EU:n ja euron tulevaisuus?

[mjr]

Eikä tässä nyt ole aika iso ero, jos toisissa on siirrytty aitoon markkinatalouteen 1980-luvun alussa ja toisessa 1990-luvun alussa.
Ei 10 vuotta mikään valtava syy itseruoskintaan ole, mutta on se kuitenkin huomioitava näin lyhyen ajan tarkastelusta.

Suoran Neukku-viennin määrään olisi hyvä lisätä myös muun itäblokin viennin osuus mitä se ikinä sitten olikaan.

Se oli muu vienti oli melko pientä. Anyway, ehkä Britannia ja USA olivat mainittavasti muita edellä, mutta pääomaliikkeiden liberalisoinnissa Suomi ei mitenkään selvästi ollut jälkijunassa - 80-luvun alku oli vielä kautta ei-anglosaksisen lännen hyvinkin epäglobalisoitunutta monessa suhteessa. En todellakaan näe Suomea joksikin omaksi, ainutlaatuiseksi kategoriakseen. Niin että jos meillä nyt jostain syystä alkaisi mennä poikkeuksellisen huonosti, emme ole oikeutettuja sanomaan, että meillähän on aina mennyt poikkeuksellisen huonosti. Ei ole mennyt.

 

[Stonewall]

Eikä tässä nyt ole aika iso ero, jos toisissa on siirrytty aitoon markkinatalouteen 1980-luvun alussa ja toisessa 1990-luvun alussa.
Ei 10 vuotta mikään valtava syy itseruoskintaan ole, mutta on se kuitenkin huomioitava näin lyhyen ajan tarkastelusta.

Sivuhuomautuksena vain, ettei ns. aitoa markkinataloutta ole olemassakaan. Se on lähinnä taloustieteen tutkijoiden teoreettinen termi, jolla kuvataan kuvitteellista tilannetta jossa kysyntä ja tarjonta on kaikilla mahdollisilla aloilla täysin vapaata. Lähinnä tuota tilannetta ollaan olut 1800 luvulla, jolloin pääomanomistajat pystyivät pakottamaan työntekijät jopa 16 tuntisiin päiviin, käyttämään lapsityövoimaa jne. Kaikissa talouksissa joudutaan väkisin rajoittamaan markkinataloutta, sillä puhtaimmillaan siinä ei ole tilaa esim työkyvyttömille tai työaikalainsäädännölle.

Itse aiheeseen vielä sen verran, että vaikka esim. Kreikan tukitoimet saattavat pelastaa Euron, niin eivät ne oikeasti Kreikkaa itseään juuri auta. Maa joutuu todellisuudessa pahaan ahdinkoon vuosikymmeniksi. Toki ihan omaa syytään, mutta näköpiirissäkään ei ole mitään mikä auttaisi sen enempää Kreikan kuin Suomenkaan taloutta uuteen nousuun.

 

[Dennis]

Vaikeahan se on sanoa, mikä aina nimenomaan pistää inflaatiopyörän pyörimään, mutta selvää on, että yleinen korkea korkotaso nostaa inflaatiota (ceteris baribus).

Kaikella kunnioituksella sinua kohtaan, mutta mikään nykytalouden teoria tai todellisuus ei tue tätä väitettä, vaan asia on juurikin päin vastoin. Muutenkin tunnuit tuossa kirjoituksessasi sekoittavan lahjakkaasti valtiolainojen korot ja keskuspankkien ohjauskoron.

Tällä hetkellä ohjauskorot on nollassa ja inflaatio on pysynyt joten kuten aisoissa varsinkin, kun tarkastelusta on jätetty öljy ja muu energia pois. Jos ja kun ennemmin tai myöhemmin inflaatio lähtee euroalueella nousuun, mikäli mm. EKPn markkinoille "printtaama" raha päätyy kiertoon, niin meinaatko silloin, että keskuspankin ei kannattaisi nostaa korkoja, koska "korkea korkotaso nostaa inflaatiota".

