EU:n ja euron tulevaisuus?

[Cobol]

Kysymys, milloin eurooppalaisten pankkien stressitestit tehtiin? Oliko se ennen vai jälkeen riskisaatavien junailua? Jos stressitesti oli ennen, niin täytyy ihmetellä että miksei Kreikka sijoituksia huomioitu mitenkään, jos pankit saivat "terveen" paperi.

Valitettavasti ajankohdalla ei sinänsä ole väliä. Jos pankkien taseet todella pilkottaisiin, löydettäisiin jotain mitä ei haluta ja mitä ei saa löytää. Useat jenkkianalyysitalot päätyivät Euroopan osalta luokkaan 1 000 - 1 500 miljardia mitä tulee pankkien pääomatarpeeseen. Luku voi olla liian suuri tai liian pieni, mutta jos siitä on puoletkaan totta, kysymys on yksinkertainen. Kuka pääomittaa? Vastaus on myös yksinkertainen. Ei kukaan. Niinpä taseita ei kaivella tosissaan. Eurooppalaisista ainakin Deutche Bankin anaalytikot ovat kertoneet aiemmin julkisuuteen näkemyksensä. Tai toki jokainen Someron osuuspankin kassaneidistä alkaen on kertonut julkisuuteen näkemyksiään. Tarkoitan tällä sitä, että DB:n arvio oli erilainen kuin muiden. Heidän mukaansa Euroopan pankit olivat kolmisen vuotta sitten sellaisessa kunnossa, että niiden velat ovat 3-4 kertaa alueen bkt. Vertailun vuoksi USA:ssa se oli noin 1.0.

Ei ihme että media syyllistää Kreikan ja kreikkalaiset. On löydetty sopiva syyllinen. En tietenkään tarkoita etteikö Kreikassa ole vaikka kuinka paljon väärinkäytöksiä. Mutta ovatko nekään suurempia kuin vastaavat väärinkäytökset ovat Italiassa, Espanjassa tai Ranskassa? Perusongelman nämä uutiset kuitenkin peittävät kuten niiden tarkoitus on. Ja se perusongelma on mätä pankkijärjestelmä yhdistettynä siihen, että USA:ssa pankkikriisi hoidettiin huomattavasti järkevämmin ja tehokkaammin sekä veronmaksajien kuluja vältellen kuin Euroopassa. Iso osa siellä maksetusta pankkituesta palautui takaisin.

Alla linkissä yksi arvio eurooppalaisten pankkien riskeistä. Sen tulokset ovat vuosina 2012-2014 samansuuntaiset tai pikemminkin lähes identtiset aiemmin mainitsemieni amerikkalaisten analyysitahojen kanssa. EKP ei ole onnistununut löytämään näistä riskeistä kuin murto-osan omissa testeissään. Olen kuitenkin sitä mieltä, että EKP on onnistunut kartoittamaan riskit hyvinkin kattavasti, mutta se ei voi useista eri syistä johtuen julkaista kuin sen mitä EKP julkaisi. Muussa tapauksessa nousisi myrsky.

Center of Risk Mangement Lausanne : European Measures

 

[bebeto]

Mielenkiintoista oli se, kuinka vahvasti Piketty linkitti ajatuksensa oikeudenmukaisesta talousjärjestelmästä markkinatalouteen - jopa kapitalismiin. Siinä on Arhinmäelle ja muille Pikettyn nimeen vannoville miettimistä. Olisiko sittenkin kannattanut krapuloissaan istua luennolla: "Kansataloustiede 001"?

Kapitalismiakin voi harjoittaa niin monella tavalla, mennäänkö suuryritysten ja finanssialan ehdoilla vai otetaanko huomioon myös tavallisen ihmisen tarpeet. Tuo Friedmanilainen libertarismiin pohjaava talouspolitiikka on tullut mielestäni tiensä päähän ja olisi aika kokeilla jotain muuta, vaikkapa noita Pikettyn teorioita.

 

[Sako]

Ei mitenkään tarkoitus puolustella EU:ta, mutta siis miten on tullut selväksi, että EU vastaa huonosti turvallisuus tarpeisiin? Onko sitä ikinä todella koeteltu?

