EU:n ja euron tulevaisuus?

[Tarinankertoja]

mutta ei kai kukaan täysjärkinen kiistä keynesiläisen valtiontalouden johtamisen toimivuutta vuosikymmenien empiirisen todistusaineiston myötä.

Kyllähän uusliberalistisessa ns, "monetaristisessa" koulukunnassa on useita ihan huipputalousihmisiä, joiden mielestä ”montaristinen” tapa, eli valtio EI säätele markkinoita, olisi parempi tapa kuin Keynsiläinen tapa, jossa suhdannevaihteluja tasataan.

Tätä kohtihan Suomessakin oltiin menossa kunnes laman myötä Keynsiläisyys otettiinkin uudelleen käyttöön (mutta kun sitä ei oltu käytetty nousukaudella, ei ollut puskureita ja suhdannetasaaminen joudutaan tekemään velaksi)

Hän ihmetteli sitä, että EU:sta kerrotaan olevan Suomelle taloudellista hyötyä, vaikka sille ei mitään tieteellisiä todisteita ole

Suppea on näkemys.

Jos vaikka lähtee ihan siitä liikkeelle, että niin kauan kun Euroopassa on rauha, siitä on taloudellista hyötyä KAIKILLE. Elämme meinaan pisintä rauhanaikaa Euroopassa sitten Pax Romanan 300 luvulla.

EU:n ja sitä ennen ETA:n myötä kaupalla ei ole rajoitteita, eli meillä ei ole tulleja viennille EU maihin. Jos joku kirkkain silmin väittää, että 2 – 5 % lisähintaa vientituotteille ei tarkoita mitään, niin enpä tämän herran talousneuvoja paljoa kuuntelisi.

Standardisointi, jossa koko EU alueella on yhteismitalliset arvot ja säädökset on myös erittäin iso taloudellinen etu, sillä kaikkien eri maiden erilaisia säädöksiä varten tehtävät modifikaatiot tuotteille nostavat tuotteen hintaa. Nyt voi kilpailla samoilla tuotteilla jokaisessa maassa lukemattoman monilla aloilla. Laske se nyt rahassa sitten… kai se teoriassa olisi mahdollista, mutta siis päivänselvää on, että on Suomelle taloudellisesti edullisempaa että standardointi ja harmonisointi eri aloilla on toteutettu EU:ssa kuin että kaikilla olisi omat mittayksiköt ja säädökset.

Euro. Nykyisestä kriisistään huolimatta se takasi meille kymmenenvuotta vakaan valuutan, kaupan ilman valuuttakurssi riskiä Euroopassa (ja vakaat hinnat sekä alhaiset korot). Paljonko enemmän olisi rahaa menetetty jos nämä kulut ja riskit olisivat olleet ulkomaankaupan esteenä?


Lisäksi EU:n mukana yhteistyö rikollisuuden torjunnan, luonnonsuojelun ja rajavalvonnan osalta on tiivistynyt jäsenmaiden välillä. Myös kulttuurinen yhteistyö eri EU-maiden välillä on lisääntynyt erilaisten yhteisten hankkeiden ja kulttuurivaihdon kasvun myötä. Laske tälle rahallinen arvo? Sellainen sillä taatusti on, ja taatusti positiivinen Suomen kannalta,


EU:n vaikutusvalta kansainvälisillä areenoilla on huomattavasti merkittävämpi kuin yhdenkään sen jäsenmaan oma vaikutusvalta, joten esimerkiksi ihmisoikeuksiin ja demokratiaan liittyvissä kysymyksissä EU kykenee vaikuttamaan vahvemmin. Molempien edistäminen Euroopassa ja maailmassa edistää myös rauhan ja inhimillistä kehityksen edistymistä = eli vähemmän sotia, enemmän kauppaa, enemmän mahdollisuuksia Suomelle.

Aivan kuten valtio käyttää veroja, käyttää EU jäsenmaksurahoja mm. maatalouden tukemiseen, työllisyyttä ja kasvua tukeviin hankkeisiin sekä ylikansallisten ja kansallisten projektien, kuten luonnonsuojeluhankkeiden, tukemiseen.
Joo, ethän sinä veroistaksiaan päätä mihin ne käytetään, vaan niiden käytöstä päätetään yhteisesti. Siis tarpeet koitetaan kartottaa. Suomi nyt sattuu olemaan se rikas maa tässä kuviossa, aivan kuten Kauniainen maksaa Kainuulle Helsingin kautta.

