EU:n ja euron tulevaisuus?

[Dennis]

Kuten aiemmin uumoiltiin, niin kriisirahaston kokoa pitänee myös kasvattaa.

Juncker: Pysyvän vakausrahaston kokoa pitää kasvattaa - yle.fi

Hyvä siitä tulee, kun hiljalleen hivuttaa. :)

Varsin mielenkiintoisen tästä eilisestä tukipaketin hyväksymisestä tekee se, että yksityisten sijoittajien "tukanleikkuusta" ei edelleenkään ole päästy sopuun. Eli euromaiden valtiovarainministerit hyväksyivät paketin, joka sisältää 53,5% tukanleikkuun yksityisten sijoittajien lainoihin, mutta yksityiset sijoittajat eivät ole tätä leikkuuta vielä hyväksyneet. On hyvin mahdollista, että tietyt hedge-rahastot ja muut markkinapelurit, jotka ovat haalineet käsiinsä aimo annoksen pilkkahintaisia Kreikan bondeja, katsovat euromaiden ja IMFn bluffin loppuun ja odottavat tilipäivää.

Kauppalehdestä löytyy juttu, jossa High Frequency Economics-tutkimusyhtiön ekonomisti Carl B. Weinberg arvioi tilannetta:

"Ministerit uskovat, että yksityispuolen sijoittajien kuten sijoitus-, vakuutus-, rahasto- ja eläkeyhtiöiden vapaaehtoisella järjestelyllä Kreikan lainakuorma kutistuisi 107 miljardilla eurolla.

- Sopu on kaikkea muuta kuin varma ja kaiken lisäksi valmista pitäisi olla ennen Kreikan seuraavaa suurta eräpäivää eli 20. maaliskuuta. Kiirettä pitää, Weinberg toteaa."

Koko juttu täällä.

 

[Toejoen Veikko]

Valtiovarainministeriö on leimannut Kreikan kanssa tehdyn vakuussopimuksen salaiseksi, kertoo Kauppalehti

En löytänyt suoraa linkkiä. Tuossa HS:n lainaus.

Kas kun Jutta ei katsonut tarpeelliseksi mainita tällaisesta pikkujutusta mitään.

 

[Tadu]

En löytänyt suoraa linkkiä. Tuossa HS:n lainaus.

Kas kun Jutta ei katsonut tarpeelliseksi mainita tällaisesta pikkujutusta mitään.

Haha. Ei kait mulla muuta.

 

[Toejoen Veikko]

Haha. Ei kait mulla muuta.

Veikko-Sanomien tietojen mukaan takuudet ovat Suomelle erittäin edulliset. Jopa niin edulliset, että ne kattavat Kreikka-pakettien lisäksi Suomen takausvastuut myös ERVV:ssä sekä EVM:ssä. On myös esiintynyt tulkintoja, että Urpilaisen voittamien takuuksien myötä Suomessa voidaan keventää verotusta sekä laskea vanhuuseläkkeen ikärajaa 50 vuoden paikkeille.

 

[teeveemies]

En löytänyt suoraa linkkiä. Tuossa HS:n lainaus.

Kas kun Jutta ei katsonut tarpeelliseksi mainita tällaisesta pikkujutusta mitään.

Minä luotan 100% Jutta Urpilaiseen. Suomella on varmasti hyvät vakuudet, joten turhat pulinat pois. Kyllä näin on.

 

[Kampeaja]

Nuo vakuudet ovat tosi hyvät. Ikävä kyllä ne vain ovat niin vaikeat ymmärtää kaikille muille paitsi Hallitukselle ja heidän avustajilleen, että on aivan turhaa yrittää selittää asiaa edes kansanedustajille kansasta puhumattakaan. Emme me yksinkertaiset siitä kuitenkaan mitään tajuaisi, parempi vain mennä iloisina töihin, jotta kykenisimme maksamaan enemmän veroja!

"VM:n lainsäädäntöneuvos Tytti Noras perustelee sopimuksen salaamista julkisuuslailla. Laki velvoittaa salaamaan valtion ja yritysten välisiä sopimuksia silloin, kun ne käsittelevät yrityksen liikesalaisuuksia.

- Teknisesti tämä sopimus on Suomen ja kreikkalaisten pankkien välinen. Se on johdettu lokakuussa euroryhmässä sovitusta kaavasta, Noras sanoo.

"Monimutkainen ja hyvin vaativa"

Lainsäädäntöneuvos Noras ei usko, että kansanedustajia edes kiinnostaa nähdä monimutkaista teknistä ja juridista sopimusta omin silmin. Pääkohdat ovat riittäneet eduskunnalle aiemminkin vastaavissa sopimuksissa.

- Siitä on sanottu, että se on "complicated and very demanding" [monimutkainen ja hyvin vaativa], Noras kuvailee ja kertoo, ettei toista vastaavaa sopimusta ole Suomessa tehty."

Uuden Suomen juttu aiheesta.

 

[heki]

Eivät kaikki signaalit ole huonoja Euron suhteen:

Espanja on pystynyt hankkimaan rahoitusta markkinoilta, ja vieläpä kohtuullisin kustannuksin:

Nordean von Gerich: Espanja vältti akuutin kriisin | Kauppalehti.fi

Tämähän ei takaa, että kaikki menisi nyt hyvin. Riskit ovat vielä erittäin suuret, mutta toivoa sopii, että nimenomaan nämä isommat kriisimaat selviytyisivät. Ja nämä ovat erittäin myönteisiä signaaleja.

