Hallituspuolueiden narratiivi EUn elvytyspaketin ympärillä on varsin sujuvasti vaihtunut lennosta siihen, että vaikka elvytyspaketilla ei olisikaan elvyttävää vaikutusta, niin se on hyvä koska EU. Eli enää asiaa ei edes kauheasti yritetä perustella taloudellisesti järkevänä investointina, ainakaan lyhyellä aikavälillä, koska mitään laskelmia tai vaikutusarvioita sen tueksi ei ole saatavilla. Eli nyt edetään pikemmin fiilispohjalta ja poliittisen position mukaan, eli ajatusmallilla EU = Suomelle hyväksi ja se nyt vaan maksaa näin paljon ja pitkällä aikavälillä tästä on Suomelle hyötyä. Tähänkään ei sinänsä mitään laskelmia ole antaa tueksi, mutta itse kyllä olen siinä määrin pro-EU, että nielen selityksen, kunhan asioista puhutaan niiden oikeilla nimillä.
Totta. Asioista ei puhuta niiden oikeilla nimillä. Pitää silti muistaa, että laskelmia ei voi antaa, koska ei ole tutkittua tietoakaan. Tai edes päätettyjä kohteita. Tai edes tarkkoja summia. Merkittävä osa rahoistakin tulee mm. Suomelle vasta vuodesta 2023 alkaen, toki 2021-2022 jo osa. Määrät on auki, samoin kohteet. Periaatteet tiedetään, ja sekin, että osa on ilmastotoimisidonnaisia.
Yksi elvytyspaketin puolustajien käyttämä argumentti sen sijaan on varsin hatara. Eli kun ihan aiheellisesti on kysytty sitä, että mihin elvytyspakettia ylipäätään tarvitaan, kun kaikki maat kuitenkin elvyttää ihan omatoimisesti, niin vastaus on mm. europarlamentaarikoilta ykskantaan, että on järkevämpää tehdä EU-tasolla koordinoituja elvytystoimia, koska se on tehokkaampaa ja mitä ikinä. No, tästä herää sitten jatkokysymys, että mihin tuo olettamus mahdetaan perustaa, kun tutkitusti ja todistetusti EU-tasolla tehtyjen investointien "track-record" on todella heikko ja viimeisimpänä suurena EU-tason operaationa mönkään näyttäisi menevän yhteiset rokotehankinnat. Jotenkin siis tuntuu hataralta väittämältä, että kun tämä 750mrd€ "elvytyspaketti" laitetaan komission päätöksenteon ja poliittisen suhmuroinnin alaiseksi, että varojen käyttö olisi kovinkaan tehokasta.
En tuosta argumentista osaa muuta sanoa kuin että se on täysin pimeä.
Kysehän oli siitä, että Italia ei enää halunnut ottaa lainaa omaan piikkiinsä, ja Saksa sekä Ranska näkivät Italin oman piikin lainojen lisäämisen vaarantavan EU:n vakautta ja tietenkin jättisaatavia, joita ko. maiden pankeilla on Italiastakin. Italiassa EU-vastaisuus kasvoi mm. heidän koettuaan jääneensä yksin koronapandemian alkuvaiheessa. Näin myös EU-johdon mukaan kävi ja asiaa pyydettiin anteeksi. Italiassa hallitus olisi voinut hajota (hajosikin nyt) ja uudet vaallit olisivat nostaneet mahdollisesti valtaan äärioikeiston ja fasistien liittymän, jotka olivat gallup-kärjessä.
Varsinkaan Macron ei halunnut äärioikeistoa Italiassa valtaan, koska hän on pressanvaaleissa gallupeissa lähes tasoissa vastaavan ehdokkaan kanssa Ranskassa. Eikä Merkel tietenkään halunnut. Italia olisi voinut selvitä eteenpäin ilman vaalejakin, kuten aikoo ilmeisesti nyt selvitä.
Nyt velan ottaa EU-komissio, eikä velkaa siten lasketa maiden omaan piikkiin. Niinpä esimerkiksi Italian asema velkamarkkinoilla ei nykyisestä heikkene. Ennen päätöstä Italian korot kävivät korkeimmillaan noin 7 prosentista, joka on nykytasoon valtava harppaus, ja olisi pitempään jatkuessaan tuhonnut euroalueen ja mahdollisesti hajottanut EU:n. Italian taloudellisen tuhon lisäksi, josta osa olisi luultavasti langennut Suomenkin maksettavaksi.
Mutta jo EKP:n päättämät velkakirjojen lisäostot rauhoittivat markkinoita. Niinpä tässä isossa paketissa on mielestäni korostunut myös Ranskan ja Saksan pankkien saatavien turvaaminen Italiasta ja Etelä-Euroopasta. Toinen oleellinen asia on EU:n verotusoikeuden mahdollistaminen. Esimerkkeinä on nostettu mm. haittavero muovin käytöstä. Jos EU verottaa esimerkiksi 10 vuoden päästä mm. muovin käyttöä, koskeeko vero yrityksiä vai kuluttajia ja onko se vaihtoehto kansalllisille veroille vai vero niiden päälle. Näitä pohditaan varmaan lähivuosina.
/img-s3.ilcdn.fi/4dcdcaa929565cab502a5c9bbcff0820457cade64ff065c49e98eceb4c3de626.jpg)