Hallittu alasajo: Se hyvä puoli on nyt, että Kreikka on joutunut miettimään todella tarkkaan eri säästölähteitä, ja sillä on edes teoreettinen valmius tehdä muutoksia. Hallittu alasajohan voi toteutua sellaisena "kombinaationa", jossa Kreikka tekee sekä ankarat säästötoimet ja rakenneuudistukset, ja saa osan veloistaan anteeksi vastineeksi säästöistä (ja siitä, että velan suuruus on jo yli kantokyvyn - Kreikka ei pysty maksamaan velkojaan missään järkevän ajan sisällä).

Tuota noin, kerrotko vielä, kuka nämä lainat antaa anteeksi? Esim. EKP on kerännyt taseeseensa vinon pinon Kreikan bondeja ja jos EKP tekisi näihin arvonalennuksen, olisi käytännössä kyseessä suora rahoitus jäsenvaltiolle ja sitä ei a) Saksa hyväksy ja b) se taitaa olla EKPn säännöissä yksiselitteisesti kielletty. Eli se siitä.

Velkojen anteeksiantoon liittyen eilisessä kympin uutisten lähetyksessä tuli julki mielenkiintoinen detalji, jonka mukaan osasyy tälle päivälle sovittuun euromaiden valtiovarainministerien Kreikka-kokouksen peruuntumiseen on se, että sopimus yksityisten velkojien ja Kreikan välillä on jäämässä vajaaksi. Eli suunniteltua 100 miljardin leikkausta ei saada aikaiseksi ja nyt funtsitaan, että mistäköhän nuokin fyrkat taiotaan.

 

[heki]

Muutenkin tunnuit tuossa kirjoituksessasi sekoittavan lahjakkaasti valtiolainojen korot ja keskuspankkien ohjauskoron.

Tällä hetkellä ohjauskorot on nollassa ja inflaatio on pysynyt joten kuten aisoissa varsinkin, kun tarkastelusta on jätetty öljy ja muu energia pois. Jos ja kun ennemmin tai myöhemmin inflaatio lähtee euroalueella nousuun, mikäli mm. EKPn markkinoille "printtaama" raha päätyy kiertoon, niin meinaatko silloin, että keskuspankin ei kannattaisi nostaa korkoja, koska "korkea korkotaso nostaa inflaatiota".

Tuota noin, kerrotko vielä, kuka nämä lainat antaa anteeksi? Esim. EKP on kerännyt taseeseensa vinon pinon Kreikan bondeja ja jos EKP tekisi näihin arvonalennuksen, olisi käytännössä kyseessä suora rahoitus jäsenvaltiolle ja sitä ei a) Saksa hyväksy ja b) se taitaa olla EKPn säännöissä yksiselitteisesti kielletty. Eli se siitä.

Velkojen anteeksiantoon liittyen eilisessä kympin uutisten lähetyksessä tuli julki mielenkiintoinen detalji, jonka mukaan osasyy tälle päivälle sovittuun euromaiden valtiovarainministerien Kreikka-kokouksen peruuntumiseen on se, että sopimus yksityisten velkojien ja Kreikan välillä on jäämässä vajaaksi. Eli suunniteltua 100 miljardin leikkausta ei saada aikaiseksi ja nyt funtsitaan, että mistäköhän nuokin fyrkat taiotaan.

Kyllähän maariski heijastuu ko. maan yrityslainoihin, eikö? Minä kirjoitin jo myös, että inflaatio nostaa korkoja.

Mutta kyllä minusta homma voi olla myös toisinkin päin: Ajatelleen Suomea 90-luvulla. Sekä Suomen valtion korot nousivat, että yrityslainojen korot nousivat (kulkevat reuna-alueilla vähintään korreloidusti) äkillisen shokin myötä. Tämän seurauksena yrityksien kustannukset nousivat rajusti. Eikö tämä sinusta johda siihen, että yrityksien on tuolloin nostettava hintoja? Ja eikö sinustakin ole ihan loogista, että pienen reunavaltion alueella ongelmatilanteissa nousevat sekä valtion korot ja että yrityslainojen korot?