 

[Dennis]

Eivät kaikki signaalit ole huonoja Euron suhteen:

Mielestäni tämän uutisen loppukaneetti kertoo, ettei signaali ole erityisen hyvä:

"Hänestä Espanjan viime aikaiset velkamyynnin ovat hyvä osoitus siitä, kuinka EKP:n markkinoille pumppaama likviditeetti on helpottanut myös Italian ja Espanjan kaltaisten maiden asemaa."

Toisin sanoen - EKP antaa ilmaista rahaa pääomavaatimusten kanssa painiville ja rahoitusvaikeuksista kärsiville pankeille ja nämä pankit lainaavat sitten samaa rahaa pers'aukisille maille, kuten Espanja ja Italia. Mihinkäs sitä tosiaan edes tarvitaan tukipaketteja, kun EKPllä on taikaseinä, josta saa määrättömästi rahaa.

Kohta kuuluu *poks*.

 

[12961]

Toisin sanoen - EKP antaa ilmaista rahaa pääomavaatimusten kanssa painiville ja rahoitusvaikeuksista kärsiville pankeille ja nämä pankit lainaavat sitten samaa rahaa pers'aukisille maille, kuten Espanja ja Italia. Mihinkäs sitä tosiaan edes tarvitaan tukipaketteja, kun EKPllä on taikaseinä, josta saa määrättömästi rahaa.

Kohta kuuluu *poks*.

Joo, inflaatiolta tämä koko läntisen maailman tilanne on haissut jo jonkin aikaa.

Yhtäkkiä huomataan inflaation olevan 5% luokkaa ja nousussa, mitä tässä tilanteessa korkomarkkinoilla tapahtuisi? Ylivelkaantuneet valtiot hämmentävät tuota skenaariota aika lailla.

Ei taitaisi EKP:llä olla muuta mahdollisuutta kuin setelirahoittaa valtioita kiinteällä, luokkaa 4-5% olevalla maksimikorolla, antaa inflaation laukata ja ihmetellä vierestä mitä muuta tästä seuraa. Erityisesti pankkien lainananto saattaisi painua minimiin, lainarahan hinta nousta, ja siitä seurauksena asuntojen hinnat romahtaa. Samanaikaisesti inflaation kanssa?!?

Joku kansantaloustiedettä peruskursseja enemmän opiskellut voisi kommentoida, mikäli ajatuksenjuoksussani on joku päin persettä.

Elämme mielenkiintoisia aikoja.

 

[heki]

Mielestäni tämän uutisen loppukaneetti kertoo, ettei signaali ole erityisen hyvä:

"Hänestä Espanjan viime aikaiset velkamyynnin ovat hyvä osoitus siitä, kuinka EKP:n markkinoille pumppaama likviditeetti on helpottanut myös Italian ja Espanjan kaltaisten maiden asemaa."

Toisin sanoen - EKP antaa ilmaista rahaa pääomavaatimusten kanssa painiville ja rahoitusvaikeuksista kärsiville pankeille ja nämä pankit lainaavat sitten samaa rahaa pers'aukisille maille, kuten Espanja ja Italia. Mihinkäs sitä tosiaan edes tarvitaan tukipaketteja, kun EKPllä on taikaseinä, josta saa määrättömästi rahaa.

Kohta kuuluu *poks*.

Ymmärränkö oikein, että vastustat myös EKP:n lisäämää likviditeettiä?
Mikäli tulkitsen oikein, haluatko kertoa oman vaihtoehtosi sille?
Ihan vaan mielenkiinnosta kysyn, että mitenkäs sinä tätä probleemaa ratkaisisit?

 

[Dennis]

Ymmärränkö oikein, että vastustat myös EKP:n lisäämää likviditeettiä?
Mikäli tulkitsen oikein, haluatko kertoa oman vaihtoehtosi sille?
Ihan vaan mielenkiinnosta kysyn, että mitenkäs sinä tätä probleemaa ratkaisisit?

Pointti oli siinä, että lähes kaikki talouden fundamentit on edelleen pahasti viturallaan ja siihen ei auta se, että Mario Draghi EKPn päämajassa painaa Ctrl+P. Toisin sanoen - Espanja ei saanut rahoitusta sen takia, että maan talous olisi osoittamassa elpymisen merkkejä ja luottamus sijoittajien silmissä olisi noussut, vaan siksi, että EKP syytää ilmaista rahaa lainamarkkinoille.

Sinänsä likviditeetin lisääminen on ihan normaalia keskuspankkitoimintaa, joskin EKP joutuu toimimaan kiertoteitä, koska suora "lender of last resort"-toiminta on siltä yksiselitteisesti kielletty ja nykytoimetkin eivät saa kovin varauksetonta hyväksyntää varsinkaan saksalaisilta. Tästä syystähän EKPn johtokunnasta on tainnut erota parikin merkittävää saksalaispomoa.

