Euroopan Superliiga – menestystarina vai floppi?

[Porvoon Kärppä]

En oikeen tiedä, miten tuo sitten ilmenee? Parempana euromenestyksenä seurajoukkuetasolla? Parempana menestyksenä maajoukkuetasolla? Niiden pelaajien lukumääränä, jotka lähtevät sarjasta NHL:aan/KHL:aan?

Tämä liigan tason "putoaminen" kuitenkin on näiden eurointoilijoiden suurimpia argumentteja, ollut varmaan jo vuosikymmenen. Jos näin on ollut, niin Sm-liigan pitäisi olla täysin paska sarja, josta ei ole pienintäkään mahdollisuutta siirtyä rapakon tai itärajan taakse.

Näkyy juuri noissa mainitsemissasi seikoissa. Maajoukkuetasolla Suomi ei tahdo nykyään pärjätä alkuunkaan Venäjälle, eikä Ruotsille. Myös pienemmiltä mailta tulee toisinaan jo turpiin. Arvokisamenestys on viime vuosina pohjautunut täysin NHL-miesten varaan. Onneksi meillä on siellä vielä loistavia yksilöitä jäljellä.

Tästä herääkin kysymys, missä on ne uudet suomalaiset NHL-tähdet? Sm-liigan viime kauden kaksi parasta pelaajaa, Janne Pesonen ja Ville Leino, eivät ole päässeet kuin toisinaan kokeilemaan änärissä. Vielä vuosikymmen sitten Suomesta parhaat menivät suoraan NHL:ään. Selänteillä, Koivuilla, Jokisilla & muilla kovan luokan suomalaisilla NHL-miehillä ei ole yhtään ainutta farmiliigan peliä allaan. Tämän päivän liigasta ei änäriin ilman farmia mennä.

Se näkyy myös seurajoukkueissa. Kuten CHL:stä nähtiin. Esimerkiksi Kärpät ei ole pystyneet voittamaan ryssiä kertaakaan 2000-luvulla euro-karkeloissa. Tällä kaudella tuli turpiin jo saksalaisiltakin. Myöskään HPK ei pärjännyt venäläisille Super Sixissä. Blues puolestaan otti turpiin sveitsiläiseltä Zürichiltä. Nordic Trophy on kaksi kertaa kolmesta mennyt ruotsalaisille eikä suomalaisten menestys siinä ole ollut kovinkaan kummoista lukuun ottamatta yhtä Kärppien voittoa. Olkoonkin että kyseessä on harjoitusturnaus.

Se näkyy myös pelaajasiirroissa ja seurojen taloudessa. 90-luvulla sm-liiga kilpaili tasaveroisesti pelaajista kaikkien muiden liigojen kanssa lukuun ottamatta NHL:aa. Ensin karkasi Elitserien, sen jälkeen Superliiga/KHL. Sveitsiläiset ovat napsineet jo pitkään rahalla kovia pelimiehiä. Nykyään liigan toimareiden mukaan ei pystytä palkoissa kilpailemaan edes tsekkiläisten tai saksalaisten kanssa. Ja kaikkein ikävintä, jopa Ruotsin kakkostaso Allsvenskan taitaa nykyään olla rahallisesti houkuttelevampi kuin sm-liiga.

Keller lähti Bluesista, seurasta raportoitiin ettei korvaajaa hankita. Jyp on menettämässä Immosen, Seppänen sanoo suoraan ettei pystytä rahalla yhtä hyvää hommaamaan. Kärpistä lähti Andersson, Corso ja Koivisto. Tilalle on toistaiseksi hommattu Koskenkorva ja Saarenheimo. Mistä nämä kertovat? Maksukyvyn heikkenemisestä suhteessa muihin liigoihin, ikävä kyllä. Lähtijät eivät ole mitään maailman luokan staroja mutta silti ei pystytä tasoa pitämään hankinnoissa. Iloisen poikkeuksen liigajengeistä on tähän mennessä tehnyt Jokerit. Hentunen, Pirnes ja AJ Niemi ovat todella kovan luokan vahvistuksia jotka olisivat varmasti kelvanneet moneen muuhunkin liigaan.

 

[Tarinankertoja]

Loob aloitti FBK:n toimitusjohtajana viime vuonna. Sen sijaan FBK on ollut koko Elitserienin olemassa olon ajan sarjan huippuseuroja.

Höpö höpö

Loob on toiminut seuran johdossa jo vuodesta 1996. Loobin kiekkoilijan ura päättyi 96 välierätappioon Luulajalle, ja parin päivän päästä mies istui Kartanossa seuran managerina. UTJ:sta toimarkiksi jne...

Ja vaikka FBK on perustettu ammoisina aikoina ja se on pelannut Elitserienissä alusta, eli vuodesta 76, niin todellinen suurseura Färjestadista on kasvanut parin viime vuosikymmenen aikana. Tänä aikana se on voittanut kahdeksan mestaruutta (1981, 1986, 1988, 1997, 1998, 2002, 2006, 2009) ja on siis suuruutensa aikaa viettänyt viimesen 10 vuoden aikana, sillä hävisi finaalin vuosina 01, 03, 04 ja 05.

