EU:n ja euron tulevaisuus?

[kovalev]

Jos ei Soini niin joku muu persu sitten?

Niin huonosti eivät asiat ole koskaan.

 

[Steegil]

Niin huonosti eivät asiat ole koskaan.

Mikä on siis äänestyskanavasi? Itsekkin etsiskelen persuja ryhdikkäämpää ja vakavasti otettavampaa eurokriittistä puoluetta, mutta tällä hetkellä, ainakaan minä en ole sellaista puoluetta löytänyt. Kerro siis toki ihmeessä.

 

[H.Incandenza]

Niin huonosti eivät asiat ole koskaan.

Minäkin tahtoisin tietää saman kuin kirjoittaja tuossa yläpuolella. Mikä on se vaihtoehto? Suomessa kun puolueet tuppaavat olla isoissa linjoissa aika samanmielisiä ja yrittävät erottautua kiistelemällä lillukanvarsista kuten näistä vakuuksista. Mitä muuta puoluetta kuin Persuja äänestämällä voisi kannattaa eurokriittistä linjaa. Keskustassa on toki eurokriittistä porukkaa, kuten Väykkä ja varmasti moni muukin, mutta puolueen linja on kuitenkin pääasiassa eruomyönteinen vaikka oppositiossa ollessaan toki yrittävät näennäisesti jotain kritiikkiäkin heittää. Keskusta olisi muuten ihan varteenotettava vaihtoehto toki. Kokoomusta äänestin 18 vuotiaasta 30 vuotiaaksi, mutta sitten heräsin.

 

[kovalev]

Mikä on siis äänestyskanavasi?

Eduskuntavaalit ovat kaukana... Kuntavaaleissa taas ratkaisee aivan muut asiat, mutta eivät persut tietenkään niissäkään mikään vaihtoehto ole.
Puolueita Suomessa riittää, samoin sitoutumattomia ehdokkaita. Itse olen aina äänestänyt mielestäni parasta, en todennäköisintä läpimenijää.

 

[Creed Bratton]

Eduskuntavaalit ovat kaukana... Kuntavaaleissa taas ratkaisee aivan muut asiat, mutta eivät persut tietenkään niissäkään mikään vaihtoehto ole.
Puolueita Suomessa riittää, samoin sitoutumattomia ehdokkaita. Itse olen aina äänestänyt mielestäni parasta, en todennäköisintä läpimenijää.

kovalev on oikealla linjalla. Ehdokas ja puolue pitää valita sen hetkisen tilanteen mukaan eikä mennä millään "isoisä jo äänesti keskustaa niin minäkin äänestän!".

 

[BitterX]

"Seitsemän kolmesta" -teoria

Ymmärrän, että kirjoituksesi on ironiaa, mutta tulevaisuuden ennustamisessa on vain todennäköisyyksiä ja menneisyyden voi lukea vanhoista lehdistä ja muista dokumenteista. Koko Euro-paska kaatuu vielä päälle, mutta koska ja miten, sitä odotellaan ja vaikutuksia Suomessa. Warren Buffett kutsuu Euroopan taloustilannetta hidastetuksi filmiksi junaonnettomuudesta, jos en muista väärin.

Kas kun ei Jimmy Buffet.

Seitsemän kolmesta taloustieteilijästä on ennustanut tämänkin kriisin oikein. Tämä toimii siten, että julistetaan kriisiä niin kauan, että se tapahtuu ja sanotaan sitten, että "mitä mä sanoin". Näiden julistajien lisäksi muutama muukin taloustieteilijä ilmoittautuu mukaan kriisin tapahduttua kertomalla, että "kyllä minäkin tämän tiesin tapahtuvaksi".

Takana on oikeastaan vain inhimillinen tarve olla oikeasssa.

Se, miten vaikeaa tätä on oikeasti ollut ennustaa, kuvaa se, että ne, joilla asiasta on ollut eniten taustatietoa eivät ole onnistuneet ennustamaan kriisin laajuutta ja luonnetta oikein. Nämä henkilöt ovat valtioiden keskuspankkien ja ministeriöiden sekä yksityispankkien ekonomisteja ja talousasiantuntijoita.