Ongelma tässä likviditeetin lisäämisessä ei ole likviditeetin lisääminen itsessään vaan se, että pankkien taseisiin tungettu raha ei realisoidu talouskasvua stimuloivalla tavalla esim. investointeihin, vaan tuppaa päätymään esim. osakkeisiin ja muihin assetteihin aiheuttaen näiden perusteetonta hintojen nousua. Esim. Espanjan työttömyysprosentti on reilusti yli 20% ja nuorisotyöttömyys naurettavan suuri, eli yli 50%. Tällaiset reaalitalouden ongelmat ovat niin merkittäviä, ettei niitä voida piilottaa rahan painamisella kuin hetkeksi. Analogiana voisi pitää sitä, että pahasti tulehtuneen ja märkivän haavan päälle laitetaan uusi laastari, joka peittää haavan. Pois silmistä, pois mielestä ja ongelma ratkaistu?

 

[vetoo]

Ihan mielenkiintoinen keskustelu menossa eduskunnassa.

Tästä keskustellaan:

1) Valtioneuvoston tiedonanto eduskunnalle Kreikan valtion velkajärjestelyä ja Kreikalle annettavaa lainoitusta varten Euroopan rahoitusvakausvälineen varainhankinnalle myönnettävästä valtiontakauksesta

Striimi YLE:n sivuilla: YLE Areena

 

[Kisapuisto]

Mua on suuresti ihmetettänyt tässä Kreikan kriisissä se, että mihin ne Kreikan rahat on kadonneet? Kreikalla oli rahaa ja talous kunnossa, mutta ei ole enää. Sitten Kreikalle on annettu lainaa, jotta se voi maksaa juoksevia kulujaan. Sanotaan nyt ihan hatusta vailla mitään tilastoja, että Kreikalle olisi lainattu viime vuonna 100 miljardia ja nyt niitä rahoja ei enää ole vaan lisää tarvitaan. Niin missä se 100 miljardia nyt sitten on? Plus ne omat varat, mitkä on aiemmin hassattu. Kenen taskuissa? Eihän ne ilmaankaan häviä.

 

[heki]

Pointti oli siinä, että lähes kaikki talouden fundamentit on edelleen pahasti viturallaan ja siihen ei auta se, että Mario Draghi EKPn päämajassa painaa Ctrl+P. Toisin sanoen - Espanja ei saanut rahoitusta sen takia, että maan talous olisi osoittamassa elpymisen merkkejä ja luottamus sijoittajien silmissä olisi noussut, vaan siksi, että EKP syytää ilmaista rahaa lainamarkkinoille.

Sinänsä likviditeetin lisääminen on ihan normaalia keskuspankkitoimintaa, joskin EKP joutuu toimimaan kiertoteitä, koska suora "lender of last resort"-toiminta on siltä yksiselitteisesti kielletty ja nykytoimetkin eivät saa kovin varauksetonta hyväksyntää varsinkaan saksalaisilta. Tästä syystähän EKPn johtokunnasta on tainnut erota parikin merkittävää saksalaispomoa.

Ongelma tässä likviditeetin lisäämisessä ei ole likviditeetin lisääminen itsessään vaan se, että pankkien taseisiin tungettu raha ei realisoidu talouskasvua stimuloivalla tavalla esim. investointeihin, vaan tuppaa päätymään esim. osakkeisiin ja muihin assetteihin aiheuttaen näiden perusteetonta hintojen nousua. Esim. Espanjan työttömyysprosentti on reilusti yli 20% ja nuorisotyöttömyys naurettavan suuri, eli yli 50%. Tällaiset reaalitalouden ongelmat ovat niin merkittäviä, ettei niitä voida piilottaa rahan painamisella kuin hetkeksi. Analogiana voisi pitää sitä, että pahasti tulehtuneen ja märkivän haavan päälle laitetaan uusi laastari, joka peittää haavan. Pois silmistä, pois mielestä ja ongelma ratkaistu?

Kiitos Dennis ihan hyvästä vastauksesta! Voisitko vielä kuitenkin hiukan kertoa näkemyksiäsi siitä, että MITÄ sitten PITÄISI tehdä.

Olen monesta kohdasta samaa mieltä kanssasi tässä kirjoituksessa. Mietin vaan sitä, että mikä on se vaihtoehto nykytoiminnalle EKP:n suhteen, joka toimisi selvästi paremmin?

 

[Maglor]

Menee jo hieman ohi aiheen, mutta kerrotko vielä vähän lisää tästä - vaikka tuonne euroketjuun. Kenen yksityisten velkojien Kreikka-saamisia on saneerattu?

Kreikan "tukanleikkuu" alkaa (YLE)

Eli velkojen leikkaamisesta on yksityisten kanssa sovittu (tämähän oli ehtona II-apupaketille), mutta prosessi on yhä kesken. Hyvä, että asia tuli esille.

Mua on suuresti ihmetettänyt tässä Kreikan kriisissä se, että mihin ne Kreikan rahat on kadonneet? Kreikalla oli rahaa ja talous kunnossa, mutta ei ole enää. Sitten Kreikalle on annettu lainaa, jotta se voi maksaa juoksevia kulujaan. Sanotaan nyt ihan hatusta vailla mitään tilastoja, että Kreikalle olisi lainattu viime vuonna 100 miljardia ja nyt niitä rahoja ei enää ole vaan lisää tarvitaan. Niin missä se 100 miljardia nyt sitten on? Plus ne omat varat, mitkä on aiemmin hassattu. Kenen taskuissa? Eihän ne ilmaankaan häviä.