Tietysti jos on ”suomi suomalaisille” tai muu ideologinen peruste, niin sitten on, mutta olisi koitettava ymmärtää oman käytöksen olevan tällöin ideologista, eikä koittaa pukea sitä pseudofaktapohjaisilla perusteilla johonkin järkiperäisyyden kaapuun.

Ottamalla aktiivisemmin osaa EU-politiikkaan, muutenkin kuin vain europarlamenttivaalien aikana, voivat yksittäiset kansalaisetkin edesauttaa yhteisten päämäärien saavuttamista. Yhtenä esimerkkinä on Anti-Counterfeiting Trade Agreementin (ACTA) kaatuminen laajan kansalaisvastustuksen painostuksesta. Päteekö tähänkin ”missä EU, siellä ongelma”?

 

[vilpertti]

Kyllähän uusliberalistisessa ns, "monetaristisessa" koulukunnassa on useita ihan huipputalousihmisiä, joiden mielestä ”montaristinen” tapa, eli valtio EI säätele markkinoita, olisi parempi tapa kuin Keynsiläinen tapa, jossa suhdannevaihteluja tasataan.

Tätä kohtihan Suomessakin oltiin menossa kunnes laman myötä Keynsiläisyys otettiinkin uudelleen käyttöön (mutta kun sitä ei oltu käytetty nousukaudella, ei ollut puskureita ja suhdannetasaaminen joudutaan tekemään velaksi)

Niin, on varmasti järjestelmiä jotka toimivat ehkäpä jopa paremmin (olosuhteista riippuen), mutta keynesiläinen taloudenpito on siitä huolimatta toimiva vaihtoehto ihan jo vuosikymmenien empiirisen kokemuksen perusteella.

Ja onhan se toki huonompi ratkaisu käyttää velkarahaa kuin nousukauden tuottoja, mutta ei velkarahaakaan nyt kannata ihan absoluuttisesti pelkkänä demonina pitää. Siinäkin olen Krugmanin kanssa samaa mieltä, että työllisyys on se mihin pitää ensimmäisenä keskittyä, ei velkaantumisesta murehtimiseen. Sillä on myös poliittisesti tervehdyttävä vaikutus - kun ihmiset ovat töissä, heillä on vähemmän aikaa istua juottolassa sossun rahoilla kiroamassa poliitikkoja ja toistamassa persujen ranskalaisia viivoja.

 

[Toejoen Veikko]

Siinäkin olen Krugmanin kanssa samaa mieltä, että työllisyys on se mihin pitää ensimmäisenä keskittyä, ei velkaantumisesta murehtimiseen.

EU:n uudessa vakaussopimuksessa työllisyydelle ei anneta merkitystä. Sen sijaan jäsenmaiden täytyy ylläpitää korkeintaan 0,5% bkt:sta olevaa budjettialijäämää.

Euromaista yksikään ei taida tällä hetkellä yltää tuolle tasolle. Hieno sopimus.

 

[hjalmar]

Johtuen pitkälti näiden maiden omasta toiminnasta.

Eli köyhyyttä tasaisesti kaikkialle? Ei ihme, että EU:n yhteydessä esiintyy myös termi eurokommari.
Mielestäni asiat ei parane sillä, että romanialaisen ollessa köyhä tehdään myös suomalaisestakin köyhä.

Vuonna 2004 Euroopan unioniin liittyi kymmenen entista hajonneen Neuvostoliiton sateliittivaltiota, mm. Viro, Latvia ja Liettua meille laheisimpina. En nyt sanoisi, etta nama kymmenen maata ovat koyhia pelkastaan omasta syystaan, vaan niiden onneton historia selittaa sita paljon. Esimerkiksi Baltian maiden kohtalona oli joutua Neuvostoliiton miehittamaksi v. 1940 ja kesti yli viisikymmenta vuotta ennen kuin ne sen ikeen alta pois selvisivat. Tama synkka jakso koyhdytti naita maita, niihin ei investoitu, koska Moskovalla oli muutakin tekemista, maat joutuivat retuperalle.

Naiden kymmenen maan BKT:n keskiarvo oli 2000-luvun alussa 30%:a EU:n vastaavasta, en tieda mita se nyt on, mutta kylla siina on umpeenkuromista.

Ei koyhyytta jaeta tasaisesti kaikille. Eika suomalaisista tehda koyhia. Mutta hyvinvointia voidaan koyhissa maissa lisata eika se ole keneltakaan pois, ei myoskaan Suomelta. Hyvin kummallista yksinkertaistamista tuntuvat kaikki sinun kirjoituksesi olevan.