Sama pätee tähän kriisin hoitoon. Osa besserwisseröi, että euromaiden toimet ovat totaalisen vääriä. Tätä kriisiä on nyt päätetty kuitenkin hoitaa näin, koska sen on laajimmilla mahdollisilla taustatiedoilla laskettu olevan talouden kannalta paras vaihtoehto. Tämä saattaa olla oikea päätös, jolloin kriisimaiden talous saadaan pidettyä kasassa, euroalueen yhtenäisyys pelastuu ja kriisistä selvitään verrattaen vähin vaurioin. Tällöinkin ilmaantuu ekonomisteja tai "ekonomisteja" ilmoittamaan, että "tämä nyt oli väärin sammutettu". Tai sitten näillä toimilla menee vihkoon, jolloin moni tulee taas kertomaan, että "mitä minä sanoin". Jälkimmäisessäkään tapauksessa on lopulta täysin mahdoton todistaa, oltaisiinko jollakin muulla tavalla päästy vähemmän huonoon lopputulokseen.

Myös minä aavistelin pahaa jo euron käyttöönoton aikoihin, koska "olin lukenut jostain" Kreikan talouden rakenteesta. Myönnän tavallaan olleeni yksi näistä "seitsemän kolmesta -taloustieteilijästä", koska sanoin tämän useaan otteeseen myös ääneen. Varsin kevyet olisivat kuitenkin perusteluni lähteä nyt timosoinimaisesti kailottamaan, että "mitä minä sanoin???!!!???".

Kuten BitterX:n, myös Timpan ja kumppaneiden taustatiedot asiasta ovat aivan liian riittämättömät jälkijeesusteluun.

Poliittisten populistien ja joidenkin taloustieteilijöiden oman hännän noston jätän siis omaan arvoonsa.

Jos euroalue vaikka kolmen vuoden päästä hajoaa, jälleen "seitsemän kolmesta taloustieteilijästä" tulee ilmoittamaan tietäneensä tämän jo viiden vuoden ajan.

 

[H.Incandenza]

Tätä kriisiä on nyt päätetty kuitenkin hoitaa näin, koska sen on laajimmilla mahdollisilla taustatiedoilla laskettu olevan talouden kannalta paras vaihtoehto.

Toivottavasti tämä on totta. Itse vain pelkään, että kriisinhoitokeinot ovat valikoituneet nykyisiksi ja etenkin nykyiset halut talousyhteistyön tiivistämiseksi ovat etupäässä poliittisista syistä johtuvia, eivätkä ne ole seurausta taloudellisten taustatietojen laskemisesta ja analysoinnista. Mutta toivottavasti tosiaan maanosan kovimmat aivot ovat tämän asian näin laskeneet ja todenneet, että tämä on parast tapa selvitä kriisistä.

 

[TosiFani]

Pitkällä aikavälillä taloudenkin kannalta kerta rysäys olisi parempi vaihtoehto kuin nämä toimimattomat ja kalliiksi tulleet tukipaketit. Jos Kreikan oltaisiin annettu kaatua silloin heti alkuunsa maa olisi jo todennäköisesti jo orrastavassa kasvussa. Nämä nykyiset toimet vain pitkittävät kriisiä ja uusi nousukausi häämöttää yhä kauempana edessä päin.

Boldattu kohta kertoo kaiken uskomuksista, joita tietty piiri levittää. Kuvitelma, että kertarysäys koskisi vain kyseistä maata tai Välimeren piiri, on yleinen ja väärä. Hallittu rysäys on aina parempi kuin hallitsematon. Mikäli Kreikka olisi kaatunut, se ei olisi orastavassa kasvussa.

 

[Steegil]

Eduskuntavaalit ovat kaukana... Kuntavaaleissa taas ratkaisee aivan muut asiat, mutta eivät persut tietenkään niissäkään mikään vaihtoehto ole.
Puolueita Suomessa riittää, samoin sitoutumattomia ehdokkaita. Itse olen aina äänestänyt mielestäni parasta, en todennäköisintä läpimenijää.