Kreikka tarvitsee rahaa juokseviin kuluihinsa, kuten esimerkiksi valtion työntekijöiden palkkoihin. Valtion lainanhoitokulut ovat nousseet niin mittaviksi, että Kreikka ilman muiden maiden tukea ajautuisi maksukyvyttömyyden tilaan. Tämä saattaisi johtaa ketjureaktioon muissa kriisimaissa, kuten Italiassa ja Portugalissa, ja sitä kautta vakavaan lamaan koko Euroopassa.

Kreikalla on paha maksutaseongelma, joka ei koske pelkästään julkista sektoria. Myös yksityisillä yrityksillä on helvetisti velkaa. Tätä taustaa vasten Kreikan kilpailukyvyn hakeminen oman rahan ja devalvaation kautta saattaisi olla hyvä vaihtoehto varsinkin nyt, kun akuutti kriisi Kreikassa pitkittyy ja pitkittyy. Huonoja uutisia hdemokratian syntymaasta on kuitenkin tulvinut jo muutaman vuoden ajan, jolloin Kreikan irtautuminen eurosta voisi olla varsinkin maan itsensä kannalta hyvä asia. Irtautuminen ei saa kuitenkaan tapahtua yht'äkkiä, vaan pidemmän valmistelun kautta. En tosin tiedä, onko tuo edes mahdollista.

 

[Dennis]

Eli velkojen leikkaamisesta on yksityisten kanssa sovittu (tämähän oli ehtona II-apupaketille), mutta prosessi on yhä kesken. Hyvä, että asia tuli esille.

Niin, eli yksityisen sektorin leikkauksista ei vielä ole sovittu. On vain euromaiden ja Kreikan kesken sovittu, että niistä leikataan, mutta yksityisten sijoittajien pitää vielä suostua siihen. Siitä syystähän noita neuvotteluja käydään, että tukanleikkuu olisi vapaaehtoinen ja ei laukaisisi luottoriskijohdannaisia. Mikäli leikkaus tehtäisiin ilmoitusluontoisesti, että saneerataanpa vaikka 50% teidän kaikkien veloista, niin silloin kyse olisi defaultista.

 

[Maglor]

Voitko esitellä niiden toimivuuden rinnakkain?

(Kyse siis kansallisesta suvereniteetista ja liittovaltiosta muutaman päivän takaa)

Valitettavasti missään päin maailmaa koko maailmanhistoriassa ei ole ollut kyseistä mallia käytössä. Historiasta on siis turhaa hakea vertailua. Kuitenkin on tärkeää muistaa, että EU kehittyi vakaasti liittovaltion suuntaan aina perustuslakiuudistuksen hylkäämiseen vuonna 2005 asti. Perustuslaki tuossa muodossaan hylättiin kansallisista syistä ja jouduttiin jyräämään läpi Lissabonin sopimuksena tunnetussa säädöskokoelmassa.
Haluttomuus luovuttaa kansallista päätösvaltaa EU-tasolle on pohjimmiltaan johtanut tähän talouskriisiin. Maastrichtin sopimuksen vakausrajoja ei ole noudattanut kukaan muu kuin Suomi, eikä niiden rikkomista sanktioitu. Jos Maastrichtin sopimuksen rajoista olisi pidetty kiinni, ei kriisi olisi läheskään näin paha. Tulevaisuudessa kansallisvaltioiden tulisi luovuttaa päätösvaltaa pysyvästi kaksikamariselle EU:n hallintoelimelle. Alahuone voisi olla nykyinen parlamentti, ja ylähuone koostua vapailla vaaleilla valituista komissaareista, jokaisesta jäsenmaasta yksi. Kansallisten hallitusten lehmänkaupat ohitettaisiin ja EU rupeaisi toimimaan kokonaisuutena. Kansallisen tason parlamenttivaalit tulisi myös synkronoida niin, että ne järjestettäisiin jokaisessa jäsenmaassa samaan aikaan. EU:ssa kukin vaaleja käyvä jäsenvaltio on aina vastustanut unionin uudistuksia sisäpoliittisista syistä.

Kyllä, mutta hetekaveron käyttö voitaisiin rajoittaa ylivelkaantuneisiin maihin. Tällöin suomalaiset välttyisivät maksamasta kreikkalaisten, italialaisten yms. syömiä kakkuja.

Hetekaveron toteuttaminen on epärealistista kahdesta syystä:

Ensinnäkin unionilla ei ole tällä hetkellä toimivaltaa ottaa tällaisia veroja käyttöön asetuksin tai direktiivein. Tällöin vaadittaisiin jäsenmaiden yksimielistä päätöstä veron käyttöönotosta. Tämä ei onnistu, pääosin jälkimmäisestä syystä.

Toiseksi Suomi, Saksa ja muut vaihtotaseeltaan ylijäämäiset maat ovat olleet mukana kurjistamassa Etelä-Euroopan talouksia. Kun on sisämarkkinat, joissa joillekin maille kertyy ylijäämää, olisi hyväksyttävä, että toisille maille syntyy alijäämää. Asia ei korjaantuisi euron tai EU:n hajotuksella, koska mihin Saksan ja Suomen ylivoimainen teollisuus siitä häviäisi? Ratkaisuna voisivat olla eurobondit, jotka olisivat eräänlainen Euroopan unionin sisäinen tulontasausjärjestelmä. Päätäntävalta eurobondien käytöstä tulisi antaa yllä mainitsemalleni kaksikamariselle elimelle.

