tuo olettamus mahdetaan perustaa, kun tutkitusti ja todistetusti EU-tasolla tehtyjen investointien "track-record" on todella heikko ja viimeisimpänä suurena EU-tason operaationa mönkään näyttäisi menevän yhteiset rokotehankinnat. Jotenkin siis tuntuu hataralta väittämältä, että kun tämä 750mrd€ "elvytyspaketti" laitetaan komission päätöksenteon ja poliittisen suhmuroinnin alaiseksi, että varojen käyttö olisi kovinkaan tehokasta.

En tuosta argumentista osaa muuta sanoa kuin että se on täysin pimeä.

Kysehän oli siitä, että Italia ei enää halunnut ottaa lainaa omaan piikkiinsä, ja Saksa sekä Ranska näkivät Italin oman piikin lainojen lisäämisen vaarantavan EU:n vakautta ja tietenkin jättisaatavia, joita ko. maiden pankeilla on Italiastakin. Italiassa EU-vastaisuus kasvoi mm. heidän koettuaan jääneensä yksin koronapandemian alkuvaiheessa. Näin myös EU-johdon mukaan kävi ja asiaa pyydettiin anteeksi. Italiassa hallitus olisi voinut hajota (hajosikin nyt) ja uudet vaallit olisivat nostaneet mahdollisesti valtaan äärioikeiston ja fasistien liittymän, jotka olivat gallup-kärjessä.

Varsinkaan Macron ei halunnut äärioikeistoa Italiassa valtaan, koska hän on pressanvaaleissa gallupeissa lähes tasoissa vastaavan ehdokkaan kanssa Ranskassa. Eikä Merkel tietenkään halunnut. Italia olisi voinut selvitä eteenpäin ilman vaalejakin, kuten aikoo ilmeisesti nyt selvitä.

Nyt velan ottaa EU-komissio, eikä velkaa siten lasketa maiden omaan piikkiin. Niinpä esimerkiksi Italian asema velkamarkkinoilla ei nykyisestä heikkene. Ennen päätöstä Italian korot kävivät korkeimmillaan noin 7 prosentista, joka on nykytasoon valtava harppaus, ja olisi pitempään jatkuessaan tuhonnut euroalueen ja mahdollisesti hajottanut EU:n. Italian taloudellisen tuhon lisäksi, josta osa olisi luultavasti langennut Suomenkin maksettavaksi.

Mutta jo EKP:n päättämät velkakirjojen lisäostot rauhoittivat markkinoita. Niinpä tässä isossa paketissa on mielestäni korostunut myös Ranskan ja Saksan pankkien saatavien turvaaminen Italiasta ja Etelä-Euroopasta. Toinen oleellinen asia on EU:n verotusoikeuden mahdollistaminen. Esimerkkeinä on nostettu mm. haittavero muovin käytöstä. Jos EU verottaa esimerkiksi 10 vuoden päästä mm. muovin käyttöä, koskeeko vero yrityksiä vai kuluttajia ja onko se vaihtoehto kansalllisille veroille vai vero niiden päälle. Näitä pohditaan varmaan lähivuosina.

 

[Dennis]

Totta. Asioista ei puhuta niiden oikeilla nimillä. Pitää silti muistaa, että laskelmia ei voi antaa, koska ei ole tutkittua tietoakaan. Tai edes päätettyjä kohteita. Tai edes tarkkoja summia. Merkittävä osa rahoistakin tulee mm. Suomelle vasta vuodesta 2023 alkaen, toki 2021-2022 jo osa. Määrät on auki, samoin kohteet. Periaatteet tiedetään, ja sekin, että osa on ilmastotoimisidonnaisia.