Tähän kysymykseen tulee vastaus Suomen sotaministerin suulla näin: "Niinistön mukaan EU-jäsenmaiden välistä "solidaarisuutta toki harjoitetaan", mutta toistaiseksi ei ainakaan ole tulkittu, että EU-jäsenyys merkitsisi sotilaallista avunantoa hyökkäyksen kohteeksi joutuvalle maalle."
Puolustusministeri Niinistö: Suomi ei puolusta Viroa - Ville Niinistö - Kotimaa - Helsingin Sanomat

 

[dana77]

Tiedossa on että Suomen julkisella sektorilla on about 100 miljardia euroa velkaa (ja yksityisillä hemmetisti myös). En ole etsinyt faktoja, että kuinka paljon tästä velasta on ulkomailta enkä tiedä onko sillä väliäkään jos velkasumma on määritelty euroissa. Jos Suomi eroaa eurosta, ottaa käyttöön markan joka devalvoituu/devalvoidaan, niin sehän tarkoittaa että velkamäärä kasvaa vastaavan määrän. 90-luvulla markka devalvoitui 40%. Riittäisikö nyt 20-25%?

Vai kuuluuko tähänkin pläniin, että velat jätetään maksamatta, kuten aika moniin tuntuu kuuluvan?

 

[erku]

Tiedossa on että Suomen julkisella sektorilla on about 100 miljardia euroa velkaa (ja yksityisillä hemmetisti myös).

Tuo about tuntuu olevan sinulle aika suurpiirteinen käsite. Vuoden 2014 lopussa julkisen sektorin velkataakka oli jo päälle 121 miljardia euroa ja tällä hetkellä lukema lienee jo lähempänä sataaviittäkymmentä kuin sataa.

 

[mjr]

Jos Suomi eroaa eurosta, ottaa käyttöön markan joka devalvoituu/devalvoidaan, niin sehän tarkoittaa että velkamäärä kasvaa vastaavan määrän. 90-luvulla markka devalvoitui 40%. Riittäisikö nyt 20-25%?

Vai kuuluuko tähänkin pläniin, että velat jätetään maksamatta, kuten aika moniin tuntuu kuuluvan?

Sinäpäs taidat olla vähän sosialistinen tässä (no worries, tapahtuu meistä parhaimmillekin), mutta antaa markkinoiden päättää - mitä vikaa on kelluvassa valuutassa? Velanmaksukyky puolestaan on sangen olennainen asia, johon ensisijaisesti tarvitsemme talouskasvua, mitä nykyisessä ilmeisesti mielestäsi ideaalissa tilanteessa ei oikein tunnu näkyvän. Jostain syystä.

 

[dana77]

Sinäpäs taidat olla vähän sosialistinen tässä (no worries, tapahtuu meistä parhaimmillekin), mutta antaa markkinoiden päättää - mitä vikaa on kelluvassa valuutassa? Velanmaksukyky puolestaan on sangen olennainen asia, johon ensisijaisesti tarvitsemme talouskasvua, mitä nykyisessä ilmeisesti mielestäsi ideaalissa tilanteessa ei oikein tunnu näkyvän. Jostain syystä.

Ei minulla ollut tarvetta päättää mikä tarkka prosentti tulee olemaan (käytin vaihtoehtoista termiä devalvoituu), mutta mielenkiintoista olisi ennen päätöstä hieman alustavia laskelmia tehdä, että mille tasolla markkinat päättävät meidän velkamäärän päätöksen myötä suunnilleen nousevan.

Ei minulla silti mitään tarvetta olla olematta sosialistinenkaan, kunhan ei Antti Rinnettä tarvitse äänestää.

 

[dana77]

Tuo about tuntuu olevan sinulle aika suurpiirteinen käsite. Vuoden 2014 lopussa julkisen sektorin velkataakka oli jo päälle 121 miljardia euroa ja tällä hetkellä lukema lienee jo lähempänä sataaviittäkymmentä kuin sataa.

Iso kiitos että pystyt auttamaan ja tarjoamaan jopa kymmenien miljardien tarkkuuden oman muutamien kymmenien miljardin tarkkuuteni tilalle.

 

[erku]

Iso kiitos että pystyt auttamaan ja tarjoamaan jopa kymmenien miljardien tarkkuuden oman muutamien kymmenien miljardin tarkkuuteni tilalle.