 

[tuuski]

Jos ei ole kykyä käydä keskustelua ja "päihittää" vastustaja faktoilla, niin minulta liikenee osaksesi lähinnä sääliä. Ei tosin paljon sitäkään.

Nythän sinä kummallisia höpöttelet, faktojen kyselyhän osoittaa vain mielikuvituksen puutetta! Ei ollenkaan laupiasta ja ihan maailmanlopun touhuja.

 

[opelix]

Tervemenoa vaan Jokerit ja kumppanit hulluttelemaan suureen ja hienoon Eurooppaan. Siinä kun muutama seura hulluttelee itsensä hengiltä Dynamojen, Kaazaneiden ja muiden kirittäessä rahoillaan, voi tulla todella rumaa jälkeä. Kun nyt ensiksi saataisiin tuo CHL hengittämään edes toisen vuoden putkeen. Herranen aika tätä suuruudenhulluutta. Eikö täällä ole huomattu, että nousukausi oli ja meni eikä ainakaan 5 vuoteen palaa.

No saapa SM-liiga uusia mestareita kun vanhat mammutit ovat hautausmaalla..

 

[charger]

Niin, tämähän on sitten täysin tahto kysymys. Ei mitään muuta. Jos tulojen vähentyessä päätetään karsia junioritoiminnasta, niin silloin ollaan tekemässä kylmää bisnestä, ei laupiasta suomikiekon eteenpäin vievää työtä. Eli sillä tavoin toimitaan aivan yhtä itsekeskeisesti, kuin nämä poistuvat seurat.

Tähän kommentoin vielä sen verran että kyllähän laadukkaan junioritoiminnan pyörittäminen tarvitsee muutakin kuin rahaa. Lajin pitää olla ns. pinnalla jotta ihmiset edes veisivät lapsiaan kiekko-kouluihin. Eniten tässä pelkää sitä että laji kokee tietyillä paikkakunnilla suoranaista inflaatiota tuon statuksen menetyksen jälkeen. Tämän seurauksena laji ei ole sitten enää niin paljon ihmisten huulilla ja harrastajamäärätkin alkavat tippua.

Näkisin että homma menee loppupeleissä aika pitkälle kädestä suuhun tyylillä. Ainakin niissä perheissä joissa ei ole aikaisempia kiekko-perinteitä. Kiekko-kouluun mennään kun naapurin Villekin on siellä! Ja se miksi se Ville on siellä niin asiaa on saattanut myös auttaa että paikkakunnalla on SM-liigajoukkue joka myös pelaa oikeasti Suomen parhaan tittelistä.

EDIT. Ja nyt joku tulee sanomaan että Mestis-paikkakunnillakin pelataan kiekkoa. Joo niin pelataan, mutta miten yleensä käy kun sieltä noustaan liigaan?

 

[Pikherz]

Tervemenoa vaan Jokerit ja kumppanit hulluttelemaan suureen ja hienoon Eurooppaan. Siinä kun muutama seura hulluttelee itsensä hengiltä Dynamojen, Kaazaneiden ja muiden kirittäessä rahoillaan, voi tulla todella rumaa jälkeä. Kun nyt ensiksi saataisiin tuo CHL hengittämään edes toisen vuoden putkeen. Herranen aika tätä suuruudenhulluutta. Eikö täällä ole huomattu, että nousukausi oli ja meni eikä ainakaan 5 vuoteen palaa.

Nimenomaan. Sielläkin kun joku Jokerit ottaa joka ottelussa 5-0 pataan ja yleisö ei tykkää niin alkaa Hjallistakin ihmetyttämään. Mutta mikäs sen hienompaa kuin katsella näiden suuruudenhullujen kaatuvan sekä pelillisesti, että taloudellisesti.

 

[Makis]

EDIT. Ja nyt joku tulee sanomaan että Mestis-paikkakunnillakin pelataan kiekkoa. Joo niin pelataan, mutta miten yleensä käy kun sieltä noustaan liigaan?

Ketäs sieltä on viimeksi noussut? Ainakin viime kauden huonoimmilla (SaiPa, Tappara, Ässät, Lukko) siitä on melkoisen kauan aikaa.

 

[Jysky #13]

Ässille tuskin ainakaan tulee mitään isoa haittaa, jos tämä euroopan superliiga käynnistyisikin. Samat 3000 vakiokannattajaa käy siellä aina + ne 2000 jos menestystä tulee ja pleijareissa kattila olisikin täynnä. Vertauksena otan Porin Kärpät kaukalopallosta ja ensimmäinen mestaruus. Kauden aikana pelejä kävi katsomassa 500-1000 silmäparia. Ratkaisupeleissä olikin sitten jo 1500-3000 ja viimeisessä pelissä reilu 5000 silmäparia. Porilaiset on menestyshullua- ei urheiluhullua porukkaa.

Tähänkin mennessä sm-liigan muututtua bisnekseksi rahaseurat on kupannut ässien parhaat pelaajat parempien lihapatojen ääreen tyyliin Varis, Laamanen, Tähtinen, kuusela jne... Lista on yllättävän pitkä.

Ässätkin yritti tuota rahaseura toimintaa tunnetuin seurauksin. Täällä ei vaan raha riitä kilpailemaan suurten kanssa.