Tokihan valtioiden tekemästä elvytyksestä on yleisellä tasolla valtava määrä tutkittua tietoa mm. määrän ja ajoituksen tärkeyteen liittyen. Sen lisäksi erinäisistä investoinneista tehdään laajojakin vaikuttavuusarvioita ja skenaarioita, vaikka ovat euromääriltään murto-osan siitä, mitä nyt nähtävä EU-paketti ja vaikkei tarkkoja speksejä olekaan saatavilla. Näistä toki päästään aasinsiltana tuohon varsinaiseen "pihviin", eli asioista ei puhuta oikeilla nimillä. Ensin puhuttiin koronaelvytyspaketista, mutta sitä se ei ole, kun jakoperusteet ja kohteet eivät määräydy COVID-19-pandemian aiheuttamien tuhojen perusteella. Pelkästä elvytyspaketista puhuminen ei sekään oikein ole hyvä, kun tutkittuun tietoon pohjautuen pystytään sanomaan, että paketin elvyttävä vaikutus on mitätön ja lyhyellä aikavälillä jopa negatiivinen yksittäisten maiden kohdalla. Nyt ollaankin sitten siirrytty hiljalleen solidaarisuusrahaston suuntaan ja vielä, kun päästään johonkin "EUn yhtenäisyyden kannalta tärkeään tulonsiirtorahastoon", niin aletaan olla sillä tasolla, että tavan tallaajakin ymmärtää, mistä asiassa on kyse.

 

[Cobol]

Tokihan valtioiden tekemästä elvytyksestä on yleisellä tasolla valtava määrä tutkittua tietoa mm. määrän ja ajoituksen tärkeyteen liittyen. Sen lisäksi erinäisistä investoinneista tehdään laajojakin vaikuttavuusarvioita ja skenaarioita, vaikka ovat euromääriltään murto-osan siitä, mitä nyt nähtävä EU-paketti ja vaikkei tarkkoja speksejä olekaan saatavilla. Näistä toki päästään aasinsiltana tuohon varsinaiseen "pihviin", eli asioista ei puhuta oikeilla nimillä. Ensin puhuttiin koronaelvytyspaketista, mutta sitä se ei ole, kun jakoperusteet ja kohteet eivät määräydy COVID-19-pandemian aiheuttamien tuhojen perusteella. Pelkästä elvytyspaketista puhuminen ei sekään oikein ole hyvä, kun tutkittuun tietoon pohjautuen pystytään sanomaan, että paketin elvyttävä vaikutus on mitätön ja lyhyellä aikavälillä jopa negatiivinen yksittäisten maiden kohdalla. Nyt ollaankin sitten siirrytty hiljalleen solidaarisuusrahaston suuntaan ja vielä, kun päästään johonkin "EUn yhtenäisyyden kannalta tärkeään tulonsiirtorahastoon", niin aletaan olla sillä tasolla, että tavan tallaajakin ymmärtää, mistä asiassa on kyse.

Ehkä olisi hyvä nostaa "pihvi" esille, jota talousoppineet ovat korostaneet. Poliitikot vähemmän. Tästä 750 mrd saadaan eniten velkaantuneille maille mahdollisuus rahoittaa jatkossa omaa tervehtymistään ja kasvuaan. Kyse on kohtuullisesta finanssipoliittisesta elvytyksestä, jonka tukemana näiden maiden tulisi saada talouttaa kuntoon ennen seuraavaa talouskriisiä.

Toistaiseksi riittäviä kannustumia ei ole saatu aikaan sen osalta, että talouttaan huonosti hoitavan maan kannattaisi hoitaa talouttaan paremmin. Jos tätä ei saada muutettua, koko euroalue kaatuu. Euroalueen kyky selvitä pandemioista tai muista kriiseistä taloudellisesti on heikko ellei muutoksia saada aikaan. Jos esimerkiksi Italia ilmoittaa seuraavan kriisin aikana tarvitsevansa EU:n piikkiin 1 000 mrd lainan, jotta Italian, Ranskan ja Saksan pankkijärjestelmä ei kaadu, mitä tehdään?

Ja kysymys voi olla summaltaan väärä, mutta noin muuten varsin ajankohtainen lähivuosina, jos populistit/laitaoikeisto/laitavasemmisto Italiaa hallitsevat kuten ovat viime vuoden hallinneet välillä jopa yhdessä.