Vastaavasti, kun korot tuollaisen shokin voimasta nousevat rajusti, kasvavat yksityisten ihmisten korkokulut asunto ja autolainoista, joka taas johtaa kuluttajien ostovoiman heikkenemiseen. Ostovoiman heikkeneminen taas on myrkkyä ammattiliitoille, jolloin riskinä on myös palkkainflaation alkaminen.

Toki on yleisempää, että syy/seuraus - suhde kulkee juuri siihen suuntaan, jossa inflaatio johtaa ja aiheuttaa korkeampia korkoja.

Minusta vaan homma voi toimia shokkitilanteissa (esim nopeasti realisoituvat suuret koronnousut) toiseenkin suuntaan, jossa korkotason nousu voi aiheuttaa inflaatiopaineita, yllä perustelemistani syistä.


Rahanmäärä, inflaatiopaine ja koronnostot: Tottakai pitää nostaa korkoja. Silloin ollaankin ns. normaalitilanteessa, jossa voidaan toteuttaa perinteistä korkopolitiikkaa, ja hillitä markkinoiden ylikuumenemista koronnostoilla.

Velkojen "anteeksianto": Tarkoitin nimenomaan sopimusta yksityisten lainoittajien ja Kreikan välillä. Yksityiset rahoittajat pitäisi saada mukaan kantamaan vastuuta, ja ottamaan vastaan luottotappioita. Kuitenkaan luottotappioiden määrä ei saisi johtaa huonompaan lopputulemaan, eli luottolamaan ja domino-efektiin. En tarkoittanut, että EKP:n pitäisi antaa anteeksi lainoja.

 

[Dennis]

Mutta kyllä minusta homma voi olla myös toisinkin päin: Ajatelleen Suomea 90-luvulla. Sekä Suomen valtion korot nousivat, että yrityslainojen korot nousivat (kulkevat reuna-alueilla vähintään korreloidusti) äkillisen shokin myötä.

Korot eivät nousseet mistään äkillisestä shokista johtuen, vaan korkean korkotason taustalla oli raivopäinen vahvan markan puolustamiseen tähdännyt politiikka, joko lopulta osoittautui vääräksi ja jo tuolloin sitä monet kritisoivat. Korot lähtivät asettumaan välittömästi, kun markka laitettiin kellumaan ja markkinat hinnoittelivat valuutalle oikean arvon.

Tämän seurauksena yrityksien kustannukset nousivat rajusti. Eikö tämä sinusta johda siihen, että yrityksien on tuolloin nostettava hintoja?

Ei, vaan silloin haetaan säästöjä, kannattavuutta ja, jos mahdollista, kannattavaa kasvua. Hinnankorotus tuossa tilanteessa on yleensä laukaus omaan polvilumpioon.

Velkojen "anteeksianto": Tarkoitin nimenomaan sopimusta yksityisten lainoittajien ja Kreikan välillä. Yksityiset rahoittajat pitäisi saada mukaan kantamaan vastuuta, ja ottamaan vastaan luottotappioita. Kuitenkaan luottotappioiden määrä ei saisi johtaa huonompaan lopputulemaan, eli luottolamaan ja domino-efektiin. En tarkoittanut, että EKP:n pitäisi antaa anteeksi lainoja.

Yksityisten velkojien osuus, jotka edes teoriassa voitaisiin saada "kantamaan vastuuta" on tällä hetkellä niin pieni, että sillä ei ole Kreikan kokonaisvelkapotin kannalta ratkaisevaa merkitystä. Kuten äsken totesin, 100 miljardin tukanleikkuu on jäämässä vajaaksi, kun vastuunkantajia ei löydy. Miten esim. pakotat ulkomaisen hedgerahaston "vapaaehtoiseen" tukanleikkuuseen?

Saa nähdä, miten demarit ja vasemmistoliitto tämänkin vielä kääntää parhain päin ja juttelee sijoittajavastuusta läpiä päähänsä.

 

[heki]

Korot eivät nousseet mistään äkillisestä shokista johtuen, vaan korkean korkotason taustalla oli raivopäinen vahvan markan puolustamiseen tähdännyt politiikka, joko lopulta osoittautui vääräksi ja jo tuolloin sitä monet kritisoivat. Korot lähtivät asettumaan välittömästi, kun markka laitettiin kellumaan ja markkinat hinnoittelivat valuutalle oikean arvon.

