Käsittääkseni yksityisten velkojen leikkaussopu oli ehto toiselle tukipaketille. Kyse on siitä, että yksityinen sektori saisi pelastettua edes jotain. Defaultissa yksityiset menettäisivät enemmän.
No niin, neuvottelut yksityisten velkojen leikkauksesta ovat nyt päättyneet ja päivnselvää on, että vapaaehtoinen velkaleikkaus jäi vajaaksi. Toisin sanoen - kansanedustajien höpinät sijoittajavastuusta voi nyt suoralta kädeltä tuomita p*skapuheeksi ja olihan siitä puhuminen alun alkaenkin aivan älytöntä. Mitä sijoittajavastuuta se sellainen on, jossa velkaleikkaus pyritään tekemään sijoittajille niin edulliseksi, että siihen kannattaa suostua?
Oli miten oli, leikkauksen alla olleiden 177 miljardin euron potista vapaaehtoiseen järjestelyyn suostui neuvotteluissa 152 miljardin (85,8%) osuuden omistava porukka. Toisin sanoen, 25 miljardia on sellaisten sijoittajien (lue: tilipäivää odottavat hedge-rahastot) hallussa, jotka eivät vapaaehtoiseen järjstelyyn suostu. Tämä jättää yksinkertaistettuna Kreikalle 2 vaihtoehtoa:
1) Näiden velkojen osalta velat jätetään voimaan ja maksetaan täysimääräisenä, jolloin hedge-rahastojen tilipäivätoive toteutuu. Eli ovat hankkineet bondeja jälkimarkkinoita pilkkahintaan "pelipaperieiksi" ja pelaavat niillä nyt upporikasta ja rutiköyhää. Tämän vaihtoehdon toteutuessa olisi todella kiva kuulla esim. vasemmistoliiton mielipiteet sijoittajavastuun toteutumisesta.
2) Kreikka pakottaa tämän loppuporukan velkaleikkaukseen, eli laiminlyö maksunsa kokonaan tai osin (=default). Tämä on todennäköisin (ja taitaa olla jo varmistunut) vaihtoehto, joka kaiken järjen mukaan aiheuttaa ns. credit eventin, eli sijoitusten turvaksi otetut CDS:t (credit default swap) laukeavat. CDS:t ovat siis sijoittajien maksuhäiriön varalle ottamia vakuutuksia ja johdannaisia, joiden markkinat ovat varsin sääntelemättömät. Kukaan ei oikeastaan tiedä, mikä todellinen seuraus näiden johdannaisten laukeamisella tulee olemaan.
Mielenkiintoisen käänteen tähän CDS-kiemuraan tuo vielä se, että credit eventin olemassaolosta päättää ISDA (International Swaps and Derivatives Association), jossa on edustettuna johdannaismarkkinoiden suuria toimijoita, kuten vaikkapa jenkkiläinen finanssijätti JP Morgan. ISDA voi aivan hyvin tehdä päätöksen, että maksuhäiriö ei ole maksuhäiriö ja korvauksia ei makseta. Sama asia siis kuin se, että palovakuutuksia myyvä vakuutusyhtiö kieltäytyisi maksamasta tulipalossa talonsa menettäneelle korvauksia sillä perusteella, että vakuutusyhtiön tulkinnan mukaan kyseessä ei ole "säännöt täyttävä tulipalo", vaikka talo paloikin maan tasalle. Tämähän toki vaikuttaisi taas koko vakuutusmarkkinaan negatiivisesti, jos sijoittajat huomaavat, että CDSt ovat käytännössä arvottomia.
Elämme todella mielenkiintoisia aikoja ja puoliksi pelonsekaisin ja puoliksi huvittunein ajatuksin tulee tätä saippuaoopperaa seurattua. Luojan kiitos Jutta neuvotteli meille hyvät takuutukset, joten ei koske Suomea.
Tässä vielä kommentteja Etlan uudelta pomolta Esa Vihriälältä:
Pian mekin nielemme kreikkatappioita
Linkki vie Talouselämän sivuille.
Edit. Tässä vielä talouden Nobelistin kommentit "sijoittajavastuusta":
Roubini: Sijoittajien Kreikka-vastuu on silmänlumetta
Linkki vie Kauppalehden sivuille.