Mainittakoon loppuun vielä, että yllä mainittu tulevaisuudenkuvaelma on erittäin, erittäin optimistinen utopia. On epätodennäköistä, että Saksa luopuisi hallitsevasta asemastaan tässä tilanteessa. Se vastustaa hyvinvointinsa jakamista henkeen ja vereen, enkä usko seuraavaa Kreikan tukipakettia enää tulevan. Saksalla olisi ratkaisun avaimet käsissään, mutta se edellyttäisi pyyteetöntä toimintaa kansainvälisesti. It’s just not gonna happen.

Niin, eli yksityisen sektorin leikkauksista ei vielä ole sovittu. On vain euromaiden ja Kreikan kesken sovittu, että niistä leikataan, mutta yksityisten sijoittajien pitää vielä suostua siihen. Siitä syystähän noita neuvotteluja käydään, että tukanleikkuu olisi vapaaehtoinen ja ei laukaisisi luottoriskijohdannaisia. Mikäli leikkaus tehtäisiin ilmoitusluontoisesti, että saneerataanpa vaikka 50% teidän kaikkien veloista, niin silloin kyse olisi defaultista.

Käsittääkseni yksityisten velkojen leikkaussopu oli ehto toiselle tukipaketille. Kyse on siitä, että yksityinen sektori saisi pelastettua edes jotain. Defaultissa yksityiset menettäisivät enemmän.

 

[Toejoen Veikko]

Mainittakoon loppuun vielä, että yllä mainittu tulevaisuudenkuvaelma on erittäin, erittäin optimistinen utopia. On epätodennäköistä, että Saksa luopuisi hallitsevasta asemastaan tässä tilanteessa. Se vastustaa hyvinvointinsa jakamista henkeen ja vereen...

Tästä kohdasta olemme samaa mieltä. Ja koska noin on, niin kansallista päätösvaltaa ei tule luovuttaa yhtään enempää.


Ja sitten toiseen asiaan.
EU:n huippukokous on hyväksynyt Serbian viralliseksi jäsenehdokkaaksi. Entisistä Jugoslavian osista Slovenia on jo Unionissa, Kroatia tulee ensi vuonna mukaan, Montenegro jätti jäsenhakemuksen 2008, Makedonia on jäsenehdokas ja nyt Serbia hyväksyttiin jäsenehdokkaaksi.

Samat väestöryhmät, jotka parisenkymmentä vuotta sitten välttämättä halusivat päästä toisistansa eroon ja tappoivat eroamisprosessissa noin 300 000 ihmistä, haluavatkin jälleen elää kimpassa.

 

[Dennis]

Käsittääkseni yksityisten velkojen leikkaussopu oli ehto toiselle tukipaketille. Kyse on siitä, että yksityinen sektori saisi pelastettua edes jotain. Defaultissa yksityiset menettäisivät enemmän.

No niin, neuvottelut yksityisten velkojen leikkauksesta ovat nyt päättyneet ja päivnselvää on, että vapaaehtoinen velkaleikkaus jäi vajaaksi. Toisin sanoen - kansanedustajien höpinät sijoittajavastuusta voi nyt suoralta kädeltä tuomita p*skapuheeksi ja olihan siitä puhuminen alun alkaenkin aivan älytöntä. Mitä sijoittajavastuuta se sellainen on, jossa velkaleikkaus pyritään tekemään sijoittajille niin edulliseksi, että siihen kannattaa suostua?

Oli miten oli, leikkauksen alla olleiden 177 miljardin euron potista vapaaehtoiseen järjestelyyn suostui neuvotteluissa 152 miljardin (85,8%) osuuden omistava porukka. Toisin sanoen, 25 miljardia on sellaisten sijoittajien (lue: tilipäivää odottavat hedge-rahastot) hallussa, jotka eivät vapaaehtoiseen järjstelyyn suostu. Tämä jättää yksinkertaistettuna Kreikalle 2 vaihtoehtoa:

1) Näiden velkojen osalta velat jätetään voimaan ja maksetaan täysimääräisenä, jolloin hedge-rahastojen tilipäivätoive toteutuu. Eli ovat hankkineet bondeja jälkimarkkinoita pilkkahintaan "pelipaperieiksi" ja pelaavat niillä nyt upporikasta ja rutiköyhää. Tämän vaihtoehdon toteutuessa olisi todella kiva kuulla esim. vasemmistoliiton mielipiteet sijoittajavastuun toteutumisesta.

2) Kreikka pakottaa tämän loppuporukan velkaleikkaukseen, eli laiminlyö maksunsa kokonaan tai osin (=default). Tämä on todennäköisin (ja taitaa olla jo varmistunut) vaihtoehto, joka kaiken järjen mukaan aiheuttaa ns. credit eventin, eli sijoitusten turvaksi otetut CDS:t (credit default swap) laukeavat. CDS:t ovat siis sijoittajien maksuhäiriön varalle ottamia vakuutuksia ja johdannaisia, joiden markkinat ovat varsin sääntelemättömät. Kukaan ei oikeastaan tiedä, mikä todellinen seuraus näiden johdannaisten laukeamisella tulee olemaan.