Ei, vaan silloin haetaan säästöjä, kannattavuutta ja, jos mahdollista, kannattavaa kasvua. Hinnankorotus tuossa tilanteessa on yleensä laukaus omaan polvilumpioon.

Markan puolustaminen: Ihan sama, mitä nimeä ilmiöstä käytetään, mutta kyseessä oli normaalista poikkeava tilanne, jossa korot hinnoittelivat riskilisää markan arvoa kohtaan. Jos katsotaan tuota todella korkean koron aikaa, niin kyllähän se verrattain lyhyt ajanjakso oli. Tottakai korot alkavat rauhoittua kun valuutta on devalvoitu, silloinhan riskilisä on jo realisoitunut. Tosin tuon devalvaation jälkeenkin markka-ajan korot olivat selvästi euroaikaa korkeammalla.

Minusta säästöt ja tehostaminen ovat yrityksessä, ainakin siellä missä minä toimin, osa ihan jokapäiväistä työtä, riippumatta korkotasosta. Toki noitakin yleensä tarvitaan mukana, mutta rahan hinta on samanlainen "raaka-aine" kuin muutkin tuotantopanokset, ja tuotantopanosten hinnan muutokset on huomioitava tuotteiden hinnoittelussa. All in all, rahan hinnan nousu aiheuttaa kustannuspaineita, jotka on yrityksien tavalla tai toisella katettava. Kohoavat tuotantopanosten hinnat taas VOIVAT tietyissä tilanteissa johtaa inflaatiopaineeseen. En näe tässä ristiriitaa.

Ja edelleen, lähes aina syy/seuraus-suhde on toisin päin, jossa muiden tuotantopanosten (pl. rahan hinta) kohoavat hinnat johtavat inflaatioon, jonka seurauksena korkotaso nousee.

Ei tästä varmaan tämän enempää tarvi vääntää.

 

[heki]

Yksityisten velkojien osuus, jotka edes teoriassa voitaisiin saada "kantamaan vastuuta" on tällä hetkellä niin pieni, että sillä ei ole Kreikan kokonaisvelkapotin kannalta ratkaisevaa merkitystä. Kuten äsken totesin, 100 miljardin tukanleikkuu on jäämässä vajaaksi, kun vastuunkantajia ei löydy. Miten esim. pakotat ulkomaisen hedgerahaston "vapaaehtoiseen" tukanleikkuuseen?

Ei ketään voikaan pakottaa leikkaamaan lainoja. Ainoa keino on varmaan mallia:
"Teillä on 100 m€ lainaa Kreikalle. Vaihtoehtona on mahdollinen koko 100 m€ menetys totaalisessa maksukyvyttömyydessä, tai toisena vaihtoehtona on, että velkoja leikataan 50 m€, ja teille maksetaan 50 m€ siten, että korkoa on alennettu ja maksuaikaa pidennetty"

EDIT: tarkoituksella 100 m€ eikä 100 mrd. Ajattelin, että esimerkissä olisi 1 sijoittajataho 100 m€ panoksella, jonka kanssa neuvotellaan. Summalla ei siis väliä esimerkissä.

Jotain tuon tyylistä, jossa velkojallekin on parempi saada edes jotain, kun mahdollisesti menettää vielä enemmän.

Ja lopuksi: En mitä tiedä vastauksia kaikkiin kysymyksiin, että miten asia pitäisi hoitaa. Eikä sitä tiedä varmaan kukaan muukaan, ei ainakaan täällä keskustelupalstoilla.

 

[Dennis]

Ei ketään voikaan pakottaa leikkaamaan lainoja. Ainoa keino on varmaan mallia:
"Teillä on 100 m€ lainaa Kreikalle. Vaihtoehtona on mahdollinen koko 100 m€ menetys totaalisessa maksukyvyttömyydessä, tai toisena vaihtoehtona on, että velkoja leikataan 50 m€, ja teille maksetaan 50 m€ siten, että korkoa on alennettu ja maksuaikaa pidennetty"

Jotain tuon tyylistä, jossa velkojallekin on parempi saada edes jotain, kun mahdollisesti menettää vielä enemmän.