 

[Erkka Lapanen]

EU -jäsenyyden hinta vuonna 2019:

EU-jäsenyys maksoi Suomelle 101 euroa asukasta kohden vuonna 2019 - Eurooppatiedotus

Valtiovarainministeriö 29.1.2021 Tiedote Suomi maksoi vuonna 2019 EU:lle 559 miljoonaa euroa enemmän kuin sai sieltä tuloja. Nettomaksu pysyi pidemmän ajan keskiarvon tuntumassa. Asukasta kohden nettomaksu oli 101 euroa, ilmenee Euroopan komission tilastoista. ”EU:n ja Suomen rahoitusvirtojen...

eurooppatiedotus.fi

Tämähän ei tarkoita sitä, että jokainen suomalainen maksoi 101 euroa EU:lle. Maksajina verojen nettomaksajat, etunenässä firmat. Suomi oli toisiksi pienin nettomaksaja. Mitä huonommin meillä menee, sen pienempi on nettomaksuosuus. Siihen ei siis kannata varsinaisesti pyrkiä..

 

[Erkka Lapanen]

EU suunnittelee isoja päätöksiä joilla on vaikutusta myös meihin. Suomelle ympäristöasiat tuntuvat olevan ongelmallisia aina kun siirrytään kahvipöydästä työpöydän äärelle.

Ydinvoima voi joutua EU:n "mustalle listalle" – Teollisuuden mukaan uusi suunnitelma on kohtalonkysymys Suomelle

Uudet ympäristölinjaukset saattavat vaikeuttaa yritysten rahoitusta niiden käyttämien energiamuotojen vuoksi.

yle.fi

 

[Hagi]

Ylen tiedot: Suomi kysyi EU:lta elvytyspaketin hylkäämisestä – mainehaitta ja poliittinen paine arvioitiin ennennäkemättömäksi

Jäsenmailla tai EU-komissiolla ei ole varasuunnitelmaa, jos jokin maa kaataa elvytyspaketin. Perustuslakivaliokunta ratkaissee tiistaina, vaatiiko hyväksyminen eduskunnassa kahden kolmasosan määräenemmistön. Jos vaatii, hallitus tarvitsee tuekseen kokoomusedustajia.

yle.fi

Ratkaisut lähestyvät, minusta elvytyspaketti pitäisi hylätä. Liittovaltio kehitys ja entistä enemmän talouspoliittista valtaa EU:lle, ei maistu. Lisäksi paketti on epäedullinen Suomelle ja aiheuttaa lisää veronkiristyksiä ja leikkauksia.

 

[Cobol]

Ratkaisut lähestyvät, minusta elvytyspaketti pitäisi hylätä. Liittovaltio kehitys ja entistä enemmän talouspoliittista valtaa EU:lle, ei maistu. Lisäksi paketti on epäedullinen Suomelle ja aiheuttaa lisää veronkiristyksiä ja leikkauksia.

Olisi helpompi puolustaa pakettia, ellei Tuppurainen olisi valehdellut sen vaikutuksista tai Marin kertoilut lähinnä satuja, miten Macron ei tainnut ymmärtääkään, mitä Suomi sai läpi.

Mutta huolimatta hallituksen amatööripuuhastalusta, puolustan silti. Olen samaa mieltä kuin esimerkiksi taloustieteen tohtori Juha Tervalta tai taloustieteilijä, professori Vesa Vihriälä. Nyt kun tarkemmat saamiset ja maksut Suomen osalta ovat olleet kuukausia tiedossa, paketti ei auta Suomen vientiä. Päinvastoin, paketilla voi olla kielteinen vaikutus Suomen talouteen. Näin siis Tervala ja Vihriälä.

Plussaa on sitten EU-jäsenyys. Myös Suomen osalta. Suomen vastuut lisääntyvät ja maksut nousevat. Jos Suomi ilmoittaa ettei pakettia hyväksytä, se voi kaatua. Ihan en osta yllä olevan YLE:n jutunkaan kertomaa, sillä vaikka EU:n komissio ei ole kertonut, mitä tehdään jos 1-2 maata vastustaa, kaiketi siellä kuitenkin suunnitelma on.

Itse en siis vastusta, vaikka ylimielinen Tuppurainen tekeekin puolustamisen todella vaikeaksi. Mutta itse paketti ei ole Suomen kannalta positiivinen, kun tarkastellaan Suomen taloutta. Muut syyt EU:n osalta painavat kannassani. Jos Suomi olisi NATO:n jäsen, saattaisin olla paketin hyväksymistä vastaan näillä ehdoilla. Mutta sekin olisi tullut sanoa kesällä neuvotteluissa, ja siihen Marin ei kyennyt. Toki kyseessä oli kompromissi, mutta Suomen kannalta huono sellainen.