Oma kanta on, että liiga avoimeksi. Jos ja kun nämä rahaseurat lähtee uuteen liigaan, niin tervemenoa. Jäljelle jäävistä 9 - 11 seuralla pelataan kausi läpi. Seuraava kausi sitten 12 joukkueisena. Jos näillä irtautuneilla seuroilla joskus tulee intoa palata takaisin vanhaan sarjaan, niin eiköhän se onnistu avomen sarjan turvin normaalisti nousten.

Lisätään sen verran, että lähtevistä joukkueista porissa ei varmaankaan kaivata muuta kuin Ifk:ta.

Joku tuolla ylempänä sanoi, että peliin mennään katsomaan vierasjoukkueen tähtiä. Ei ainakaan porissa toimi, kun osittain.

Olin tuossa taannoin katsomassa peliä Ässät - Ifk. Riviä alempaa kommentoitiin: "Kato, tuo on Kari Jalonen. Me ollaan nähty nyt sekin livenä" Alarivin fanit oli n. 7 - 10 vuotiaita poikia.

Tämä on vaan yksittäisen ässäfanin näkemys uudesta liigasta.

 

[BitterX]

Höpö höpö

Loob on toiminut seuran johdossa jo vuodesta 1996. Loobin kiekkoilijan ura päättyi 96 välierätappioon Luulajalle, ja parin päivän päästä mies istui Kartanossa seuran managerina. UTJ:sta toimarkiksi jne...

Loob on siis hyvä UTJ, mutta se ei vielä todista, että hän olisi hyvä TJ. TJ vastaa kuitenkin bisnespuolesta. TJ hänestä tuli viime vuonna.

Mutta ok, näkemystä urheiluseurassa toimimisesta siis löytyy.

Loobia en kuitenkaan halunnut liittää koko topiciin, muuta kuin sen verran, että hän on laittamassa (tai ehkä laittanut jo) asiantuntijat asialle euroliigan mahdollisuuksien tutkimisessa ja tämä on oikea ratkaisu, koska on mahdotonta ajatella, että yhdellä kiekkoseuran pomolla olisi riittävästi kompetenssia tutkia noita kuvioita. En tiedä tarkalleen, mitä Loobin toimeksianto käsittää, mutta jokatapauksessa myös mahdollisesta euroliigasta koituvat eksternaaliset vaikutukset pitää tutkia.

 

[kymppi]

Yhtä seikkaa en tässä palkkakattoasiassa oikein ymmärrä. Palkkakaton tarkoituksena olisi siis tasata joukkueet samalle lähtöviivalle. Näin ollen myös suuret (vaikkapa Kärpät ja Jokerit) voisivat hyvin päätyä sarjan hännille ja myös pudota. Mihin noita suuria sitten ylipäätänsä kaivattaisiin, jos lähinnä tasaisuus on se itseisarvo? Vastustajajoukkueen nimeäkö sitä tullaan jossain katsomaan, jos Kalpa vastaavalla pelaajamateriaalilla ei kelpaa?

Eikö palkkkakattonäkökulmasta olisi aivan sama, jos muutama seura liigasta häipyisikin "vääristämästä sarjan voimasuhteita" toiseen sarjaan? Loput voisivat sitten kehittää palkkakaton alla systeemejä miten lystäävät.

 

[BitterX]

Yhtä seikkaa en tässä palkkakattoasiassa oikein ymmärrä. Palkkakaton tarkoituksena olisi siis tasata joukkueet samalle lähtöviivalle.

Aiheellinen kysymys. Koitan siihen parhaani mukaan vastata iltani ratoksi.

Palkkakaton perimmäisenä tarkoituksena on korjata seurojen vääristynyttä kulurakennetta. Tämä vääristynyt kulurakenne SM-liigassa ja samoin lukuisissa muissa ammattilaispalloilusarjoissa ympäri maailman johtuu siitä, että jotkut seurat maksavat pelaajilleen suuria palkkoja taloudellisesta tappiosta välittämättä, koska heillä on mahdollisuus kuitata tappio jotakin muuta kautta.

Otetaan esimerkiksi Suomesta Blues. Haluan ensinnäkin painottaa, että tämä ei ole hyökkäys Bluesia vastaan, mutta suhteellisen oiva esimerkki. Olen myös tietoinen, että seura on viime kausina järkevöittänyt kulurakennettaan.

Anyway, Blues on taannoin maksanut pelaajille niin suuria palkkoja, ettei seura sen omalla liikevaihdolla (tv-rahat, sponsoritulot, yleisötulot, pelaajamyynnistä saadut tulot, fanituote- ja oheismyynti) niitä pystynyt kattamaan. Kyseessä on ollut täysin tarkoitushakuinen toiminta. Tappiot on kuitattu omistajan rahapussista tai hänen muista, jääkiekkoon liittymättömistä liiketoimistaan. Blues on siis kantanut kortensa kekoon siinä asiassa, että pelaajat tienaavat enemmän, kuin mitä he "terveillä" markkinoilla voisivat tienata. Koska kilpailu pelaajista on kovaa, myös muut seurat joutuvat tarjoamaan pelaajille rahakkaampia sopimuksia. Tästä siis kärsivät ne seurat, jotka toimivat markkinoiden mukaisesti. Eli toimivat periaatteella: toiminta loppuu, jos sinun menosi ovat toistuvasti suurempia, kuin tulot.