Mitäs jos velkoja on suojautunut CDSillä? Eikö tämä muuta tilanteen täydellisesti tai tuo ainakin varsin mielenkiintoisen lisän koko soppaan?

Ja edelleen, vaikka kaikki yksityiset velkojat saataisiin pakotettua leikkaamaan velkoja ilman, että CDS pommi jysähtää kasvoille, niin se ei yksinkertaisesti riitä.

Ja lopuksi: En mitä tiedä vastauksia kaikkiin kysymyksiin, että miten asia pitäisi hoitaa. Eikä sitä tiedä varmaan kukaan muukaan, ei ainakaan täällä keskustelupalstoilla.

Keskustelupalsta on sitä varten, että keskustellaan. Oletin, että sinulla on joku perusteltu näkemys siitä, minkä takia uskot Kreikan apupakettien toimivan ja minkä takia kannattaa vielä antaa yksi tilaisuus. Ilmeisesti näin ei kuitenkaan ole ja kyse on lähinnä uskonasioista.

 

[Dennis]

Ei tästä varmaan tämän enempää tarvi vääntää.

Ei tarvitse. Sinulla on omat inflaatioteoriat ja poliitikkomaisesti muuntelet ja selittelet lausuntoasi jatkuvasti:

First I was like "selvää on, että yleinen korkea korkotaso nostaa inflaatiota", but then I was like "Kohoavat tuotantopanosten hinnat taas VOIVAT tietyissä tilanteissa johtaa inflaatiopaineeseen". :D

Over and out.

 

[heki]

Keskustelupalsta on sitä varten, että keskustellaan. Oletin, että sinulla on joku perusteltu näkemys siitä, minkä takia uskot Kreikan apupakettien toimivan ja minkä takia kannattaa vielä antaa yksi tilaisuus. Ilmeisesti näin ei kuitenkaan ole ja kyse on lähinnä uskonasioista.

Kerro sinä sitten vaikka, että mitä tapahtuu koko maailmantaloudelle ja sen kaikille mittareilla (koroille, valuutoille, pankeille, investoinneille, yksityiselle kulutukselle jne jne.), jos Kreikka päästetään konkurssiin?

Ja jos et tiedä, olet uskonmies. Hienoa!

EDIT: Kyllä mäkin osaisin leikata sulta yksittäisiä lauseita, ja hyökätä niihin. Välillä kirjoitan vastauksen liian nopeasti, jolloin tulee huono sanavalinta. Mutta sinun asenteesi ei ole kovin keskusteleva, vaan riitaahaastava!

 

[Dennis]

Kerro sinä sitten vaikka, että mitä tapahtuu koko maailmantaloudelle ja sen kaikille mittareilla (koroille, valuutoille, pankeille, investoinneille, yksityiselle kulutukselle jne jne.), jos Kreikka päästetään konkurssiin?

Ja jos et tiedä, olet uskonmies. Hienoa!

Tämähän on täysin eri asia. En kysynyt sitä, mitä tapahtuu, jos Kreikkaa ei päästetä konkurssiin.

Rautalankaesimerkki: Kreikalle ollaan sorvaamassa säästö- ja tukipakettia, jonka yhtenä olennaisena ehtona on, että yksityiset sijoittajat leikkaavat lainojaan 100 miljardia euroa. Nyt ollaan kuitenkin siinä tilanteessa, että tuo yksityisten sijoittajien leikkaus ei tule onnistumaan. Eikö tällöin pitäisi hälytyskellojen soida, että ei taida tukipaketti ihan onnistua?

Jos minun arviotani kysyt Kreikan konkurssista, niin mitään maailmoja mullistavaa vaikutusta sillä ei tule olemaan. Jo maksetut tukipaketit ovat vyöryneet melko tehokkaasti mm. Saksan pankeille ja luottotappioita on sitämyöten tehokkaasti sosialisoitu muille (euro)maille. Kreikka on lisäksi pelkästään Euroopan mittakaavasssa niin pieni kansantalous, ettei se noihin mainitsemiisi mittareihin tule suoraan vaikuttamaan käytännössä ollenkaan.