 

[Erkka Lapanen]

Ihan hyvää pohdintaa ja huomioita Suomen EU -taipaleelta:

Pääkirjoitus | Suomi ei ole EU-jäsenyytensä aikanakaan oppinut, että kaikkea ei voi mitata rahassa

Sen sijaan, että Suomi olisi pohtinut suuntaansa, päämääräänsä ja valtaansa jättimäisen EU-blokin kainalossa, Suomi on keskustellut jäsenyydestä markkoina ja euroina.

www.hs.fi

 

[Kiekkokatsoja]

EU-komission varapuheenjohtaja tviittasi suomeksi elvytyspaketin olevan kertaluonteinen

Euroopan komission johtava varapuheenjohtaja kommentoi elpymisvälineestä noussutta keskustelua tviittaamalla suomeksi.

www.iltalehti.fi

Kertaluonteisesta kuluerästä, pohditaan siis toistuvampaa ratkaisumallia. Jo nyt.
Linkki vie iltalehden uutiseen.
Suomen roolista tulisi siis toistuvasti, maksajan rooli.

 

[Trimmer]

Yllättyneet:

Hekin pudottivat tekohampaansa:

Kyllä tuo paketti pitäisi ehdottomasti kaataa. Käsittämätöntä paskaa.

 

[Wiljami]

Koska rampa-ankkailu kirsikanpoimintakonfederaatiolla ei ole toimiva ratkaisu kuin ehkä erittäin lyhyellä tähtäimellä, on kaikki järkevään (federaatio)kehitykseen erittäin tervetullutta. Suomen rooli maksajana on sama kuin monien toitottama Helsingin rooli muun Suomen elättäjänä, sinänsä aika loogista että kokonaisuudessa aika harva keikkuu täysin siinä mediaanilla, loppujen ollessa joko viivan ylä- tai alapuolella.

EU:lle siis mm. yhteinen talouspolitiikka, veronkanto-oikeus ja myös yhteiset asevoimat (ihan sen takia kun Suomi ei saa NATOon liityttyä vaikka se käytännössä muun EU:n yhteiset asevoimat jo on) mieluiten toissapäivänä.

 

[vetti]

Kohti aitoa liittovaltiota. Kiitos sopii. Tehdään me meistä eurooppalainen Rhode Island.

 

[Dennis]

EU-komission varapuheenjohtaja tviittasi suomeksi elvytyspaketin olevan kertaluonteinen

Euroopan komission johtava varapuheenjohtaja kommentoi elpymisvälineestä noussutta keskustelua tviittaamalla suomeksi.

www.iltalehti.fi

Kertaluonteisesta kuluerästä, pohditaan siis toistuvampaa ratkaisumallia. Jo nyt.
Linkki vie iltalehden uutiseen.
Suomen roolista tulisi siis toistuvasti, maksajan rooli.

No joo, olihan tuossa kuitenkin asetettu ehtoja sille, että mekanismia käytettäisiin uudestaan vain, jos se osoittautuu menestykseksi. Siinä kohtaa toki saattaa pikkuisen korvat heilua, kun poliitikot jonglööraa puheissaan yhden jos toisenkin asian elvytysrahaston ansioksi ja sopii samalla, että eiköhän tehdä toinen samanlainen, mutta tällä kertaa vähän isompi.

Se nyt kuitenkin lienee itsestäänselvää, että vaikka Kokoomus mitä tahansa "takuutukset v.2021"-julkilausumia halusi ja sai virsikirjan lisälehdille, niin mitään käytännön vaikutusta niillä ei siinä vaiheessa ole, kun ollaan asian äärellä uudestaan - todennäköisesti n. 5 vuoden sisään.

EU:lle siis mm. yhteinen talouspolitiikka, veronkanto-oikeus ja myös yhteiset asevoimat (ihan sen takia kun Suomi ei saa NATOon liityttyä vaikka se käytännössä muun EU:n yhteiset asevoimat jo on) mieluiten toissapäivänä.