Mielenkiintoisen käänteen tähän CDS-kiemuraan tuo vielä se, että credit eventin olemassaolosta päättää ISDA (International Swaps and Derivatives Association), jossa on edustettuna johdannaismarkkinoiden suuria toimijoita, kuten vaikkapa jenkkiläinen finanssijätti JP Morgan. ISDA voi aivan hyvin tehdä päätöksen, että maksuhäiriö ei ole maksuhäiriö ja korvauksia ei makseta. Sama asia siis kuin se, että palovakuutuksia myyvä vakuutusyhtiö kieltäytyisi maksamasta tulipalossa talonsa menettäneelle korvauksia sillä perusteella, että vakuutusyhtiön tulkinnan mukaan kyseessä ei ole "säännöt täyttävä tulipalo", vaikka talo paloikin maan tasalle. Tämähän toki vaikuttaisi taas koko vakuutusmarkkinaan negatiivisesti, jos sijoittajat huomaavat, että CDSt ovat käytännössä arvottomia.

Elämme todella mielenkiintoisia aikoja ja puoliksi pelonsekaisin ja puoliksi huvittunein ajatuksin tulee tätä saippuaoopperaa seurattua. Luojan kiitos Jutta neuvotteli meille hyvät takuutukset, joten ei koske Suomea.

Tässä vielä kommentteja Etlan uudelta pomolta Esa Vihriälältä:

Pian mekin nielemme kreikkatappioita

Linkki vie Talouselämän sivuille.

Edit. Tässä vielä talouden Nobelistin kommentit "sijoittajavastuusta":

Roubini: Sijoittajien Kreikka-vastuu on silmänlumetta

Linkki vie Kauppalehden sivuille.

 

[dana77]

No niin, neuvottelut yksityisten velkojen leikkauksesta ovat nyt päättyneet ja päivnselvää on, että vapaaehtoinen velkaleikkaus jäi vajaaksi. Toisin sanoen - kansanedustajien höpinät sijoittajavastuusta voi nyt suoralta kädeltä tuomita p*skapuheeksi ja olihan siitä puhuminen alun alkaenkin aivan älytöntä. Mitä sijoittajavastuuta se sellainen on, jossa velkaleikkaus pyritään tekemään sijoittajille niin edulliseksi, että siihen kannattaa suostua?

Oli miten oli, leikkauksen alla olleiden 177 miljardin euron potista vapaaehtoiseen järjestelyyn suostui neuvotteluissa 152 miljardin (85,8%) osuuden omistava porukka. Toisin sanoen, 25 miljardia on sellaisten sijoittajien (lue: tilipäivää odottavat hedge-rahastot) hallussa, jotka eivät vapaaehtoiseen järjstelyyn suostu. Tämä jättää yksinkertaistettuna Kreikalle 2 vaihtoehtoa:

Tämä mielipide kuulostaa siltä, että siihen ei paljon faktat vaikuta. Yleinen näkymys kuitenkin on, että tuo prosentti ylitti kaikki odotukset. Artikkelissa on vielä maininta, että yhteistoimintalausekkeiden aktivoinnin jälkeen osuus nousee yli 95 prosenttiin. Kerro että mikä olisi ollut sellainen prosentti, jolloin sijoittajavastuu olisi voitu katsoa toteutunneen? Olisiko prosentin pitänyt olla tasan 100% vai ylikin? Entä jos tuon vajaan 5%:n velat jätetään maksamatta, toteutuuko vastuu silloin?

Tietenkään kaikkia menneiden vuosien voittoja ei takaisin saada ja mahdollista on, että julkisetkin lainaajat hittiä ottavat, mutta kyllä tästä yksityiset sijoittajatkin hittiä vahvasti ottivat.

 

[Dennis]

Tämä mielipide kuulostaa siltä, että siihen ei paljon faktat vaikuta. Yleinen näkymys kuitenkin on, että tuo prosentti ylitti kaikki odotukset.Artikkelissa on vielä maininta, että yhteistoimintalausekkeiden aktivoinnin jälkeen osuus nousee yli 95 prosenttiin.

Ongelma on nimenomaan tämä yhteistoimintalauseke. EUn ja Kreikan taholtahan on koko ajan painotettu, että velkaleikkaus on vapaaehtoinen siitä syystä, että ei haluta/haluttu ottaa riskiä CDSien laukeamisesta. Nyt, kun yhteistoimintalauseketta sovelletaan, on kyseessä kiistatta credit event (ISDAn kanta tosin selviää myöhemmin) ja tämän seurauksia ei oikein kukaan osaa ennustaa. Voi toki olla, että johdannaisten myyjät maksavat kiltisti korvaukset leikkuuseen pakotetuille sijoittajille, kärsivät tappionsa ja mitään ei tapahdu.

Kerro että mikä olisi ollut sellainen prosentti, jolloin sijoittajavastuu olisi voitu katsoa toteutunneen? Olisiko prosentin pitänyt olla tasan 100% vai ylikin? Entä jos tuon vajaan 5%:n velat jätetään maksamatta, toteutuuko vastuu silloin?

Eikö sinustakin aitoa sijoittajavastuuta ole se, että antaa markkinoiden toimia vapaasti, jolloin osalle sijoittajista tulee persnettoa ihan luonnollista kautta?