Se, että koko maailmanlaajuinen velkapyramidi horjuu, on kokonaan toinen juttu.

EDIT: Kyllä mäkin osaisin leikata sulta yksittäisiä lauseita, ja hyökätä niihin. Välillä kirjoitan vastauksen liian nopeasti, jolloin tulee huono sanavalinta. Mutta sinun asenteesi ei ole kovin keskusteleva, vaan riitaahaastava!

Keskustelu on hankalaa, kun ei tiedä vastakeskustelijasta, onko tämä a) täysin kuutamolla, kuten teksteistä sopii olettaa vai b) vaikuttaako tämä pelkästään olevan täysin kuutamolla siitä syystä, että käyttää ristiriitaisia sananvalintoja.

 

[heki]

Rautalankaesimerkki: Kreikalle ollaan sorvaamassa säästö- ja tukipakettia, jonka yhtenä olennaisena ehtona on, että yksityiset sijoittajat leikkaavat lainojaan 100 miljardia euroa. Nyt ollaan kuitenkin siinä tilanteessa, että tuo yksityisten sijoittajien leikkaus ei tule onnistumaan. Eikö tällöin pitäisi hälytyskellojen soida, että ei taida tukipaketti ihan onnistua?

Kyllä pitää, ja nyt uusien tietojen valossa alkaa näyttämään, ettei nykytiedoilla pidä antaa enää lisäpakettia. Mm. eilisen aikana tuli aikapaljon uutta tietoa siitä, että tämä viimeisinkään suunnitelma ei etene kuten pitäisi. Yhtään pakettia ei mielestäni pidä antaa, jollei suunnitelma ole kristallinkirkas ja selvä.

Jos minun arviotani kysyt Kreikan konkurssista, niin mitään maailmoja mullistavaa vaikutusta sillä ei tule olemaan. Jo maksetut tukipaketit ovat vyöryneet melko tehokkaasti mm. Saksan pankeille ja luottotappioita on sitämyöten tehokkaasti sosialisoitu muille (euro)maille. Kreikka on lisäksi pelkästään Euroopan mittakaavasssa niin pieni kansantalous, ettei se noihin mainitsemiisi mittareihin tule suoraan vaikuttamaan käytännössä ollenkaan.

Tämä on sinun mielipiteesi, ja sinänsä voi hyvin olla, että noin kävisi. Mutta voisi käydä myös pahemminkin.

Keskustelu on hankalaa, kun ei tiedä vastakeskustelijasta, onko tämä a) täysin kuutamolla, kuten teksteistä sopii olettaa vai b) vaikuttaako tämä pelkästään olevan täysin kuutamolla siitä syystä, että käyttää ristiriitaisia sananvalintoja.

No pahoittelen, jos olen a) täysin kuutamolla tai b) jos viestini todella ovat niin epäselviä, että vaikutan olevani kuutamolla.

Kuitenkin sanoisin, että on noissa viesteissäni tietty logiikka, jos sitä vähänkään yrittää sieltä ymmärtää. Nyt vaikuttaa, että sinä nimenomaan haluat ymmärtää väärin ja hyökätä jokaiseen kohtaa johon voit.

Ja kuten sanoin, samalla logiikalla voisin alkaa pelaamaan myös sinun suuntaasi, sillä ei tuo sinunkaan argumentaatiosi kestäisi jokaisen lauseen osalta pommitusta. Mutta se ei ole minusta tämän forumin tarkoitus.

Summaisin niin, että historiallisesti Suomi on menneinä vuosina hyötynyt Eurosta ihan selvästi, mm. alhaisen ja ennustettavan korkotason ja inflaation vuoksi, ja taloutemme on ollut vahvampi Euron ansioista 2000-luvulla, kuin mitä se olisi ollut markka valuutalla.