No viime vuoden lopussa lukema oli 121,1 miljardia euroa. Tuo oli reilut kahdeksan miljardia enemmän kuin vuoden 2013 lopussa. Jos arvioi velkamäärän kasvun olevan samaa luokkaa tänä vuonna kuin viime vuonna, niin tällä hetkellä lukema lienee 125-126 miljardin kantturoilla. Eli ethän sinä tosiaan ollut noine faktoinesi kuin muutaman kymmenen prosentin pielessä.

 

[dana77]

No viime vuoden lopussa lukema oli 121,1 miljardia euroa. Tuo oli reilut kahdeksan miljardia enemmän kuin vuoden 2013 lopussa. Jos arvioi velkamäärän kasvun olevan samaa luokkaa tänä vuonna kuin viime vuonna, niin tällä hetkellä lukema lienee 125-126 miljardin kantturoilla. Eli ethän sinä tosiaan ollut noine faktoinesi kuin muutaman kymmenen prosentin pielessä.

Yhyy. Kun käyttää termiä "about", niin ei ole ollenkaan väärässä vaan silloin esittää vaan hyvin karkean heiton suuruusluokasta.

 

[stunt cock]

Tiedossa on että Suomen julkisella sektorilla on about 100 miljardia euroa velkaa (ja yksityisillä hemmetisti myös). En ole etsinyt faktoja, että kuinka paljon tästä velasta on ulkomailta enkä tiedä onko sillä väliäkään jos velkasumma on määritelty euroissa. Jos Suomi eroaa eurosta, ottaa käyttöön markan joka devalvoituu/devalvoidaan, niin sehän tarkoittaa että velkamäärä kasvaa vastaavan määrän. 90-luvulla markka devalvoitui 40%. Riittäisikö nyt 20-25%?

Vai kuuluuko tähänkin pläniin, että velat jätetään maksamatta, kuten aika moniin tuntuu kuuluvan?

Moni tuntuu pitävän devalvaatiota jonain talouden ihmelääkkeenä. Tietysti poliittisesti devalvaatio on helppo, koska kenenkään ei tarvitse laittaa nimeään mihinkään vaikeisiin papereihin. Yksinkertaistettuna devalvaatio on vain vientiteollisuudelle tehtävä boosi varastamalla muilta. Ongelmat pysyvät taustalla, mutta hetkellisesti se lämmin paskakin housussa lämmittää.

Jos markka devalvoidaan 25%:lla, bensaa tankatessa lasku on myös 25% suurempi ja gigantista haettu uusi telkku on myös sen 25% kalliimpi. Ruuastakin aika suuri osta taitaa olla tuonti kamaa. Eli vastaavasti kauppalasku myös kallistuu. Myös virosta kannetut kaljalaatikot olisivat sen 25% kalliimpia. Uusi autokin olisi Biliassa tai Kamuxilla sen 25% kaliimpi. Tuskimpa devalvaation jälkipyykeissä asuntolainankorotkaan pysyisivät nykyisillä lukemilla. Kaikki devalvaatiota hinkuvat voisivat samantien tehdä itse oman devalvaationsa ja ilmoittaa työnantajalleen, että palkkaa voidaan leikata.

 

[erku]

Moni tuntuu pitävän devalvaatiota jonain talouden ihmelääkkeenä. Tietysti poliittisesti devalvaatio on helppo, koska kenenkään ei tarvitse laittaa nimeään mihinkään vaikeisiin papereihin. Yksinkertaistettuna devalvaatio on vain vientiteollisuudelle tehtävä boosi varastamalla muilta. Ongelmat pysyvät taustalla, mutta hetkellisesti se lämmin paskakin housussa lämmittää.

Jos markka devalvoidaan 25%:lla, bensaa tankatessa lasku on myös 25% suurempi ja gigantista haettu uusi telkku on myös sen 25% kalliimpi. Ruuastakin aika suuri osta taitaa olla tuonti kamaa. Eli vastaavasti kauppalasku myös kallistuu. Myös virosta kannetut kaljalaatikot olisivat sen 25% kalliimpia. Uusi autokin olisi Biliassa tai Kamuxilla sen 25% kaliimpi. Tuskimpa devalvaation jälkipyykeissä asuntolainankorotkaan pysyisivät nykyisillä lukemilla. Kaikki devalvaatiota hinkuvat voisivat samantien tehdä itse oman devalvaationsa ja ilmoittaa työnantajalleen, että palkkaa voidaan leikata.

