- Matalat korot: Tälläkin hetkellä Suomella on matalat korot kun raja-alueilta valuu rahaa tänne. Katsokaan vaikka miten tallukset Suomen pankki ovat kasvaneet? Voi olla, että ilman euroa olisi myös kasvaneet, mutta kyllä mä uskon, että Suomi olisi markkinoiden suurennuslasin alla, jos oltaisiin yksin: (syy katso yllä). Ei Suomen talous ole kuitenkaan niin hyvässä kunnossa. Meillä on tämän kriisin ulkopuolella olevia rakenteellisia ongelmia. Tarvitaanko me myös rahoituskriisi?Öö, hetkinen. Haluatko avata hieman logiikkaasi tässä? Eli kun euroalueen pankit eivät luota toisiinsa, eivätkä näinollen lainaa rahaa toisilleen, vaan tallettavat rahan mieluummin makaamaan keskuspankkiin nollatuotolla, niin se on mielestäsi hyvä asia? Sehän kertoo ainoastaan siitä, että markkinat ovat ns. rikki.
Mikäli tarkoituksesi oli puhua siitä, mihin hintaan Suomi saa lainaa markkinoilta, niin se on kokonaan toinen asia. Suomen 10v lainapaperin koron suunta on tällä hetkellä kohti koillista, kun esim. Ruotsilla suunta on kaakkoon. Suomen korkotason nousu johtuu puhtaasti siitä, että Suomen kuuluminen euroalueeseen nostaa rahoitusriskiä. Seuraavat lainahuutokaupat ovat joskus ensi keväänä, eli toistaiseksi kassassa on rahaa, mutta se jää nähtäväksi, että a) meneekö Suomen lainat kaupaksi ensi keväänä ja b) mihin hintaan?
Se ei liity mitenkään itse asiaan, että mielestäni tahoille, jotka vaativat eurosta eroamista, ei ole varteen otettavaa suunnitelmaa millä ylläpidetään kilpailukykyä, etenkin pitkällä aikavälillä. On vain puheita että Suomi pärjää ja Suomi hyötyy, mutta ei ole esittää mitään konkreettista. Kaikkia vaihtoehtoja pitää selvittää, se on selvää. Mutta suunnitelma että erotaan eurosta ilman sen suurempia visioita ei vain mielestäni lennä.
Minkä takia koko ajan sotket rahapolitiikan ja kilpailukyvyn kehittämisen keskenään? Kilpailukykyä ja kansalaisten hyvinvointia luodaan mm. innovatiivisuudella, ahkeralla työnteolla, luonnonvarojen hyödyntämisellä, yritteliäisyydellä ja kansainvälisyydellä. Suomesta on aikojen saatossa löytynyt noita kaikkia ja vaikka ahkeruuden ja yritteliäisyyden kanssa on nykypäivänä vähän niin ja näin, niin luonnonvaroja sekä innovatiivisuutta riittää, eikä suhteissa ulkomaailmaankaan ole moittimista. Valtion tehtävä on sitten luoda toimiva toimintaympäristö (laillinen demokratia, vähäinen harmaa talous ja korruptio etc.) noille seikoille ja oikeanlainen rahapolitiikka on vain viimeinen silaus kilpailukyvyn edistämiselle. Toisin sanoen, jos suomalainen yritys on erityisen tuottelias tai sillä on jokin edistyksellinen innovaatio, niin kyseinen puulaaki on silloin arvokas ja tuottava myös Suomen valtiolle, riippumatta siitä, millä valuutalla operoidaan.
Lisäksi pitää osata erottaa 2 erillistä kokonaisuutta - akuutti velkakriisi ja se, miten Suomen kannattaa asemoida itsensä, kun tuota ylisuurta velkapottia ruvetaan väkivaltaisesti ajamaan alas. Toisin sanoen, pitää arvioida se, kestääkö euro tulevat myllerrykset (tod.näk. ei) ja kannattaako Suomen olla täysillä mukana sellaisen valuuttaunionin pelastamisessa, joka on mitä todennäköisimmin tuhoon tuomittu, vai kannattaisiko tässä vaiheessa painaa hätäistuimen laukaisijasta ja ruveta valmistautumaan tuleviin koitoksiin omin (ja valikoitujen liittolaisten) voimin. Lama tulee joka tapauksessa, eurolla tai ilman.
Typerää tässä koko keskustelussa on se, että ei osata (haluta?) keskustella asioista ilman, että vedetään mukaan Suomen sisäpolittiset jännitteet. Nyt pitää tehdä oikeita ratkaisuja, riippumatta siitä, minkä puolueen poliittisiin satuihin uskoo. Ymmärrän ja harmittelen sitä, että koko eurovastaisuus on profiloitunut persuihin, jolloin Hakkaraisen ja Oinosen kaltaiset sketsihahmot syövät kokonaisuuden uskottavuutta ja vievät huomion pois siitä, että ainoat vähänkään järkevät lausunnot valtaa pitävien poliitikkojen suusta on tullut Soinilta. Siis mitä tulee eurokriisiin. Niinistö ja Väyrynen ovat myös joten kuten kartalla, mutta heillä ei ole enää osaa eikä arpaa päivittäispolitiikassa.