Virallinen velkojen leikkaustavoite lienee se 107 miljardia euroa, joka on Kreikan kakkostukipaketin ehtona. Mikäli tuota ei saada täyteen, niin silloin mielestäni kakkospaketti pitää jättää toteuttamatta, vaikka näiden taloussopimusten noudattaminen ei yleisesti EUssa kovin kovassa huudossa olekaan. Tuorein huumoripläjäys tuli Espanjasta, jossa maan pääministeri (?) heti seuraavana päivänä, kun talouskurisopimus oli allekirjoitettu, ilmoitti, että me ei muuten tulla sitten noudattamaan tätä.

Tietenkään kaikkia menneiden vuosien voittoja ei takaisin saada ja mahdollista on, että julkisetkin lainaajat hittiä ottavat, mutta kyllä tästä yksityiset sijoittajatkin hittiä vahvasti ottivat.

Toki ottavat, mutta onko mielestäsi hyväksyttävää, jos vaikkapa 5 miljardia euroa tukirahoja valuu sellaisten markkinapelureiden taskuihin, jotka ovat ostaneet Kreikan velkakirjoja "pelipapereiksi" 20% nimellisarvohintaan ja nyt panttaavat niitä siinä toivossa, että poliitikot eivät uskalla antaa CDSien laueta ja Kreikka maksaa velkakirjat "par valueen"?

 

[dana77]

Ongelma on nimenomaan tämä yhteistoimintalauseke. EUn ja Kreikan taholtahan on koko ajan painotettu, että velkaleikkaus on vapaaehtoinen siitä syystä, että ei haluta/haluttu ottaa riskiä CDSien laukeamisesta. Nyt, kun yhteistoimintalauseketta sovelletaan, on kyseessä kiistatta credit event (ISDAn kanta tosin selviää myöhemmin) ja tämän seurauksia ei oikein kukaan osaa ennustaa. Voi toki olla, että johdannaisten myyjät maksavat kiltisti korvaukset leikkuuseen pakotetuille sijoittajille, kärsivät tappionsa ja mitään ei tapahdu.

Vaikea sanoa, että kumpi on enemmän oikein, se että swapit laukeavat vai se, etteivät ne laukeaisi. Nyt puhutaan kuitenkin vain tuosta 10%:n osuudesta eli "vain" 5-10 miljardista. Mielummin sellaisen hitin joka tapauksessa ottaa kuin kymmenkertaisen.

Eikö sinustakin aitoa sijoittajavastuuta ole se, että antaa markkinoiden toimia vapaasti, jolloin osalle sijoittajista tulee persnettoa ihan luonnollista kautta?

Tottakai olisi, mutta ei Urpilainen tietenkään tarkoittanut sijoittajien vastuusta puhuessaan, että Kreikkaa oltaisiin konkurssiin ajamassa, vaan kyse oli selvästi parhaasta vaihtoehdosta niissä olosuhteissa, joissa Kreikkaa ei kaatumaan päästettäisi.

Virallinen velkojen leikkaustavoite lienee se 107 miljardia euroa, joka on Kreikan kakkostukipaketin ehtona. Mikäli tuota ei saada täyteen, niin silloin mielestäni kakkospaketti pitää jättää toteuttamatta, vaikka näiden taloussopimusten noudattaminen ei yleisesti EUssa kovin kovassa huudossa olekaan.

Jos 206 miljardin saatavista leikataan 54%, niin säästöä tulisi 111 miljardia. Jos se koskisi tuota reilu 95%:a niin sitten säästöä tulisi n. tuo 107 miljardia. Tuolla 86%:lla oltaisiin päästy 95 miljardiin. Varmasti tulee riittämään seuraavan tukipaketin saamiseen.

onko mielestäsi hyväksyttävää, jos vaikkapa 5 miljardia euroa tukirahoja valuu sellaisten markkinapelureiden taskuihin, jotka ovat ostaneet Kreikan velkakirjoja "pelipapereiksi" 20% nimellisarvohintaan ja nyt panttaavat niitä siinä toivossa, että poliitikot eivät uskalla antaa CDSien laueta ja Kreikka maksaa velkakirjat "par valueen"?

On. Tietenkin jos tuollaisia kauppoja on oikeasti toteutunut niin silloin EU/Kreikka ovat olleet idiootti ettei ole noin halpoja papereita itse ostanueet takaisin. Halvempaahan se olisi ollut kuin 54% leikkaukset.

Jos jälkimarkkinoilta lainansa ostaneiden kohtelu poikkeaisi muista, niin silloin pitäisi kieltää jälkimarkkinat kokonaan ja miettiä mitä seurauksia siitä olisi.

 

[Dennis]

Jos 206 miljardin saatavista leikataan 54%, niin säästöä tulisi 111 miljardia. Jos se koskisi tuota reilu 95%:a niin sitten säästöä tulisi n. tuo 107 miljardia. Tuolla 86%:lla oltaisiin päästy 95 miljardiin. Varmasti tulee riittämään seuraavan tukipaketin saamiseen.