Ymmärrän hyvin. Minustakin tuntuu siltä, että ajatusmaailmani eroaa näistä Hakkaraisista ja muista Oinoslaisista aivan yhtä paljon tai kenties enemmän kuin jopa jostain Vihreiden ehdokaiden mielipiteistä.

Tällä hetkellä omissa papereissa paras kunnallisvaaleissa pyrkivä henkilö on persu nimeltään Jussi Halla-aho. Tosin, jos Sampo Terho olisi ehdokkaana hän menisi kirkkaasti Halla-ahon edelle omissa papereissani.

Itse toisaalta en näe mitään järkeä äänestää ehdokasta, vaikka jotain piraattipuolueen tai vastaavan ehdokasta, jolla ei ole mitään mahdollisuuksia päästä läpi. Vaikka hän sillä hetkellä olisikin lempi ehdokkaani. Äänestyspäätöksiin liittyviä seikkoja itselläni ovat seuraavat.

1. Mielikuvien ja ajatusmaailman kohtaaminen
2. Yleinen osaamisen taso
3. Olemus ja samaistuminen
4. Puolue (huom. Puolueen merkitys kasvaa ykköseksi, jos kyseessä on marginaalipuolueen edustaja, jolla ei ole läpimeno mahdollisuuksia).
5. Ulkonäkö (naisten kohdalla, anteeksi feministit. Tosin tämä liittyy osin myös tohon kolmoskohtaan.)

Boldattu kohta kertoo kaiken uskomuksista, joita tietty piiri levittää. Kuvitelma, että kertarysäys koskisi vain kyseistä maata tai Välimeren piiri, on yleinen ja väärä. Hallittu rysäys on aina parempi kuin hallitsematon. Mikäli Kreikka olisi kaatunut, se ei olisi orastavassa kasvussa.

Islannin annettiin kaatua ja maa on nyt parin vuoden jälkeen nousemassa jaloilleen.

 

[H.Incandenza]

Hallittu rysäys on aina parempi kuin hallitsematon. Mikäli Kreikka olisi kaatunut, se ei olisi orastavassa kasvussa.

Tämä taas kertoo kaiken uskomuksista, joita tietty piiri levittää. Onko tälle perusteluita. Ei varmaan sen enempää kuin toisellekaan skenaariolle. Mutta ainakin se on nähtävissä, ettei tämäkään valittu vaihtoehto lopulta kovin hyvään lopputulokseen johda ja on perusteltua miettiä, että olisiko jotain voitu tehdä toisin. Virheistäänhän sitä ihminen oppii..:)

 

[BitterX]

Toivottavasti tämä on totta. Itse vain pelkään, että kriisinhoitokeinot ovat valikoituneet nykyisiksi ja etenkin nykyiset halut talousyhteistyön tiivistämiseksi ovat etupäässä poliittisista syistä johtuvia, eivätkä ne ole seurausta taloudellisten taustatietojen laskemisesta ja analysoinnista. Mutta toivottavasti tosiaan maanosan kovimmat aivot ovat tämän asian näin laskeneet ja todenneet, että tämä on parast tapa selvitä kriisistä.

Talouskriisin hoitoa aivan perinteisesti kritisoidaan poliittiseksi peliksi - näin myös Suomessa 90-luvun laman aikaan. Lopulta tuo kriisi hoidettiin kuitenkin tuloksellisesti hyvin, vaikkakin sammutusmekanismeissa jäi paljon toivomisen varaa.

Sanoisin, että kriisin syventäminen tahallisilla huonoilla päätöskillä olisi kuitenkin erittäin huonoa poliittista peliä. Toisekseen, se olisi niin rajua peliä Euroopan maiden tulevaisuuden kilpailukyvyllä, että en usko semmoiseen kenenkään uskaltautuvan.

Joidenkin hellimä ajatus siitä, että tämä olisi poliittisen eliitin ja finanssieliitin oman edun tavoittelua onkin jo sitten aikamoista foliohattuilua.