Palkkakatto on itsessään vapaiden markkinoiden periaatteiden vastainen, mutta se on mahdollinen tapa korjata syntynyt markkinavääristymä.

Palkkakatto ei kuitenkaan Suomessa yksinään ole tehokas tapa korjata markkinavääristymää, sillä vääristymän ovat aiheuttaneet pääosin ulkomaiset, mesenaattien suurella rahalla tukemat seurat - ja tunnetusti suomalaisseurat kilpailevat pelaajista paitsi toistensa, myös muiden eurooppalaisten seurojen kanssa.

Toimiakseen palkkakaton pitäisi siis kattaa koko Eurooppa esimerkiksi sillä periaatteella, että seuran palkkakustannukset saisivat olla tietty prosenttiosuus seuran yhteenlasketuista tv-, yleisö-, oheismyynti-, pelaajamyynti- sekä fanituotemyyntituloista. Sponsoritulot pitäisi melkeinpä tästä jättää kokonaan pois, sillä myös yritys voi hyvinkin toimia mesenaattina: esimerkiksi Herra X:n omistamalla yrityksellä X Oy on SM-liigaa pelaavan joukkueen Z pelipaidassa mainos, josta se maksaa 15 miljoonaa euroa per kausi. Tällöin yritys X saa vuoren varmasti vähemmän hyötyä mainoksesta, kuin tuo maksettu 15 miljoonaa. Koska sponsoritulojen osuus on kuitenkin suuri osa urheiluseurojen kaikista tuloista, voidaan hyvinkin ajatella, että pelaajapalkkoihin sallittava maksimi voisi olla myös yli 100%:n osuus noista mainituista muista tuloista.

Tämä % / liikevaihto -tyylinen palkkakattohan myös turvaisi sen, että suurta suorasti jääkiekkoon liittyvää liikevaihtoa tekevät seurat eivät joutuisi kärsimään suhteellisesti enempää, kuin muutkaan. Se kuitenkin takaisi sen, että markkinat tervehtyisivät.

Totuus on, että pelaajapalkat ovat ydinmarkkinoihin (puhdas jääkiekkoliiketoiminta) nähden liian suuria. Selvä markkinavääristymä on siis olemassa. Tätä ongelmaa on kuitenkin meidän oman liigamme kannalta erittäin vaarallista lähteä ratkaisemaan asettamalla palkkakatto vain SM-liigaan. Se heikentäisi suomalaisseurojen kilpailukykyä muiden maiden liigoihin nähden. Yleiseurooppalainen palkkakatto taas lienee ainakin lähitulevaisuudessa utopiaa, mutta tästäkin mahdollisuudesta kannattanee keskustella.

Monimutkaista tekstiä, mutta monimutkainen on palkkakatto-problematiikkakin. Toivottavasti siitä sai kuitenkin selvää. Lisäksi pyydän anteeksi off-topic viestiä.

 

[Raymond Pearl]

Se näkyy myös pelaajasiirroissa ja seurojen taloudessa. 90-luvulla sm-liiga kilpaili tasaveroisesti pelaajista kaikkien muiden liigojen kanssa lukuun ottamatta NHL:aa. Ensin karkasi Elitserien, sen jälkeen Superliiga/KHL. Sveitsiläiset ovat napsineet jo pitkään rahalla kovia pelimiehiä. Nykyään liigan toimareiden mukaan ei pystytä palkoissa kilpailemaan edes tsekkiläisten tai saksalaisten kanssa. Ja kaikkein ikävintä, jopa Ruotsin kakkostaso Allsvenskan taitaa nykyään olla rahallisesti houkuttelevampi kuin sm-liiga.

Aika on osin kullannut muistoja.

Kyllähän esimerkiksi Sveitsin liiga ja Elitserien olivat mm. suomalaisille NHL-paluumuuttajille jo 90-luvulla rahakkaampia vaihtoehtoja kuin SM-liiga ja naapurin isot seurat poimivat jo tuolloin rusinat Finnjävelin pullasta. Malmökin makseli Allsvenskanissa jo tuolloinkin isompia summia kuin yksikään kotoinen joukkueemme - ei tosin mitenkään ruusuisin seurauksin. Lisäksi parinkymmenen vuoden sisään mahtuu paljon muuttujia, eikä kyse ole pelkästään siitä, että meillä olisi tehty jotain merkittävästi huonommin kuin muualla.

Neuvostoliiton romahduksen siivoustalkoiden ja energiajättien nousun myötä areenalle on astellut Venäjän liiga persnettoa pelkäämättömien omistajiensa siipien alla, Bosman-päätöksen jälkeen esimerkiksi Elitserien-joukkueissa voi pelata ketjullinen suomalaisia entisen parin huippunimen sijaan yms.

 

[pekoni]

Nimenomaan. Maailma elää ja kehittyy.

