1. Oletat, että aluksi liiga ei ole taloudellisesti suunnattoman raskas. Kuitenkin sinne lähdetään hakemaan taloudellista kasvua, mikä tarkottaisi sitä, että tulopuoli lähtisi kasvamaan. Mihin perustat väittämäsi taloudellisen kasvun mahdollisuudesta, jos kerran aluksi liigassa ei kulujen säästämiseksi pelaa juurikaan edes nykyistä SM-liigaa mielenkiintoisempia (=kalliimpia) pelaajia?
Nykyistä mielenkiintoisemmat vastustajat voivat (mielestäni ihan realistisesti) tuoda enemmän katsojia kuin nykytilanne. Muunmuassa jalmari on valittanu, että tiettyjä vastustajia ei saa myytyä. Jos näiden tilalle tulisi ruotsalaisia huippujoukkueita, niin uskoisin tilanteen olevan toinen. Ja vaikka sitä ei täällä yleensä haluta tunnustaa, niin kaiken muun lisäksi näissä otteluissa on asetelma Suomi vs. Ruotsi. Vain täysi amatööri ei osaisi käyttää tätä hyväkseen tuotetta myydessään.
Lisäksi, kun tätä keskustelua aloin omalta osaltani käymään viime syksynä, kävin läpi Petoluolan katsojaluvut viime syksyä edeltäneeltä kaudelta. Kävi ilmi, että nordic trophy joukkueet vetivät yhtä poikkeusta lukuunottamatta (en nyt enää muista mikä) eniten katsojia (eli sijat 1, 2, 4, 5, kolmosta en muista, mutta voisi veikata, että kyseessä on ollut blues). Eli vähemmän kiinnostavat vastustajat korvattaisiin Suomi vs. Ruotsi asetelmilla.
2. Kansainvälisiä firmoja voi kiinnostaa uuden liigan sponsorointi hiukan nykyistä suuremmalla määrällä, mutta kansallisia sponsoreita, jotka tuovat nykyään erittäin suuren osan liigaseurojen sponsorituloista, uusi liiga kiinnostaa vähemmän kansallisen näkyvyyden vähentyessä. Uusi liiga ei ole koko Suomen liiga. Oletat sponsori- sekä tv-tulojen kasvamista pitkällä tähtäimellä. Mihin perustat tämän väitteen?
Ensinäkin, jos sinulla on tilanne, jossa heikompi peluri (kansallinen sponsori) korvataan vahvemmalla pelurilla (kv-sponsori), niin hyvin todennäköistä on, että saadaan enemmän irti.
Lisäksi, vaikka uusi liiga ei olisi "koko Suomen liiga", niin se olisi tasokkain liiga, mitä täällä pelataan ja siten olen täysin vakuuttunut, että se kiinnostaa katsojia eniten. Jopa Hämeenlinnassa, Jyväskylässä ja sen sellaisissa, puhumattakaan paikkakunnista, joilla ei ole omaa liiga seuraa. Bluesilla ei ole varmaan kauheasti "etä kannattajia" mutta uskon vahvasti, että CHL taipaleellaan moni Espoon ulkopuolellakin toivoi Bluesin menestystä.
Ja kyllä, oletan sponsori ja varsinkin tv-tulojen kasvavan pitkällä tähtäimellä ja toivon, että se tapahtuisi jo lyhyellä tähtäimellä. Tämän perustan siihen, että näistä osallistuvista maista Suomen tv-sopimus on uskoakseni heikoin. Jos osallistuvat suomalaisjoukkueet pääsevät osille koko kiekkoilevan Euroopan kattavista tv-sopimuksista, niin ei ole näköpiirissä, että sellainen voisi tuottaa (joukkueille) huonommin, kuin nykyinen sopimustilanne.
3. Jonkunnäköistä alkuinnostusta ylikansallinen liiga voi luoda, mutta lopulta saatetaankin huomata, että ei se Linköping olekaan sen mielenkiintoisempi vastustaja kuin JYP. Puhumattakaan vaikkapa Düsseldorfista. Millä perusteella uskot yleisömäärien selvään kasvuun ja niiden nousemista pysyvästi selvästi korkeammalle tasolle?
"Lopulta saatetaan huomata" Tässä on tuo sana saatetaan hyvin olennainen. "Saattaapi olla, vaan saattaa tuo olla olemattakin" tekisi mieli vastata tähän, mutta tottakai tuotetta markkinoidaan kovasti alussa ja tehdään joukkueita ja liigaa tunnetuksi katsojille. En tietenkään voi puhua muiden puolesta, mutta voin vakuuttaa sydämmeni pohjasta, että loskaisena marraskuu iltana peli Linköpingiä tai vaikka Düsseldorfia vastaan menisi tapauksessa kuin tapauksessa ohi pelistä SaiPaa tai vaikkapa Jyppiä vastaan. Minun kohdallani jopa ilman minkäänlaista markkinointia.