 

[Tadu]

Joidenkin hellimä ajatus siitä, että tämä olisi poliittisen eliitin ja finanssieliitin oman edun tavoittelua onkin jo sitten aikamoista foliohattuilua.

Perusteletko tämän? Kun alkaa miettiä ketkä jäävät kriisistä voitolle ja ketkä tappiolle, en ihmettele miksi kyseinen foliohattuilu leviää.

 

[BitterX]

Perusteletko tämän? Kun alkaa miettiä ketkä jäävät kriisistä voitolle ja ketkä tappiolle, en ihmettele miksi kyseinen foliohattuilu leviää.

Perustelen sen siten, että ei ole kenenkään - ei edes Yhdysvaltojen, Venäjän tai Kiinan - etu, jos Euroopan suhteellinen kilpailukyky romahtaa pysyvästi tai hyvin pitkäksi ajaksi.

Yksittäiset poliitikot tai pankkiirit eivät maailmantaloudella lähde venäläistä rulettia pelaamaan.

Esitän vastakysymyksen:

Kenen itse veikkaat jäävän voitolle, jos kriisi niin sanotusti räjähtää käsiin?

 

[Kirjoittelija]

Se, miten vaikeaa tätä on oikeasti ollut ennustaa, kuvaa se, että ne, joilla asiasta on ollut eniten taustatietoa eivät ole onnistuneet ennustamaan kriisin laajuutta ja luonnetta oikein. Nämä henkilöt ovat valtioiden keskuspankkien ja ministeriöiden sekä yksityispankkien ekonomisteja ja talousasiantuntijoita.

Jos Ilveksen hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja (joilla on KAIKKEIN ENITEN taustatietoa Ilveksen tilanteesta) uhoavat syksyllä, että Ilves menee pleijareihin, ja lopulta käteen jääkin vain paikka karsinnoissa, kertooko se siitä, että kriisi oli kamalan vaikea ennustaa? Vai kertoisiko se ennemmin siitä, että ko. jamppojen intresseissä ei heidän asemansa vuoksi ole ollut manata hommien vihkoon menemistä julkisuudessa etukäteen?

Meidän historian opettajamme kertoi meille yläasteella vuoden 1995 kieppeillä, että historiasta hän on oppinut ainakin sen verran, että EU:n kaltainen viritys ei kauaa pystyssä keiku. Minusta hän vaikutti niin vahvasti tolkun mieheltä, että minä uskoin. Taisi kannattaa.

 

[TosiFani]

Tämä taas kertoo kaiken uskomuksista, joita tietty piiri levittää. Onko tälle perusteluita. Ei varmaan sen enempää kuin toisellekaan skenaariolle. Mutta ainakin se on nähtävissä, ettei tämäkään valittu vaihtoehto lopulta kovin hyvään lopputulokseen johda ja on perusteltua miettiä, että olisiko jotain voitu tehdä toisin. Virheistäänhän sitä ihminen oppii..:)

Ihan loogisesti ajateltuna, on järkevämpää kaataa pankki hallitusti, minimoida sen aiheuttama dominoefekti. Esimerkiksi Suomen 90-luvun alun pankkikriisissä meni viemäristä alas monia toimintakykyisiä yrityksiä, kun kriisi eteni hallitsemattomasti. Mielestäni tämä ei ole hyvä asia.

Sen myönnän, että nyt on käynnissä iltalypsy, jossa poliitikot yrittävät pelastaa heille tärkeitä asioita. Mutta väittäisin, että yleiseurooppalainen ilmapiiri on saavuttanut sen rajan, jolloin tällainen toiminta on enää järkevää poliittisen suosion kannalta. Tällöin nämä maat, kuten Hollanti, tulevat vaatimaan todellisia ratkaisuja.

Käsittääkseni Islannin pankkikriisi ei aiheuttanut samanlaista uhkaa eurooppalaiselle pankkijärjestelmälle kuin Kreikka.