Jo 90-luvullekin vilkaistessa kannattaisi ottaa huomioon se miten itäblokin myllerrys ja murrostila pönkitti epäterveesti sm-liigan kilpailukykyä noihin sarjoihin nähden. Nyt ollaan pikku hiljaa palattu ns. normiasetelmaan.

Toisaalta esimerkiksi Ruotsissa olisi todennäköisesti pelannut moninkertainen määrä suomalaisia jo aiemmin jos EU:n päätökset mm. siirtokorvauksista ja kiintiöistä olisivat olleet voimassa jo tuolloin.

Siitä ei toki pääse mihinkään, että erityisen dynaamiselta, yhdenmukaiselta, yhtenäiseltä ja suunnitelmalliselta sm-liigan toiminta ei ole näyttänyt.

 

[Tarinankertoja]

Loob on siis hyvä UTJ, mutta se ei vielä todista, että hän olisi hyvä TJ. TJ vastaa kuitenkin bisnespuolesta. TJ hänestä tuli viime vuonna.

Loob on puhunut yleiseurooppalaisesta liigasta jo vuosia. Ylipäätään FBK dynastian rakennuksesta tässä linkki hyvään suomenkieliseen Risto Pakarisen "FÄRJESTAD – EUROOPAN PARAS" artikkeliin. Kannataa lukea, siinä myös Lobin euroliigasta

http://www.finnjewel.com/hockey/pdf/fbk.pdf

 

[Tarinankertoja]

Palkkakatto on itsessään vapaiden markkinoiden periaatteiden vastainen

Tätä näkökantaa pidän vääränä. Siis palkkakattoahan sovellettaisiin Liigan sisällä, jolloin sen pyrkimyksenähän on parantaa Liigan markkina-asemaa, eli siis pyrkiä suurempaan osuuteen viihdepalvelukuluttajien rahoista vs. elokuvat/konserit/teatter what ever vapaajanpalvlu (tällä markkinallahan lätkä operoi). Ja rajoittamalla työntekijöiden palkkoja, se jos joku on kapitalismia ja vapaiden markkinoiden periaatteiden mukaista.
Ei palkkakattoa pidä tarkastella kilpailutilanteena Liigan sisällä, sillä Liiga on SE jonka markkinaosuutta pitää nostaa, jotta joukkueet voivat sitä nostaa. Nythän kaikki joukkueet pyrkivät itsekseen nostamaan omaa markkinaosuuttaan, ja tässä on tietty raja vastassa. Ruotsissa elitserien nimenomaan katsoo sarjan etua tehdessään päätöksiä. Ajetaan sarjan kilpailukyvyn parantamista, esim velvoitteella markkinointipäällikön virasta joka seurassa jne.

Palkkakatto ei kuitenkaan Suomessa yksinään ole tehokas tapa korjata markkinavääristymää, sillä vääristymän ovat aiheuttaneet pääosin ulkomaiset, mesenaattien suurella rahalla tukemat seurat - ja tunnetusti suomalaisseurat kilpailevat pelaajista paitsi toistensa, myös muiden eurooppalaisten seurojen kanssa.

Liiga kilpailee ihmisten ajankäytöstä suomen vapaa-ajankäyttömarkkinoilla. Kasvu on haettava suomalaisista kuluttajista, joiden määrän lisääntyminen lisää myös yritysten kiinnostumista lajin rahoittamisesta.
Tämä kasvu on taas edellytys sille, että Liigan suhteellinen kilpailukyky nousisi muihin eurooppalaisin sarjoihin nähden (tai ei ainakaan laskisi).
Keinot saada siis enemmän porukkaa halliin suomessa ovat nyt käytössä oleva ”kaikki joukkueet myy omia matsejaan miten parhaaksi näkevät” kasaten jokainen joukkueensa omilla resursseillaan. Tämä on johtanut epätasaiseen sarjaan, jossa on liikaa otteluita joita on vaikea myydä. (no ok, viimekausi oli poikkeuksellinen tasainen). Jotta koko liigan katsojamäärät nousisivat, pitäisi ottelutapahtumista tehdä mahdollisimman samanarvoisia vastustajasta riippumatta. Kiekko-otteluun tullaan hakemaan elämyksiä, ja mitä varmemmin elämys koetaan, sitä helpompi sitä on myydä.
Ongelmana on, että se miten suomen olissa päästäisiin tällaiseen tilanteeseen? Draft järjestelmää ei voi luoda, rahanjakoa ei haluta muuttaa jne. jne.
Suomen oloissa liigan tasoittamiseksi ei oikein taida muuta keinoa olla kuin palkkakatto. sen toki pitäisi sisältää myös palkkalattia ja mielellään luxury tax, jossa palkkakaton ylittävä joukkue maksaa kompensaatiota palkkakaton alla pysyville. Se olisi siis keino tasa-arvoistaa niitä 28:aa ottelutapahtumaa, jotka jokaisen seuran olis kyettävä myymään oma hallinsa täyteen. Sillä olisi toki lyhytaikainen vaikutus sarjan tasoon, mutta pitempiaikainen katsojamäärien nousu johtaisi suhteellisen kilpailukyvyn nousemiseen.

Palkkakatto ei ole ongelmaton, mutta jos jollain on joku muu idea saada yleinen katsojamäärä nousuun, niin anti tulla vaan (katsojakeskiarvo on pysynyt todella pitkään siinä 5000 kieppeillä).