Selvästi korkeampaa yleisömäärää kuitenkin tarvitaan, mikäli halutaan, että myös sponsori- ja tv-tulot kasvavat selvästi. Ja ne puolestaan ovat vaatimuksia sille, että uudesta liigasta saataisiin parempitasoinen, kuin nykyiset kansalliset liigat. Tämä kaikki ottaen huomioon vielä sen, että mallissasi ei kuluja edes juuri kasvatettaisi, mikä taas tarkoittaisi samanlaisia joukkueita, kuin nykyäänkin.
Jos Hifk:n pelejä alkaisi Suomen lisäksi näkymään Ruotsissa, mahdollisesti Saksassa ja Sveitsissä, niin onko Hifk:lla enemmän näkyvyyttä kuin nykyään? Vaikka Hifk:n peli jäisi esim. Saksassa jollekin marginaali kanavalle, niin potentiaali näkyvyyden kasvulle on erittäin suuri. Tämä toisi mukanaan enemmän rahaa ja joka sitten mahdollistaisi toiminnan kasvattamisen uudelle tasolle. Jos sinä markkinointia ymmärrät, niinkuin olet aikaisemmissa viesteissäsi vihjaillut, niin kyllä sinä tämän ymmärrät. Saksassa on kuitenkin 80 miljoonaa asukasta, heidän "marginaaliset yleisöt" ovat Suomen mittakaavalla jotain ihan muutakuin "marginaaliset".
4. Esität, että matkakulut olisivat suhteellisen alhaisia. Kuitenkin EHL aikanaan kaatui siihen, että seuroja ei kiinnostanut pelata sitä, koska se oli taloudellisesti liian raskas, vaikka (lyhytkestoisia) ulkomaanmatkoja oli vain kolme kappaletta sekä mahdolliset jatkopelit.
Niin, siinä oli tuote, jossa joukkueet vaihtuivat joka vuosi. Ei kauhean stabiili tuote. Lisäksi haluaisin muistuttaa, että jotkut pohjois eurooppalaiset joukkueet pelaavat harjoitusturnausta jo kolmatta vuotta. Tämä on siis harjoitusturnaus, jossa ei pelata EHL:n tapaan Euroopan mestaruudesta. Silti tämä tuote ilmeisesti kiinnostaa osallistuvia joukkueita, koska joukkue määrä kasvaa joka vuosi. Jos tämä näitä joukkueita kiinnostaa tässä määrin harjoitusturnauksena, niin voisiko se kiinnostaa myös koko kauden tapahtumana?
5. Mitä tapahtuisi ylikansalliseen liigaan osallistuville seuroille, jos liiga osoittautuukin toimimattomaksi?
Jos näin surkeasti kävisi, niin voidaan todeta, että osallistuneet joukkueet ovat rohkeasti olleet viemässä kiekkoa eteenpäin Euroopassa ja vaikka se ei onnistunut, niin ainakin on yritetty. Jokaisessa maassa sitten tehdään niinkuin parhaaksi nähdään "takaisin tulevien" joukkueiden osalta, eli mikä juuri siinä tilanteessa palvelisi kunkin maan jääkiekko etua parhaiten.
Suurimpana uhka siitä, että SM-liigaan jäljelle jäävien seurojen olosuhteet muuttuvat niin haasteelliseksi, ettei nykyisenlaajuinen edustus- ja junioritoiminta ole enää mahdollista.
Nykyisen laajuinen edustus- ja junioritoiminta ei voi olla täysin riippuvaisia toisistaan. Lisäksi tässä lähdetään siitä olettamuksesta, ettei ylikansalliseen sarjaan lähtevillä suomalaisjoukkueilla olisi tarvetta tehdä yhteistyötä mahdollisten "feeder" joukkueiden kanssa. Se pitääkö niitä etsiä Suomesta vai muualta on tietenkin sitten toinen kysymys. Suomalaista jääkiekkoa (ja sm-liigaan jääviä joukkueita) palvelisi siinä tilanteessa mahdollisuus liigarajat ylittävään yhteistyöhön. Toivottavasti Kummola ei örähtelyillään tee tätä mahdottomaksi (koska se ei olisi Suomi kiekon edunmukaista).