 

[H.Incandenza]

Sanoisin, että kriisin syventäminen tahallisilla huonoilla päätöskillä olisi kuitenkin erittäin huonoa poliittista peliä. Toisekseen, se olisi niin rajua peliä Euroopan maiden tulevaisuuden kilpailukyvyllä, että en usko semmoiseen kenenkään uskaltautuvan.

En uskokaan, että kukaan tekisi tahllisesti huonoja päätöksiä vaan enemmänkin sitä, ettei parhaita ratkaisuja välttämättä uskalleta käyttää poliittisten riskien vuoksi vaan koitetaan etsiä sellaisia ratkaisuja, jotka saattaisivat toimia mutta joissa ei päättäjän oma persuuskaan käryä. Kun on koko uransa puhunut euron ja EU:n puolesta niin ei kovin herkästi totea, että ..tuiksi meni ja koko roska on ollut sisältä mätä.

Nykyisinhän jopa yritetään kieltää muista vaihtoehdoista puhuminen, ettei keikuteta yhteistä venettä (Vanhas Masa).
P.S enkä tarkoita, että EU olisi sisältä täysin mätä. EU:n idea on kannatettava, mutta sitä mielestäni rakennettu viimeiset ajat väärään suuntaan ja unohdettu sen kantavat periaatteet.

 

[Kaukalon laidalla]

Ilmeisesti SDP:n kannatuksen nousu on saanut paniikin valtaan Kokoomuksessa. Kun noin korkealta taholta lähdetään horjuttamaan kriittisessä vaiheessa olevia vakuusneuvotteluja niin hätä on suuri. Kun vielä vakuusvaatimus on yksiselitteisesti hallitusohjelmassa niin Vapaavuoren ulostulo on jokseenkin käsittämätön.

Kokoomus pelaa kovaa. Mutta on SDP:lläkin yksi vaihtoehto mikäli hallitus ryhtyy horjumaan: ainoa todellinen hallituspohjavaihtoehto on SDP:n, Persujen ja Keskustan hallitus, joka ilman muuta olisi varsin eurokriittinen.

 

[Tadu]

Perustelen sen siten, että ei ole kenenkään - ei edes Yhdysvaltojen, Venäjän tai Kiinan - etu, jos Euroopan suhteellinen kilpailukyky romahtaa pysyvästi tai hyvin pitkäksi ajaksi.

EU:n virkamiesten etu on, että EU kasvaa ja byrokratia lisääntyy. Kyseisten virkamiesten etu on myös lisääntynyt liittovaltiokehitys, vaikka EU:n talous notkahtaisikin.

Yksittäiset poliitikot tai pankkiirit eivät maailmantaloudella lähde venäläistä rulettia pelaamaan.

Uskoakseni poliitikotkin ovat ihmisiä. Ihmisiä kiinnostaa raha ja jatkuvuus, eli seuraavat vaalit tai mahdollinen työpaikka muuten. Hyvin harva poliitikko on idealisti, joka ei aatteitaan myy.

Esitän vastakysymyksen:

Kenen itse veikkaat jäävän voitolle, jos kriisi niin sanotusti räjähtää käsiin?

Jos kriisin hoitoa jatketaan nykyisellä tavalla ja Suomen talous ajetaan samalle tasolle Etelä-Euroopan kanssa, voittajia ovat ainakin EU:n virkamieskoneisto, pankkiirit ja Suomessa toimivat EU:n nukkepoliitikot, joille on tulevaisuudessa tarjolla suojatyöpaikka EU:ssa tai finanssialalla.

Kiitos asiallisista ja hyvistä mielipiteistä.

 

[BitterX]

En uskokaan, että kukaan tekisi tahllisesti huonoja päätöksiä vaan enemmänkin sitä, ettei parhaita ratkaisuja välttämättä uskalleta käyttää poliittisten riskien vuoksi vaan koitetaan etsiä sellaisia ratkaisuja, jotka saattaisivat toimia mutta joissa ei päättäjän oma persuuskaan käryä.