Esim Loob ei näie FBK:lle enää kasvunmahkuja elitsereinissä, ja siksi haikailevat isompaa liigaa. FBK omistaa hallinsa ja tekee hyvää bisnestä, mutta siellä nimenomaan on lähdetty siitä, että kyse on bisneksestä organisaatiotasolla vaikka kilpailullinen urheilu onkin se myytävä tuote. tätä ei suomessa oikein jakseta ymmärtää, kun oma mestaruus saattaa ollakin vaarassa.

 

[Tshekki77]

Eipä tänne kauheasti tullu kommenteja tuosta, että mitkä olisivat sm-liigan menestystekijät ja vahvuudet uudessa tilanteessa. Tietenkin jonkin verran niitäkin tuli ja oli ilo näitä tekstejä lukea (vaikkei suurin osa heistä ollu samaa mieltä itse perustettavasta liigasta). Muunmuassa Lappeenrannassa ja Porissa nähdään, että uusi tilanne voi kääntyä myös positiiviseksi. Enemmän yleisöä, enemmän kiinnostusta -> mahdollistaisi myös suuremman kiinnostuksen junioritasolla. Joka sitten häivyttäisi niitä pelkoja, että pelaajat loppuu.

En tiedä, mahtuuko tämä enää otsikon alle, mutta ainakin osittain mahtuu avausviestin viimeisen kappaleen alle. Eli jos meillä on nyt viisi joukkuetta etsimässä mahdollisia vaihtoehtoja sm-liigalle, niin mitä sm-liigan pitäisi tehdä, tehdääkseen itsensä houkuttelevammaksi näille viidelle joukkueelle. Normaalitilanteessahan ei varmaan tarvisi kummempia toimenpiteitä suorittaa. "menköön, jos ovat mennäkseen" olisi varmaan asenne.

Täällä on kuitenkin tavan takaa maalailtu uhkakuvia koko suomalaiselle kiekkoscenelle, jos mahdollinen irtautuminen toteutuisi. Mitä näiden (joidenkin mielestä pelkästään suomikiekon etua ajavien) jäljelle jäävien seurojen pitäisi siis tehdä, että "viisikko" jäisi liigaan? Pitäisikö päätöksenteko valtaa antaa enemmän tälle "viisikolle"? Tämähän olisi perusteltua siten, että "viisikko" mahdollistaa toiminnan pyörimisen samalla volyymilla, kun taas irtautuminen johtaisi (joidenkin mielestä) varmaan kuolemaan. Olisiko muita keinoja? ja siis rakentavia keinoja. Jotkut höpö höpö sakot ja sanktiot eivät ole rakentavaa toimintaa.

Palkkakattoa en näkisi tässä tilanteessa missään nimessä ratkaisuna, koska tämä entisestään hankaloittaisi tämän "viisikon" toimintakykyä sm-liigassa ja siten entisestään lisäisi halua löytää kumppaneita, joiden kanssa ei tarvitse kikkailla "tasoitusjärjestelmiä".

 

[Tshekki77]

Saksalaisten ostovoima on muuten suomalaisten vastaavaa pienempi.

Jäi tämä vähän hämäämään ja koska kyseessä on kuitenki ihan kylmä fakta keskustelussa, jossa melkein kaikki muu on mutustelua, niin tosiaan kaipaisin tähän lähdettäsi.

Ite pienellä googlettelulla löysin yleltä pari vuotta vanhan uutisen, otsikolla Suomalaisten ostovoima Euroopan häntäpäätä Tietenkin vanhentunutta tietoa ja ei näytä mitään kiistattomia taulukoita, mutta jännästi juuri Saksalaisiin verrataan =)

Eli ellei tätä vääräksi todisteta uusilla tiedoilla, voidaan sanoa, että penkkiurheileva saksalainen "marginaaliyleisö" on ostovoimaisempaa, kuin suomalainen vastine.

 

[Tarinankertoja]

Jäi tämä vähän hämäämään ja koska kyseessä on kuitenki ihan kylmä fakta keskustelussa, jossa melkein kaikki muu on mutustelua, niin tosiaan kaipaisin tähän lähdettäsi.

Kaksi osoitetta, ja ei tartte mutuilla

eurostat:
http://epp.eurostat.ec.europa.eu/portal/page/portal/statistics/themes

tilastokeskus
http://www.stat.fi/tup/tietotrendit/tt_04_06_bkt_kulutus.html

"Suomi on kansantuotevertailussa OECD-maiden joukossa viidestoista, mutta kulutusvertailussa kahdeksastoista. Suomen kansantuote asukasta kohti on seitsemän prosenttia OECD-maiden keskiarvoa korkeampi, mutta kulutus seitsemän prosenttia alhaisempi"
(saksa suomen yläpuolella 15. tilasto vuodelta 2006, äkkiä en uudempaa löytäny)

 

[kymppi]

Palkkakatto ei ole ongelmaton, mutta jos jollain on joku muu idea saada yleinen katsojamäärä nousuun, niin anti tulla vaan (katsojakeskiarvo on pysynyt todella pitkään siinä 5000 kieppeillä).