Joskus olen pähkäillyt tätä, että jos EU menisi avoimesti ja täysillä kohti liittovaltiota ja siinä jopa onnistuisi, niin loppuviimein siinä olisi eniten nieltävää juurikin vasemman laidan puolueilla ja vastaavasti esim. monet perussuomalaisten ajamat asiat saattaisivat kääntyä paremmalle tolalle - lähtien vaikkapa yhteisestä ulkorajavalvonnasta. Lisäksi - määrätietoinen liittovaltiokehitys saattaisi toimia hyvänä karkottimena itälaajentumisen mukanaan tuomille neukkusatelliiteille, eli jätetään vaan tälläkin kertaa Puolat, Unkarit yms. maat Varsovan liittoon ja kehitetään EUta länsimaisten arvojen pohjalta.

 

[Cobol]

Joskus olen pähkäillyt tätä, että jos EU menisi avoimesti ja täysillä kohti liittovaltiota ja siinä jopa onnistuisi, niin loppuviimein siinä olisi eniten nieltävää juurikin vasemman laidan puolueilla ja vastaavasti esim. monet perussuomalaisten ajamat asiat saattaisivat kääntyä paremmalle tolalle - lähtien vaikkapa yhteisestä ulkorajavalvonnasta. Lisäksi - määrätietoinen liittovaltiokehitys saattaisi toimia hyvänä karkottimena itälaajentumisen mukanaan tuomille neukkusatelliiteille, eli jätetään vaan tälläkin kertaa Puolat, Unkarit yms. maat Varsovan liittoon ja kehitetään EUta länsimaisten arvojen pohjalta.

Liittovaltiokehitys edellyttäisi kaikkien jäsenmaiden NATO-jäsenyyttä. EU voi pitää yllä asevoimiaan, mutta ei sentään kaksia luoda. EU:n asevoimat perustuisivat NATO-jäsenyyteen ja olisivat samalla sekä Euroopan NATO, että EU. Pohjoismaisille änkyröille (vasemmisto, osin keskusta, osin oikeistopopulistit) tämä on liikaa. Tosin Ruotsissa on syntymässä tilanne, jossa oikeistopuolueet ovat sopineet yhteistyöstä Ruotsidemokraattien kanssa ja RD on samalla ilmoittanut päättävänsä kielteisen suhtautumisen NATO-jäsenyyteen. Nyt se neutraali.

Samalla EU on valmistelemassa suurta uudistusta maahantulopolitiikkaan, ja sen sisältö on suhteellisen lähellä mm. RD:n ja Perussuomalaisten tavoitteita. EIhän ne nyt yksi yhteen toki ole, mutta monet vaatimukset saattavat toteutua, jos uudistus hyväksytään. Olen sitä referoinut mm. viime viikolla turvapaikkaketjussa.

Onko Suomesta tulossa viimeinen änkyrä? Siinä kuvassa suomalaispuolueet vastustavat yhdessä ja erikseen keskeisiä EU:n sisältötavoitteita (yhteinen verotus, yhteiset puolustusvoimat NATO:n kautta, yhteinen finanssi- ja talouspolitiikka, yhteinen turvallisuus- ja maahanmuuttopolitiikka jne).

 

[mike owen]

Odotan erittäin innolla sitä tilannetta, että Ruotsi liittyy NATOON ilman, että Suomi tietää asiasta etukäteen mitään. Onhan naapurimaamme Norja tehnyt oman ratkaisunsa jo aikoja sitten. Tekeekö Ruotsi samoin kuin Norja. Epäilen.

Suomi on täällä pussin perällä ilman mitään turvaa tosipaikan tullen. Noh onhan meillä oma tehokas armeija, joten ei mitään hätää ole...

Olisi hauska tietää mitä Suomi tekee silloin kun Ruotsi ilmoittaa, että se liittyy NATOON.

 

[Verilepakko]

Odotan erittäin innolla sitä tilannetta, että Ruotsi liittyy NATOON ilman, että Suomi tietää asiasta etukäteen mitään. Onhan naapurimaamme Norja tehnyt oman ratkaisunsa jo aikoja sitten. Tekeekö Ruotsi samoin kuin Norja. Epäilen.

Suomi on täällä pussin perällä ilman mitään turvaa tosipaikan tullen. Noh onhan meillä oma tehokas armeija, joten ei mitään hätää ole...