Mutta vaikka meillä olisikin ollut markka, uskoisin, että taloutemme olisi silti ollut ihan hyvässä kunnossa ainakin muihin euromaihin verrattuna.

Nyt viime aikoina olemme varmaan kärsineet eurosta, ja asemamme olisi juuri nyt parempi ilman euroa. Mutta minusta ei voi surffata koko ajan 2 vaihtoehdon hyvien puolien välillä. Eurossa on kuitenkin hyvä ajatus takana, mutta sitä tulee yrittää parantaa, jotta se toimisi tulevaisuudessa paremmin.

 

[mjr]

Maailmaa ei tosiaan hallita liialla järjellä. Etenkään Saksaa ja EU:ta: ilmeisesti Kreikan kohdalla näytelmä tulee nyt loppuunsa ja tältä osin on eurooppalaisia suurpankkeja tuettava suoraan (ja epäilemättä edelleen täysin vastikkeetta). Portugali voi olla sitten seuraavana vuorossa. Totta puhuen Etelä-Euroopan vastuuttomuus valtiontalouden suhteen on ihan sivuseikka tässä vyyhdissä: Siperia on aina tälläistä taloudenpitoa tavannut opettaa kovalla kädellä (joskin siis, edelleen, Irlanti ja Espanja eivät olleet alijäämäisiä talouksia), mutta nykyolosuhteissa Siperia ei saa missään olosuhteissa opettaa finanssisektoria, jota on suojeltava virheiltä viimeiseen veroeuroon asti, ja tästä, ja vain tästä on syntynyt tämä omalaatuinen spektaakkeli, jossa rahaa on käytetty kiertämässä Dublinin, Lissabonin ja Ateenan kautta. (Joskin tämän paketin yhteydessähän Saksa on vaatinut, että tukirahat sijoitettaisiin tilille, josta ne suoraan maksetaan velkojille, joten kauheasti raha ei edes kääntyisi missään ennenkuin sinkoutuu pikimmiten pankeille).

 

[peruspata]

Eilisessä A-studiossa oli kaiken Väyrys-hassuttelun ohella asiaa eurosta. Studiossa oli professori Heikki Patomäki, Irlannissa käytiin kansalaisen arjessa, mutta myös talousasiantuntijan juttusilla. Irlannin kupla pitäisi puhkaista, suora lainaus: "Huomispäivältä otetaan lainaa, jotta voidaan maksaa eilisen velkoja."

Patomäen arvio oli, että euro hajoaa, vähintään Kreikka poistuu siitä. Ei kaikki eurokriittisyys ole vastuuta kantamatonta populismia, mutta valtion tärkeillä työpaikoilla levy jäi jumiin sanoihin 'vastuu' ja 'kantaminen'.

 

[magnum37]

"Huomispäivältä otetaan lainaa, jotta voidaan maksaa eilisen velkoja."

No tämän lain mukaanhan koko anglo-saksinen talousjärjestelmä on toiminut ainakin viimeiset sata vuotta. Nyt sitten on maksun aika koittamanut, kun papereiden reaaliarvo raskaan länsiteollisuuden kuoltua olematon.

 

[Dennis]

Eilisessä A-studiossa oli kaiken Väyrys-hassuttelun ohella asiaa eurosta. Studiossa oli professori Heikki Patomäki, Irlannissa käytiin kansalaisen arjessa, mutta myös talousasiantuntijan juttusilla. Irlannin kupla pitäisi puhkaista, suora lainaus: "Huomispäivältä otetaan lainaa, jotta voidaan maksaa eilisen velkoja."

Patomäen arvio oli, että euro hajoaa, vähintään Kreikka poistuu siitä. Ei kaikki eurokriittisyys ole vastuuta kantamatonta populismia, mutta valtion tärkeillä työpaikoilla levy jäi jumiin sanoihin 'vastuu' ja 'kantaminen'.

Kannattaa tosiaan katsoa Yle Areenasta eilinen A-studio ja myös aamu-tv:ssä ollut Patomäen haastattelu. Tekisi varmasti hyvää myös Jykälle ja Jutalle.