Devalvaatiota kukaan tuskin pitää ongelmattomana, mutta jos vaihtoehtoina on niin sanottu sisäinen devalvaatio vs. ulkoinen devalvaatio, niin kyllä jälkimmäinen taitaa olla parempi vaihtoehto. Sisäinen devalvaatio on hidas ja verrattain tehoton prosessi, joka johtaa demokraattisessa yhteiskunnassa pahoihin lieveilmiöihin (voitaneen katsoa Kreikasta esimerkkiä).

 

[rpeez]

Yksinkertaistettuna devalvaatio on vain vientiteollisuudelle tehtävä boosi varastamalla muilta. Ongelmat pysyvät taustalla, mutta hetkellisesti se lämmin paskakin housussa lämmittää.

Jos markka devalvoidaan 25%:lla, bensaa tankatessa lasku on myös 25% suurempi ja gigantista haettu uusi telkku on myös sen 25% kalliimpi. Ruuastakin aika suuri osta taitaa olla tuonti kamaa. Eli vastaavasti kauppalasku myös kallistuu. Myös virosta kannetut kaljalaatikot olisivat sen 25% kalliimpia. Uusi autokin olisi Biliassa tai Kamuxilla sen 25% kaliimpi. Tuskimpa devalvaation jälkipyykeissä asuntolainankorotkaan pysyisivät nykyisillä lukemilla. Kaikki devalvaatiota hinkuvat voisivat samantien tehdä itse oman devalvaationsa ja ilmoittaa työnantajalleen, että palkkaa voidaan leikata.

Toisaalta taas vienti rupeaa vetämään jolloin rahaa virtaa Suomeen muustakin syystä kuin epäterveestä lainanotosta (jolla maksetaan nyt tuontikamaa esim autoja ja 65":n telkkuja johon oikeasti ei olisi varaa niin monella tuottavuuden perusteella). Viennistä saisi rahaa jolla sitä valtionvelkaa voisi pienentää.

Nousisiko bensa noin paljon? En usko, koska sitä jalostetaan Suomessa. Suomalaista ruokaa on hyvin tarjolla. Viron kalja saakin kallistua, mitään järkeä viinarallissa ei ole.

Eihän se ongelmatonta missään nimessä ole, mutta tosiaan mikä vuosien päästä tilanne kun homma tasaantuu...

"Markalla" saisi ohjia sentään omiin käsiin yhden asian osalta, kun ei tunnu muukaan auttavan.

 

[stunt cock]

Devalvaation haittoihin liittyen myös suomalaisten toimijoiden ulkomailta hankkimat tuotteidensa komponentit ja koneet kallistuisivat. Tarkaan en tiedä, mikä öljyn hinnan osuus bensan hinnasta on, mutta olisiko se jotain 1/3? En myöskään tarkaan tiedä, miten ruuan tuotannon kustannukset syntyvät. Öljyn kallistuminen sekä ulkomaisia komponentteja sisältävien koneiden hinnan kallistuminen ainakin lisäisi ruuan tuotannon kustannuksi jonkin verran.

Devalvaation ollessa mahdollinen työkalu oikeasti tärkeiden rakennemuutoksien tekemisen houkutus varmasti laskisi. Todennäköisesti tyydyttäisiin vain hätäpaskaan housuissa, vaikeiden päätöksien sijaan. Devalvaatiohaikailujen sijaan nyt tarvittaisiin koko kolmikannalta oikeita toimia yhteiskunnan kehittämiseksi, ahdasmielisen oman edun ajamisen sijaan. Jos suomi saadaan nousuu loppiaisesta ja helatorstaista luopumalla, niin ainakin itse olisin valmis. Kuukausipalkkalaisena olisin valmis lisäämään työaikaa sen 5%. Tosin omalla kohdalla olen jo varmaan vuosia tehnyt ainakin sen verran ektraa vuosittain ilman ylityökorvauksia.