Niin kauan kuin SM-Liiga kilpailee muun Euroopan kanssa pelaajista, palkkakatto ei ole mitenkään realistinen ajatus. Tosin jos jollain ilmeellä koko Eurooppa saataisiin suostumaan tulopohjaiseen palkkakattoon, niin en missään tapauksessa vastustaisi sitä. Sen nyt kuitenkin voi sanoa "varmasti", että ainakaan itänaapurit eivät tuohon missään tapauksessa lähtisi mukaan - tuskin muutkaan.

Palkkakatto sen sijaan voisi periaatteessa toimia SM-Liigassa, josta on leikattu selkeästi suurimman tulopotentiaalin joukkueet pois. Tällöin liiga lähtökohtaisesti ei edes yrittäisi kilpailla parhaista pelaajista, vaan keskittyisi tasaisten pelien aikaansaamiseen. Pienemmillä paikkakunnilla oman kylän joukkueen kannattamiseen luultavasti löytyisi paljonkin intoa edelleen.

Edelleen kysyn, että jos kaikki joukkueet ovat lähtökohtaisesti nimilistoiltaan vastaavantasoisia, mihin palkkakattoliiga edes kaipaisi näitä muutamaa liian suurta seuraa? Eikö olisi vain positiivista, jos nämä saisivat hakea haasteita ja kasvupotentiaalia muualta. Ja juuri näillä seuroillahan se "oma mestaruus olisi silloin vaarassa", ei pienemmillä joilla sen voittaminen vain helpottuisi?

Palkkakaton sijaan vaihtoehto saada aikaan laadukkaampi ja yleisesti suositumpi sarja olisi SM-Liigan ja Mestiksen molempien profiilin nosto. Kun useammalla joukkueella olisi realistinen mahdollisuus nousuun, kiinnostusta olisi muuallakin kuin liigapaikkakunnilla (joskin onhan näin nykyisinkin - kannatetaan vain jotain jonkun liigakaupungin joukkuetta). Joka tapauksessa esimerkiksi malli 10 joukkuetta liigassa ja 10 mestiksessä viimeisen tippuessa liigasta suoraan toisi aivan erilaista mielenkiintoa mestikseen.

 

[The Original Jags]

NSen nyt kuitenkin voi sanoa "varmasti", että ainakaan itänaapurit eivät tuohon missään tapauksessa lähtisi mukaan - tuskin muutkaan.

Olet oikeassa. KHL:lle tulopohjainen palkkakatto olisi sama asia kuin koko sarjan lakkauttaminen.

 

[Tarinankertoja]

Niin kauan kuin SM-Liiga kilpailee muun Euroopan kanssa pelaajista, palkkakatto ei ole mitenkään realistinen ajatus.

Miten niin? Siis jos jatketaan nykyisellään, niin suhteellinen kilpailukykyhän koko ajan laskee muihin liigoihin verrattuna.
Kyselin keinoa suhteellisen kilpailukyvyn nostolle?

Palkkakatto sen sijaan voisi periaatteessa toimia SM-Liigassa, josta on leikattu selkeästi suurimman tulopotentiaalin joukkueet pois.

Palkankattokeskustelu ei liity mitenkään mahdollisen ylikansallisen sarjan syntyyn. SM liiga saisi vain uuden kilpailijan vapaa-aikamarkkinoille. Liigan yleisömäärät eivät ole kehittyneet, ja nykymallilla eivät selkeästi näytä kehittyvänkään. Eli jokin muutos pitäisi saada aikaan.

Jos se ei ole palkkakattojärjestelmä, niin mikä?
Ylikansallisella liigalla on omat ongelmansa, ja sielläkin tullaan taatusti painimaan sarjan tasaisuuden kanssa.

Eikö olisi vain positiivista, jos nämä saisivat hakea haasteita ja kasvupotentiaalia muualta. Ja juuri näillä seuroillahan se "oma mestaruus olisi silloin vaarassa", ei pienemmillä joilla sen voittaminen vain helpottuisi?

en ottanut lainkaan kantaa kansainvälisen liigan syntyyn. Se syntyy jos syntyy, ja sinne menevät ne joukkueet, jotka katsovat sen itselleen kannattavaksi.
Minua kiinnostaa Liiga, ja sen tulevaisuus. 10 joukkueen liiga on utopistinen, joten jotenkin tämä 14 joukkueen liiga täytyisi saada kasvu uralle.

Palkkakaton sijaan vaihtoehto saada aikaan laadukkaampi ja yleisesti suositumpi sarja olisi SM-Liigan ja Mestiksen molempien profiilin nosto.

Ja tämä tapahtuisi miten? siis käytännössä? 10 + 10 liiga? Kuinka todennäköisenä tähän pääsemistä oikeasti pidät? siis ei mitän ”mut kun mää tahdon” vaan realistisesti? Ketkä 4 olisivat valmiit luopumaan Liigapaikasta? tietty kanainvälisen sarjan syntyminen voisi muuttaa tilanteen…
Palkkakattojärjestelmä on konkreettinen toimi, jollao on konkreettisia vaikutuksia. Vaihtoehtoja näkee tällä aika vähän Status Quon lisäksi

Kun useammalla joukkueella olisi realistinen mahdollisuus nousuun, kiinnostusta olisi muuallakin kuin liigapaikkakunnilla

Kun useammalla joukkueella olisi realistinen mahdollisuus mestaruuteen…

 

[eh]

Palkkakatto ei ole ongelmaton, mutta jos jollain on joku muu idea saada yleinen katsojamäärä nousuun, niin anti tulla vaan (katsojakeskiarvo on pysynyt todella pitkään siinä 5000 kieppeillä).