Tässä huolemme on yhteinen. Ei ole itsestään selvää, että poliitikot uskaltaisivat tehdä epäsuosittuja poliittisia ratkaisuja. Toisaalta mielestäni nyt poliittisia riskejä on ympäri Eurooppaa nimenomaan uskallettu ottaa:

- Kreikassa Papandreou uhrasi itsensä poliittisesti ajamalla läpi leikkauspaketin. Ei tietenkään silti ansaitse lakeriseppelettä ja sankarin viittaa, koska oli itse vetänyt vihkoon jo hyvän aikaa sitä ennen.

- Italiassa Berlusconi kaikkien populistien kruunaamattomana kunkkuna ei tietenkään suostunut leikkauksiin. Onneksi hänestä päästiin sittemmin eroon ja Italiaan asetettiin virkamieshallitus, jolla ei ole poliittisesti mitään hävittävää ja on ajanut leikkaukset läpi saatanallisesta merdan ja dio canen huutelusta piittaamatta.

- Muualla hallitukset ovat ainakin toistaiseksi uskaltaneet tehdä poliittisesti riskialttiita päätöksiä tukipakettien hyväksymisestä paikallisten timppasoinien lietsomasta älämölöstä huolimatta.


Johtaa tämä toimintatapa sitten hyvään tai huonoon tulokseen (sitähän emme vielä tiedä), on toimittu poliittisesti johdonmukaisesti eikä toiminta ole jumittanut poliittiseen pattitilanteen seurauksena.

 

[H.Incandenza]

Muualla hallitukset ovat ainakin toistaiseksi uskaltaneet tehdä poliittisesti riskialttiita päätöksiä tukipakettien hyväksymisestä paikallisten timppasoinien lietsomasta älämölöstä huolimatta.

Mutta ehkä tämä on se helppo ratkaisu? Syydetään vain rahaa ja toivotaan, että homma korjaantuu ajallaan, eikä myönnetä, että rakenteet ovat niin mätiä, ettei rakennusta voida enää pelastaa vaan purkutuomio on edessä. Nyt voidaan "kantaa vastuuta", mutta ei kuitenkaan tarvitse myöntää, että ei olisi koko hommaan tullut lähteäkään.

No, totta puhuen, ei minulla ole aavistustakaan. Minulla ei ole tarpeeksi informaatiota asiaan vaikuttavista seikoista ja jos olisikin niin ei ole tarpeeksi taloustieteellistä kykyä sitä informaatiota käsitellä. Mutta ainahan sitä voi spekuloida ja varmasti kaikilla on oikeus olla huolissaan tolkuttomasta rahan syytämisestä. Kansalaisyhteiskunnassa päätöksentekijöitä tulee tarkastella kriittisesti jatkuvasti vaikka omaisikin vain maalaisjärkisen näkökulman asiaan. Ja jos jokin tarpeeksi pitkään näyttää joltakin niin se luultavasti on myös sitä.

 

[Tadu]

Itseäni huvittaa, että poliitikot pelottelevat hypystä suoraan tuntemattomaan jos ei enää tuetakaan. Seuraavassa lauseessa kerrotaan, ettei vastaavassa tilanteessa olla koskaan oltu ja nykyiset avustuspaketit ovat ainutlaatuiset. Mikäs se hyppy tuntemattomaan nyt olikaan?

 

[Toejoen Veikko]

- Italiassa Berlusconi kaikkien populistien kruunaamattomana kunkkuna ei tietenkään suostunut leikkauksiin. Onneksi hänestä päästiin sittemmin eroon ja Italiaan asetettiin virkamieshallitus, jolla ei ole poliittisesti mitään hävittävää ja on ajanut leikkaukset läpi saatanallisesta merdan ja dio canen huutelusta piittaamatta.

Mutta kun nuo Italian ns. leikkaukset ovat lähinnä marginaalisia. Jotta Italia saisi julkisen velkansa 60% BKT:sta, sen pitäisi lyhentää jo olemassaolevaa velkaansa sellaiset 850 miljardia euroa.