 

[Sako]

@stunt cock on oikeassa devalvaatio mietteidensä kanssa. Se on helppompaa pikalääkettä, kun on ryssitty talouden kanssa. Yhtä kaikki, lähtökohtana on ne omat mokat. Esim Kataisen valitseminen pääministeriksi, esimerkki kyvyttömyydestä.

 

[regularflex]

Tänään muuten kauppalehden pääkirjoituksessa otettiin kantaa Britannian ja EU:n ei-parhaisiin-mahdollisiin väleihin. Briteissähän järjestetään kansanäänestys EU-erosta 2017. Ongelmakohtia ovat etenkin maahanmuutto sekä talousasiat. Viime aikoina EU-myönteiset ovat olleet selkeä enemmistö, mutta tilanne on elänyt paljon lähivuosina. Itse en usko Britannian eroon EU:sta, mutta mikäli näin kävisi, olisi se merkittävä isku yhtenäisen Euroopan kannattajille.

Tässä linkki mielipidemittaustulosten seuraamiseen koskien Brittien EU-eroa EU referendum poll tracker and odds - Telegraph

 

[varjo]

Millä perusteella devalvaatio automaattisesti kasvattaa vientiä? Vientihän määräytyy ihan puhtaasti siitä onko täällä jotain ostettavaa, sitten toissijaisesti hinnan perusteella. Ts. on ihan sama miten halpaa mämmiä Suomesta saisi devalvoinnin jälkeen, jos kukaan muualla maailmassa ei mämmiä halua. Olisivatko Nokiankin ongelmat ratkenneet devalvaatiolla...

Vaikka devalvaatio tottakai auttaa erityisesti ihmistyöllä tehtäviin tuotteisiin tai palveluihin niin mitenkä vaikutus sitten vaikkapa Outokummun tuotteisiin missä pääosan kustannuksista muodostavat energia ja raaka-aineet, joitten halpenemiseen devalvaatio ei taida vaikuttaa.

 

[Vaughan]

Arvopaperilehdessä Roger Wessman esittelee euroeroon ja devalvaatioon liittyviä ongelmia, jotka kiteytyvät vertaukseen: "kananmunista on helppo tehdä munakasta, mutta munakkaasta on vaikea tehdä kananmunia". Tässä ydinkohdat oman tulkintani mukaan:

1. Mitkä eurot muutettaisiin markoiksi?

Kun aikanaan siirryttiin euroon, kaikki markat vaihdettiin euroiksi. Mutta eurosta erotessa - mitkä eurot muutettaisiin markoiksi? Tavallisen suomalaisen palkkatilin kohdalla tilanne on kohtuullisen yksinkertainen. Mutta kun ylikansallisella toimijalla on kassassaan euroja, niin kuinka suuri osa niistä muutettaisiin markoiksi? Esim. Nordea toimii sekä Suomessa että Virossa - kuinka suuri osa Nordean varoista olisi Suomen yksipuolisen euroeron jälkeen edelleen euroissa ja kuinka suuri osa markoissa? Niin pitkään kuin euro ja markka ovat saman arvoisia, ongelma on aavistuksen pienempi, mutta heti kun ne eriytyvät (=devalvaatio), tilanne räjähtää käsiin - koska:

2. Pääomapako

Ennen devalvaatiota jokainen liikenevä markka kannattaa siirtää toiseen valuuttaan - vaikkapa takaisin euroon. Jos ennen euroeroa tilillä on 1000 euroa, ja eron jälkeen 1000 markkaa, joiden arvo on n. 900 dollaria, devalvaation jälkeen markkojen arvo on enää esim. 600 dollaria. (Samaan aikaan 1000 euroa on edelleen n. 900 dollaria.) Siten jokaisen kannattaa ostaa dollareita (tai miksei uudelleen euroja), jotta ei häviä devalvaatiossa. Olisiko suomalaisen mahdollista pitää osa varoistaan euroina ja siten säästyä devalvaatiolta - esim. perustamalla tilin Viroon? Itse asiassa riittänee, että nostaa kaikki liikenevät rahavarat euroina ennen eroa ja devalvaatiota, ja vaihtaa ne markoiksi vasta sen jälkeen, jolloin niillä saa enemmän markkoja kuin ennen devalvaatiota!