A-studiossa tuli hyvin ilmi Irlannin taloussotkun syvin olemus ja siellä kriisin syy ja anatomia on monilta osin samankaltainen, mitä nähtiin Suomessa, kun kasinotalous- ja vahva markka -kuplat poksahtivat 1990-luvun taitteessa. Irlannin epäonneksi heillä ei euromaana ole käytettävissä samoja talous- ja rahapoliittisia keinoja lamasta toipumiseen, mitä Suomella aikoinaan. Kriisi Irlannissa on kaikkea muuta, kuin ohi ja talouden "elvyttämistoimenpiteet" (lue: kurjistamistoimenpiteet) toimivat sielläkin lähes yhtä tehokkaasti, kuin Kreikassa.

 

[mjr]

Erinomainen kirjoitus tästä viimeisestä hulluudesta:

The improbable Greece plan | Felix Salmon

Ei tuohon oikein ole lisäämistä - paitsi ihmetellä kreikkalaisten poliitikkojen tyhmyyttä: anomalla anovat itselleen hirttonarua...

 

[Tadu]

Eurooppa ja Suomi on pelastettu!! Torilla tavataan!

 

[Toejoen Veikko]

Ei tuohon oikein ole lisäämistä - paitsi ihmetellä kreikkalaisten poliitikkojen tyhmyyttä: anomalla anovat itselleen hirttonarua...

Ei tuossa ole mitään ihmettelemistä. Kreikkalaiset poliitikot toimivat "vastuullisesti" ja Unionin taholta heidät tarvittaessa palkitaan korkeapalkkaisilla tehtävillä.
Hirttonaru jää lähinnä kreikkalaisten syvien rivien huolenaiheeksi.

Suomalaisena olen enemmänkin mietteliäs siitä, että komissio totesi viikko sitten Suomenkin olevan "vaarassa". Toisin sanoen lähellä "hätätilaa". Ja kun "hätätila" on päällä, niin Suomen eduskunnalla - veto-oikeuden luovuttamisen jälkeen - ei ole enää vastaansanomista, kun IMF ottaa Suomen talouden hellään huomaansa.

 

[Toejoen Veikko]

No nyt se hinta pompsahti.
Suomen vastuut uudessa Kreikka-paketissa yli kuusi miljardia - yle.fi

Kreikan lisäksi valtionvarainministeri Urpilainen (sdp) on siis kaiketi myöntynyt ylitakaus-periaatteen mukaisesti takaamaan myös muiden asiansa huonosti hoitaneiden maiden takauksia.

 

[Hansel]

Hyvä Jutta!Nyt ollaan sitten korvia myöten ytimessä.

 

[Tuen Vety]

Pohjattomaan oliiviöljytynnyriin siis kaadetaan saman verran kolikoita kuin Suomen valtio otti juuri valtionvelkaa. Siis nyt, mitä vittua!

 

[peruspata]

Seuraavissa uutisissa voidaan hyvin käyttää arkistokuvaa ja -ääntä. Puhutaan mm. vastuunkannosta sekä siitä, että päätöksenteko ei aina ole kivaa. Kuinka pitkälle venymme, jotta näennäisesti säilytetämme aseman ja vallan Euroopassa?

Vastuunkannon MM-kisat olisivat menneet aika mukavasti.

 

[magnum37]

Eurooppa ja Suomi on pelastettu!! Torilla tavataan!

Tai Suomi on nyt "pelastettu" osaksi tulevaa Euroopan liittovaltiota. Haittaakse?

Suosittelen muuten kaivamaan esille Sunnuntaisuomalaisen 12.2.2012, missä on professori Hiski Haukkalan haastattelu, jossa hän sanoo asiat niinkuin ne ovat. Tätä menoa ainakaan 200-vuotisjuhlia ei ole Suomelle tulossa. Haukkala on ehdolla Niinistön ulkopoliittiseksi asiantuntijaksi.

 

[Toejoen Veikko]

Kuten aiemmin uumoiltiin, niin kriisirahaston kokoa pitänee myös kasvattaa.

Juncker: Pysyvän vakausrahaston kokoa pitää kasvattaa - yle.fi