 

[BitterX]

EU:n virkamiesten etu on, että EU kasvaa ja byrokratia lisääntyy. Kyseisten virkamiesten etu on myös lisääntynyt liittovaltiokehitys, vaikka EU:n talous notkahtaisikin.


Uskoakseni poliitikotkin ovat ihmisiä. Ihmisiä kiinnostaa raha ja jatkuvuus, eli seuraavat vaalit tai mahdollinen työpaikka muuten. Hyvin harva poliitikko on idealisti, joka ei aatteitaan myy.

Päätökset tukipaketeista tekee kuitenkin jäsenvaltioiden hallitukset, ei EU:n virkamieskoneisto.

Ja poliitikothan nimenomaan, kuten edellisessä viestissä mainitsin, ottavat riskejä seuraavien vaalien suhteen hyväksymällä helvetin epäsuosittuja bailout-paketteja.

Eikös ennen edellisiä vaaleja nimenomaan puhuttu, että Kreikan kriisin hoito "sataa persujen laariin"? Toisin sanoen, hallitus teki epäsuositut päätökset seuraavista vaaleista huolimatta?

Vai miten itse näet asian?

Jos kriisin hoitoa jatketaan nykyisellä tavalla ja Suomen talous ajetaan samalle tasolle Etelä-Euroopan kanssa, voittajia ovat ainakin EU:n virkamieskoneisto, pankkiirit ja Suomessa toimivat EU:n nukkepoliitikot, joille on tulevaisuudessa tarjolla suojatyöpaikka EU:ssa tai finanssialalla.

Jos kriisi "räjähtää käsiin", Euroopan suhteellinen kilpailukyky kärsii todella vakavia vaurioita. Seurauksena on myös mitä todennäköisimmin yhteisvaluutta-alueen hajoaminen ja mahdollisesti myös koko EU:n hajoaminen. Tästä ei ainakaan hyödy EU:n byrokratiakoneisto. Katainen ja kumppanit nyt tuskin erityisemmin myöskään tästä kehityksestä hyötyisivät: suojatyöpaikka voisi löytyä, mutta ammatillinen maine olisi mennyttä (vertailukohtana voisi olla SKOP ja Christopher Wegelius: "Tuhosin SKOPin ja ajoin Suomen lamaan, tuhansia yrityksiä konkkaan, satojatuhansia ihmisiä työttömäksi joista osan itsemurhaan tai alkoholisteiksi. Samalla tuhosin satoja perheitä").

En todellakaan ole varma, hoidetaanko tätä kriisiä oikein vai väärin. Siihen taustatietoni ei riitä. Näen kuitenkin, että linja on johdonmukainen. Lisäksi minun mielestäni tällä kriisillä on pahimmassa tapauksessa niin vakavat seuraukset, että vastuullisten toimijoiden ja yhteisön etu kulkee käsi kädessä. Siksi sinä, Tadu, näet minun mielestäni tässä asiassa liikaa mörköjä ympärilläsi.

 

[Steegil]

Mikäs se hyppy tuntemattomaan nyt olikaan?

Ilmeisesti on parempi hypätä muiden mukana koko ajan syvenevään kuoppaan kuin kokeilla siinä vieressä olevaa kuoppaa, jonne kukaan muu ei ole vielä uskaltanut hypätä. Ties vaikka se kuoppa ei olisikaan niin kamalan syvä kuin se toinen kuoppa, joka syvenee syvenemistään. Kun yksi jäsenistä uskaltautuu hyppäämään sinne toiseen kuoppaan niin vähitellen muut seuraavat perässä, kun huomaavat että pudotus on paljon lyhyempi kuin siinä vanhassa kuopassa.

 

[BitterX]

Mutta kun nuo Italian ns. leikkaukset ovat lähinnä marginaalisia. Jotta Italia saisi julkisen velkansa 60% BKT:sta, sen pitäisi lyhentää jo olemassaolevaa velkaansa sellaiset 850 miljardia euroa.

Liikaakaan ei voi leikata kerralla, koska sillä olisi liian vakavat sosiaaliset seuraukset, jotka taas tulisivat rahallisestikin kalliiksi.