Valtio voisi yrittää estää tätä erilaisilla pääoma- ja nostorajoituksilla, mutta silloin kansalaisten ja yritysten vain pitää ehtiä toimia ennen rajoitusten voimaantuloa. Ei tarvitse olla ennustaja nähdäkseen, mitä kaikesta yllämainitusta seuraa...

Ehkä Väyrynen uskoo pääsevänsä helpommin presidentiksi valuutta- ja pääomapaon aiheuttaman taloudellisen romahduksen jälkeen.

 

[Pakkanen]

Ulkolinja: Taloustieteilijöiden totuudet | TV | Areena | yle.fi

Mielenkiintoisia ajatuksia, vielä kun saataisiin tuo pankkisektori kuriin.

Katsoin. Päällimmäisenä jäi mieleen, että on rakennettava nykyaikainen infrastruktuuri. Esimerkiksi Ruotsissa aiotaan laajentaa metroverkostoa. Yksi unelma oli että Tukholmasta pääsisi luotijunalla Helsinkiin.

Kelpaisi minulle. Olisi hyvä jos hankkeita alettaisiin pian toteuttaa. Tämäkin tunneli valmistuu vasta "vuoteen 2024 mennessä". Tanska suunnittelee 18 kilometriä pitkää tunnelia Saksaan - Tanska - Ulkomaat - Helsingin Sanomat

 

[Barnes]

Sinällään en kyllä epäile sitä, että Erkki Tuomiojankin lausunnot ovat välillä herättäneet kummastusta EU-parlamantissa, mutta tämä on pikemminkin sääntö kuin poikkeus, mitä suomalaisiin poliitikkoihin tulee.

Suomalaisistahan on tullut EU:n todellisia outolintuja viimeisten vuosien aikana Brysselin suunnalla, yhtäältä julistamme sitoutumistamme EU-integraatioon, mutta harva se päivä julkisuuteen tihkuu kepulaisten venäjä-myönteisiä tai vaikkapa persujen Eurooppa-vastaisia lausuntoja.

Halla-ahosta, EU-parlamentista ja oudoista linnuista tuli mieleen, että aika monet suomalaiset MEPit ovat "väärissä" ryhmissä. Halla-aho ECR:ssä, Takkula, Jäätteenmäki sekä Väyrynen ALDE:ssa ja Pietikäinen EPP:ssä. Tämä vaikuttanee suomalaisten maineeseen Brysselissä.

Halla-aho kuuluisi sinne Le Penin porukkaan, Jäätteenmäki ja Takkula ECR:ään, Väyrynen EFDD:hen(eli euroskeptikoihin) ja Pietikäisen paikka olisi Euroopan vihreissä.

 

[Pakkanen]

Yksi unelma oli että Tukholmasta pääsisi luotijunalla Helsinkiin.

En pystynyt enää muokkaamaan. Oli pakko tulla korjaamaan, että videolla mainitaankin Helsingborg. "Helsingborgista on Juutinrauman yli vain neljän kilometrin matka Tanskan puolella sijaitsevaan Helsingøriin."

 

[Tarinankertoja]

Soininvaaralta kattava kirjoitus aiheesta. "Leiristä" riippumatta kandee lukea.

Kelluva markka olisi vuonna 2007 revalvoitunut vaimentaen ylikuumenemista ja 2009 sen arvo olisi laskenut palauttaen kilpailukyvyn. Näin siis ajattelevat ne, joiden mielestä maalla pitäisi olla oma valuutta ja sen pitäisi kellua. Tämän mekanismin puuttuminen on haitta, mutta hyötyjen vakaasta valuutasta piti olla haittoja suurempia. Juuri nyt ei siltä tunnu.

Inflaatio-devalvaatiokierteen aikoina meillä tehtiin paljon talouspoliittista ”pahaa”, joka vinoutti rakenteita, vääristi tulonjakoa ja tuotti tehottomuutta. Mutta silloin kuitenkin talous kasvoi, toisin kuin nyt. Myönnän että tämä on epäreilu huomio, koska tuolloin kasvu perustui maataloudesta vapautuvaan työvoimaan ja muiden maisen teknologisen etumatkan kuromiseen kiinni

Enää on jäljellä sisäinen devalvaatio, eli palkkojen alentaminen. Se sattuu enemmän kuin oikea devalvaatio, joka leikkaa heti myös velkoja ja vuokria ja suurinta osaa hinnoista. Palkkojen alentuminen heikentäisi kotimaista kysyntää tuottaen lisää lamaa. Siksi edes EK:ssa ei ajatuksesta oikein pidetä.