Olisi hauska tietää mitä Suomi tekee silloin kun Ruotsi ilmoittaa, että se liittyy NATOON.

Ainoa skenaario missä Ruotsi liittyy NATOon ilman koordinointia Suomen kanssa on se missä Ruotsille on tehty selväksi että Suomea ei missään tapauksessa tulla hyväksymään NATOn jäseneksi. Muuten liittyminen hoidetaan yhdessä.

 

[mike owen]

Ainoa skenaario missä Ruotsi liittyy NATOon ilman koordinointia Suomen kanssa on se missä Ruotsille on tehty selväksi että Suomea ei missään tapauksessa tulla hyväksymään NATOn jäseneksi. Muuten liittyminen hoidetaan yhdessä.

Näinhän se käytännössä menee. Yhdessä mennään. Tulevaisuudessa voimme katsoa mitä tuleman pitää...

 

[Cobol]

Ainoa skenaario missä Ruotsi liittyy NATOon ilman koordinointia Suomen kanssa on se missä Ruotsille on tehty selväksi että Suomea ei missään tapauksessa tulla hyväksymään NATOn jäseneksi. Muuten liittyminen hoidetaan yhdessä.

Sen verran kommentina tähän, että Ruotsi teki jo päätöksen NATO-optiosta osana turvallisuuspolitiikkaansa. Tämä tapahtui vuonna 2020. Päätös tehtiin vastoin Ruotsin hallituksen kantaa tai ainakin pääministerin kantaa pitkälti oikeistoäänin eduskunnassa. Liittoutumattomuus loppui siihen.

Kysymys on paljon laajempi kuin pieni kirjaus vaikuttaa. Nyt Ruotsi on valmis hakemaan NATO-jäsenyyttä, mutta ei hae sitä, koska Suomi ei ole valmis. Ja Suomen änkyröinti tässä asiassa haittaa myös Ruotsin puolustusta. Jos Ruotsi liittyisi - kuten oikeisto tulee ajamaan - NATO:n jäseneksi, Venäjä litistäisi Suomea NATO:n ulkopuolisena kaikin keinoin pl. sotilaallinen hyökkäys. Suomi olisi kusessa.

Euroopan maista kaikki Venäjän rajanaapurit ovat NATO:n jäseniä tai erittäin kovasti pyrkivät jäseneksi (Ukraina). Ainoa poikkeus on Suomi, jonka tulisi vihdoin myöntää kuuluvansa länteen myös turvallisuuspolitiikassa 100 % valinnoilla, joista merkittävin on NATO:n jäsenyys.

 

[Satunnainen]

Euroopan maista kaikki Venäjän rajanaapurit ovat NATO:n jäseniä tai erittäin kovasti pyrkivät jäseneksi (Ukraina). Ainoa poikkeus on Suomi, jonka tulisi vihdoin myöntää kuuluvansa länteen myös turvallisuuspolitiikassa 100 % valinnoilla, joista merkittävin on NATO:n jäsenyys.

Äläs nyt. Ei suinkaan olla yksin. Valko-Venäjä ei myöskään pyri Naton jäseneksi. Ollaan siis hyvässä seurassa...

 

[mike owen]

Sen verran kommentina tähän, että Ruotsi teki jo päätöksen NATO-optiosta osana turvallisuuspolitiikkaansa. Tämä tapahtui vuonna 2020. Päätös tehtiin vastoin Ruotsin hallituksen kantaa tai ainakin pääministerin kantaa pitkälti oikeistoäänin eduskunnassa. Liittoutumattomuus loppui siihen.

Kysymys on paljon laajempi kuin pieni kirjaus vaikuttaa. Nyt Ruotsi on valmis hakemaan NATO-jäsenyyttä, mutta ei hae sitä, koska Suomi ei ole valmis. Ja Suomen änkyröinti tässä asiassa haittaa myös Ruotsin puolustusta. Jos Ruotsi liittyisi - kuten oikeisto tulee ajamaan - NATO:n jäseneksi, Venäjä litistäisi Suomea NATO:n ulkopuolisena kaikin keinoin pl. sotilaallinen hyökkäys. Suomi olisi kusessa.