Mistä sinä tuon 206 miljardia repäisit? Nythän on saatu vasta neuvottelut päätökseen sellaisista bondeista, jotka ovat Kreikan lain alaisia ja näiden arvo on tuo 177 miljardia >> pakotuksen jälkeen 95% tästä on ~168 miljardia, josta tehtävä 53,5% haircut on vajaa 90 miljardia >> lainapaketin ehdoista puuttuu siis vielä 17 miljardia. Onko tämä mielestäsi ihan ok ja tukipaketin voi maksaa, vaikka sopimusehdot ei täytykään? Tuo puuttuva osuushan pyritään saamaan ulkomaisten lakien alaisista bondeista ja niihin ei Kreikka pysty käyttämään samalla tavalla CACia, mitä näihin nyt neuvoteltuihin. "Sattumalta" näiden ulkomaisten bondien osalta neuvotteluja on jatkettu maaliskuun loppuun, eli ajalle, jolloin tukipaketti on jo pitänyt maksaa, jotta Kreikka saa pikavipin ~20.3. erääntyville lainoilleen.

 

[Dennis]

Vaikea sanoa, että kumpi on enemmän oikein, se että swapit laukeavat vai se, etteivät ne laukeaisi. Nyt puhutaan kuitenkin vain tuosta 10%:n osuudesta eli "vain" 5-10 miljardista. Mielummin sellaisen hitin joka tapauksessa ottaa kuin kymmenkertaisen.

Tottakai olisi, mutta ei Urpilainen tietenkään tarkoittanut sijoittajien vastuusta puhuessaan, että Kreikkaa oltaisiin konkurssiin ajamassa, vaan kyse oli selvästi parhaasta vaihtoehdosta niissä olosuhteissa, joissa Kreikkaa ei kaatumaan päästettäisi.

Eniten tässä itseäni hiertää se, että etenkin vasemmistopoliitikot liputtavat tätä haircuttia jonain suurena niskalenkkinä markkinavoimista, jossa isot ja pahat finanssilaitokset saavat nenilleen ja joutuvat kärsimään raskaita tappioita, vaikka niin ei asia ole.

Mielenkiintoista on esim. saada selville se, kenen hallussa on suurimmat CDS-riskit. Jos esim. joku saksalainen tai ranskalainen pankki on myynyt niitä vinon pinon, joutuu nyt maksamaan korvauksia ja kaatuu sitämyöten veronmaksajien syliin, niin ei siinä mielestäni mistään sijoittajavastuusta voida puhua. Oma arvioni on, että esim. EKPn kaksi LTRO / Ctrl+P -operaatiota on toteutettu osin näiden mahdollisesti laukeavien CDSien rahoittamiseksi, mutta se on vain spekulaatiota. Kuitenkin, mikäli näin on, niin komeasti on jokainen suomalainenkin päässyt Suomen Pankin kautta osallistumaan talkoisiin.

Kreikasta kukkaruukkuun - Tullihallitus julkaisi tänään huolestuttavia lukuja Suomen kauppataseesta ja siitä tuli ilmi, että (suora lainaus Kauppalehdestä):

"Ulkokauppa kehittyi selvästi EU-sisäkauppaa suotuisammin. Ulkokaupan vienti kasvoi kolme prosenttia, mutta vienti EU-maihin jäi kaksi prosenttia viimevuotista pienemmäksi. Tuonti EU:n ulkopuolelta lisääntyi seitsemän prosenttia, kun EU-tuonnin arvo kasvoi vain kaksi prosenttia."

Eikös EU-kaupan pitäisi kaiken järjen mukaan kehittyä suotuisasti, koska hallitus tekee vastuullista politiikkaa tukipakettien muodossa, estäen maailmanlaajuista lamaa, Suomi on syvällä EUn ytimessä ja Suomen vientivetoinen talous hyötyy EUhun kuulumisesta?

 

[dana77]

Mistä sinä tuon 206 miljardia repäisit? Nythän on saatu vasta neuvottelut päätökseen sellaisista bondeista, jotka ovat Kreikan lain alaisia ja näiden arvo on tuo 177 miljardia >> pakotuksen jälkeen 95% tästä on ~168 miljardia, josta tehtävä 53,5% haircut on vajaa 90 miljardia

"Yksityisillä sijoittajilla on Kreikan valtion joukkolainoja 206 miljardin euron edestä".

http://www.hs.fi/talous/Riittävä+määrä+sijoittajia+osallistuu+Kreikan+rahoittamiseen/a1305557434194

0,86*206 = 177, mutta ymmärrän niin että prosenttiosuus lasketaan tuota koko yksityisten velkarahan määrästä. Niin tuosta seuraavasta lauseesta voitaisiin päätellä:

"Loput 14 prosenttia lainoista on kirjattu Britannian lainsäädännön mukaisesti, johon Kreikan lauseke ei ulotu. Osa näidenkin velkakirjojen haltijoista suostui vapaaehtoisesti järjestelyyn."

Onko tämä mielestäsi ihan ok ja tukipaketin voi maksaa, vaikka sopimusehdot ei täytykään? Tuo puuttuva osuushan pyritään saamaan ulkomaisten lakien alaisista bondeista ja niihin ei Kreikka pysty käyttämään samalla tavalla CACia, mitä näihin nyt neuvoteltuihin.

Pitäisi kysyä Hakkaraiselta, sillä minulla ei ole ollut mahdollisuutta tulkin välityksellä sopimukseen tutustua. Todennäköisesti jättäisin pohdinnan siitä, että mikä elämässä on oikein ja mikä melkein oikein tämänkin jälkeen Lapinlahden lintujen mietittäväksi.