Pitäisikö eurosta erota? : Soininvaara

 

[dana77]

Soininvaaralta kattava kirjoitus aiheesta. "Leiristä" riippumatta kandee lukea.

Kelluva markka olisi vuonna 2007 revalvoitunut vaimentaen ylikuumenemista ja 2009 sen arvo olisi laskenut palauttaen kilpailukyvyn. Näin siis ajattelevat ne, joiden mielestä maalla pitäisi olla oma valuutta ja sen pitäisi kellua. Tämän mekanismin puuttuminen on haitta, mutta hyötyjen vakaasta valuutasta piti olla haittoja suurempia. Juuri nyt ei siltä tunnu.

Inflaatio-devalvaatiokierteen aikoina meillä tehtiin paljon talouspoliittista ”pahaa”, joka vinoutti rakenteita, vääristi tulonjakoa ja tuotti tehottomuutta. Mutta silloin kuitenkin talous kasvoi, toisin kuin nyt. Myönnän että tämä on epäreilu huomio, koska tuolloin kasvu perustui maataloudesta vapautuvaan työvoimaan ja muiden maisen teknologisen etumatkan kuromiseen kiinni

Erittäin fiksua tekstiä tuossa lainatussa ja arvostan suuresti sitä, että pystytään näkömään asioiden molemmat puolet eikä vain hyötyjä tai haittoja. Vakaus ja talouskasvun syyt ovat hyviä huomioita, jotka usein jäävät yhden tempun poneilta mainitsematta.

Tuosta 2007 "ylikuumentumisesta" ja revalvoitumisesta olen eri mieltä, sillä ei Suomen talous silloin kasvanut yhtään enempää kuin naapureidenkaan eli suhteessa niihin ei arvo olisi voinut nousta. Mutta tämä nyt kosmeettisena havaintona.
Maailman kehitysindikaattorit-Google Public Data Explorer

 

[dana77]

Nyt kun ehdin ajan kanssa koko kirjoituksen lukemaan, niin pitää sitä vielä lisää kehua. Olen erittäin samaa mieltä kirjoituksen kanssa.

Siinä on ymmärretty integraation paradoksi, devalvaatioiden luonne, paikallisen elvyttämisen ongelmat, eurosta eroamisen ongelmallisuus,

Jos tuohon ylikuumenemiseen vielä palaan, niin yksi teoriahan asian tiimoilta on, että jos työttömyys painuu liian matalaksi siitä aiheutuu ylisuuria palkankorotuksia. BKT ei 2007 mitenkään räjähtänyt, mutta tosiasia on että työttömyys painui jopa sinne kuuteen prosenttiin.
http://www.tilastokeskus.fi/til/tyti/2011/01/tyti_2011_01_2011-02-22_tie_001_fi_001.gif
Minunlaiselleni vasemmistolaiselle humanistille on lähes tekemättömän kova paikka myöntää, että valtiovallan tulisi toimillaan estää talouden ylikuumenemistä eli työttömyyden laskua liian alas, sillä olen aina halunnut ajatella, että työnteko on yksilöille tärkeä syrjäytymistä estävä asia, mutta siltä tuo vaikuttaa että osa työikäisistä pitäisi uhrata talouden temppelille.

 

[Barnes]

Kreikan kiistelty pääministeri Alexis Tsipras olisi eroamassa tehtävästään vielä tänään, näin kertoo maineikas uutistoimisto Reuters. Ero johtaisi ennenaikaisiin vaaleihin, jotka järjestettäisiin 20.9.

Elämme jännittäviä aikoja. Kuka nouseekaan Tsipraksen tilalle, siitä miettii koko euroryhmä, jos Allu nyt eroaa.

http://yle.fi/uutiset/virkamieslahd...aministeri_tsipras_aikoo_erota_tanaan/8242481
Linkki YLE:n uutiseen Tsipras-tapauksesta.