Euroopan maista kaikki Venäjän rajanaapurit ovat NATO:n jäseniä tai erittäin kovasti pyrkivät jäseneksi (Ukraina). Ainoa poikkeus on Suomi, jonka tulisi vihdoin myöntää kuuluvansa länteen myös turvallisuuspolitiikassa 100 % valinnoilla, joista merkittävin on NATO:n jäsenyys.

Täysin samaa mieltä. Olen sitä mieltä, että Suomen olisi pitänyt liittyä NATOon jo aikoja sitten. Suomi ei käyttänyt otollista tilannetta hyödykseen ja liittynyt NATOon silloin kun siihen oli mahdollisuus. Nyt on tilanne Suomessa ongelmallinen sen suhteen miten tulee toimia.

 

[Redimor]

Noh noh nyt sen villitsemisen kanssa NATOsta. Ensinnäkään, NATO ei osaa sotia meidän ympäristössämme (hyvä esimerkki Jugoslavia), koska ei ole tarpeeksi suuri pinta-ala tai tarpeeksi aavikkoa ja liikaa metsää. Toisekseen, jos isot tytöt tai pojat täällä alkaa sotimaan niin ei meitä siinä kukaan ajattele vaan täällä testataan vain uusimpia asetekniikoita sekä heitetään kaikki vanhentuva räjähde maahan.

Ainoa todellinen ja toimiva kapitalistinen ajatus tässä kohdassa on se, että rakennamme 20 metriä syvälle maan alle 8-kastaisen moottoritien, jolla pääsee muutamasta eri kohdasta itärajaa suorinta reittiä Ruotsin ja Norjan rajalle. JOS (yleisen NATO-mielipiteen mukaan KUN) aika koittaa että itänaapurimme haluaa puskea skandinaviaan niin vuokraamme reilusti heille näitä moottoriteitä ja ehdollistamme samalla jättämään Suomen suvereeniteetin rauhaan. Syy miksi maan alle on siinä, että voimme yhdistää kyseiset tunnellit päijänteen ja pohjanmeren vedellä tarpeen niin vaatiessa.

Tämä kauhea kiihko sotimiseen menee itsellä ihan täysin ohitse, koska kannattaisi nyt vain opetella rahastamaan ympäristöstä kaikilta mailta ylimääräiset killingit pois, joilla voimme sitten kustantaa näitä meidän maailmaa tuhoavia päästöjä (anemaksuja?) ja samalla rahoittaa köyhiä välimeren maita, jotta voimme kulkea edelleen nauttimassa halvoista aurinkomatkoista. Vai ajatteleeko joku ihan oikeasti ettei tämä tuleva äänestys mene lävitse? Teatteriahan se kaikki vain on...

 

[Wiljami]

...
Tämä kauhea kiihko sotimiseen menee itsellä ihan täysin ohitse,
...

Koska emme ole Nato-ketjussa niin tähän totean ainoastaan nopeasti, että sodan vaara vähenee sitä myöten mitä vähemmän Venäjällä on kohteita minne hyökätä. Itänaapurimme ei ole vielä itseään vahvempaa kohtaan kohdistanut kuin näitä tyypillisiä toimenpiteitään, eli erilaiset kyberiskut ja disinformatsijan levittäminen eri väyliä myöten. Itseäni kun ei sodinta kiihota lainkaan, niin sillä olisi kiva minimoida se sodan riski tekemällä Suomesta maksimaalisen epäedullinen kohde hyökätä.

Eikä Nato Suomessa sodi eikä tarvitse sotiakaan, mutta jos naapurissamme (ei Ruotsi) sattuisi syystä tai toisesta syyt suorittaa rauhanturvaoperaatio Suomeen, niin lännestä olisi ihan kiva saada sekä materiaalista että informaatiota sisältävää tukea. Ja vaikka joku nykyversio lento-osasto Kuhmleysta.[/QUOTE]

 

[BitterX]

Lainaan tähän vain erästä twiittiä (Florian Aigner), koska se on niin osuva:

"Eurooppa on outo. Elämme globaalisti merkityksettömissä kansallisvaltioissa, joita rankasti yliarvioimme. Ja elämme EU:ssa, joka voisi saavuttaa globaalisti suurenmoisia asioita, jos emme aliarvioisi sitä rankasti. Hyvää Eurooppapäivää!"