Kokonaiskatsojamäärää kai tässä oikeasti halutaan nostaa, katsojakeskiarvon itsensä saisi helposti nousuun vähentämällä otteluiden määrää. Oma lääkkeeni on yksinkertainen: vähennetään merkityksettömien ja yleisöä vähän kiinnostavien otteluiden määrää ja lisätään merkityksellisten ja yleisöä paljon kiinnostavien otteluiden määrää. Helpoiten tämä käy niin, että heivataan liigasta ulos neljä vierasotteluihinsa vähiten yleisöä keräävää seuraa. (Voidaan ottaa huomioon esimerkiksi viisi edellistä kautta ja painottaa niitä tuoreimpia tilastoja jotenkin.) Jäljellejääneet pelaavat keskenään kuusinkertaisen sarjan.

Voisin vannoa, että katsojamäärä nousisi heti selvästi, seurojen taloustilanne paranisi, ne voisivat kilpailla paremmista pelaajista, jolloin seuraavalla kaudella katsojakeskiarvo nousisi jälleen, seurojen taloustilanne paranisi, ne voisivat kilpailla paremmista pelaajista jne.

Mutta ei tämä keskustelu taida enää tähän ketjuun kuulua. Eikä tätä keskustelua muutenkaan taida olla järkeä käydä noin kuudettatoista kertaa läpi.

 

[starcat]

Minua kiinnostaa Liiga, ja sen tulevaisuus. 10 joukkueen liiga on utopistinen, joten jotenkin tämä 14 joukkueen liiga täytyisi saada kasvu uralle.

Ja tämä tapahtuisi miten? siis käytännössä? 10 + 10 liiga? Kuinka todennäköisenä tähän pääsemistä oikeasti pidät? siis ei mitän ”mut kun mää tahdon” vaan realistisesti? Ketkä 4 olisivat valmiit luopumaan Liigapaikasta? tietty kanainvälisen sarjan syntyminen voisi muuttaa tilanteen…
Palkkakattojärjestelmä on konkreettinen toimi, jollao on konkreettisia vaikutuksia. Vaihtoehtoja näkee tällä aika vähän Status Quon lisäksi

Miksi muka 10 joukkueen liiga on utopistinen? Eihän siihen tarvita muuta kuin se että ilmoitetaan seuraavan neljän kauden aikana, karsintojen menevän niin että kaksi viimeistä pelaa kaksinkertaisen karsintasarjan mestiksen kahden parhaan kanssa. Jolloin karsintasarjan voittaja pelaa liigaa seuraavalla kaudella.

Tämä toki vaatii sen että lopultakin kaikki liigan joukkueet myöntävät sen että 14 joukkuetta on liikaa. Tosin nythän ne ovat sen epäsuorasti jo ilmaisseetkin. Vähentämällä pelaavien pelaajien määrää peleissä 2 per joukkue. Se on kätevä tapa ulostaa periaatteessa joukkueellinen pelaajia....

 

[BitterX]

Jäi tämä vähän hämäämään ja koska kyseessä on kuitenki ihan kylmä fakta keskustelussa, jossa melkein kaikki muu on mutustelua, niin tosiaan kaipaisin tähän lähdettäsi.

***

Eli ellei tätä vääräksi todisteta uusilla tiedoilla, voidaan sanoa, että penkkiurheileva saksalainen "marginaaliyleisö" on ostovoimaisempaa, kuin suomalainen vastine.

Tässä tilastoja ostovoimapariteetista (hintatasoon suhteutettu ostovoima). Jokaisessa listassa (Maailmanpankki, Kansainvälinen Valuuttarahasto (IMF), CIA, olemme Saksaa edellä, joskin niukasti):

http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_GDP_(PPP)_per_capita


Ja koska Suomi on selvästi Saksaa kalliimpi maa, on meidän ostovoima Saksassa huomattavasti saksalaisia korkeampi. Saksalaisten ostovoima Suomessa on siis huomattavasti suomalaisia alempi.

Tässä vielä tilastoja BKT / capita:

http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_GDP_(nominal)_per_capita

 

[dana77]

Helpoiten tämä käy niin, että heivataan liigasta ulos neljä vierasotteluihinsa vähiten yleisöä keräävää seuraa.

HIFK on tilastollisesti ylivoimaisesti kiinnostavin vierasjoukkue, mutta jotain tämän ajatuksen potentiaalisesta vaikutuksesta liigan kiinnostavuuden lisäämiseksi kertoo se että että loput joukkueet ovat keskiarvosta +/- 10% marginaalin sisällä. Pois tippuvia joukkueita olisivat mm. Saipa, HPK, Kalpa ja TPS. Viides ja kuudes ovat Tappara ja Ilves.