 

[erku]

Ei koyhyytta jaeta tasaisesti kaikille. Eika suomalaisista tehda koyhia. Mutta hyvinvointia voidaan koyhissa maissa lisata eika se ole keneltakaan pois, ei myoskaan Suomelta.

No kyllä se ainakin omasta mielestäni on pois Suomelta jos tänäkin vuonna maksamme sen yli 750 miljoonaa EU:n nettomaksua, jotka sitten menevät näille köyhille maille. Toki se nyt ei välttämättä tee suomalaisia automaattisesti köyhiksi, mutta lisää selkeästi painetta menoleikkauksille ja veronkorotuksille, jotka sitten taas köyhdyttävät suomalaisia.

Ylipäätään on hyvä muistaa se, että suomalaiset kotitaloudet ovat keskimäärin köyhempiä kuin vaikkapa kreikkalaiset. Siihen nähden voi pitää jopa aika kohtuuttomana, että Suomi saa alle 70 % EU-jäsenmaksuistaan takaisin, kun Kreikka taas enemmän takaisin kuin EU:lle maksaa.

 

[vilpertti]

No kyllä se ainakin omasta mielestäni on pois Suomelta jos tänäkin vuonna maksamme sen yli 750 miljoonaa EU:n nettomaksua, jotka sitten menevät näille köyhille maille. Toki se nyt ei välttämättä tee suomalaisia automaattisesti köyhiksi, mutta lisää selkeästi painetta menoleikkauksille ja veronkorotuksille, jotka sitten taas köyhdyttävät suomalaisia.

Eli sulle (oletan, että olet keskituloinen... ja lisäksi oletan, että oletukseni on väärässä) 150e/v vähemmän. Risa kymppi kuussa.

Miten näkyy?

Ei, vittu, mitenkään.

 

[Johannes]

Suomen Valtion velasta jauhetaan aina, että sitä on liikaa. Todellisuudessa vain velan korkomenot rasittavat vuosittain Valtion taloutta, ei velan määrä. Korkomenoiksi Valtion omassa budjetissa arvioidaan n. 1,827 miljardia euroa v. 2013

Valtion talousarvioesitykset

Jos Valtion velan kustannuksia vertaa EU:n nettomaksuun, niin pikku raha sekin silloin on ja Suomen on turha pelätä lisävelan ottamista nykykoroilla. Itse asiassa, kun Suomi saa rahaa todella edullisesti, niin nyt kannattaisi otta rohkeasti velkaa lisää ja panostaa infrastruktuuriin, liikenteen ja tietoliikenneverkkojen rakentamiseen. Vähän bisneshenkisyyttä mukaan, eikä kyykitä kusi sukassa, manaten maailmanlopun näkymiä esiin, jota ei ole tulossa, ellei taivas putoa niskaamme, kuten pari päivää sitten Tsheljabinskissä. : )

 

[Tadu]

Ei koyhyytta jaeta tasaisesti kaikille. Eika suomalaisista tehda koyhia. Mutta hyvinvointia voidaan koyhissa maissa lisata eika se ole keneltakaan pois, ei myoskaan Suomelta. Hyvin kummallista yksinkertaistamista tuntuvat kaikki sinun kirjoituksesi olevan.

Koulutettujen suomalaisten ostovoima Lnsi-Euroopan huonointa – miksi? | Taloussanomat

Ei me suomalaiset kovinkaan rikkaita olla.

 

[Toejoen Veikko]

Esimerkiksi Baltian maiden kohtalona oli joutua Neuvostoliiton miehittamaksi v. 1940 ja kesti yli viisikymmenta vuotta ennen kuin ne sen ikeen alta pois selvisivat.

Tuota ollaan ruodittu muissa ketjuissa vähintäänkin riittävästi, mutta miehityksestä ei ollut kysymys ainakaan Viron kohdalla.

Ei koyhyytta jaeta tasaisesti kaikille. Eika suomalaisista tehda koyhia.

Jos minulta otetaan rahaa pois, mutta esim. virolaiselta ei, niin eikö minusta silloin tehdä köyhempää?

Mutta hyvinvointia voidaan koyhissa maissa lisata eika se ole keneltakaan pois, ei myoskaan Suomelta.

On käsittämätön ajatuskuvio, ettei rahan siirtäminen ihmiseltä toiselle ole muka keneltäkään pois.

 

[vilpertti]

Tuota ollaan ruodittu muissa ketjuissa vähintäänkin riittävästi, mutta miehityksestä ei ollut kysymys ainakaan Viron kohdalla.

Ystävällismielinen läheisyysoperaatio asukkaiden mukavalla vaihtoprojektilla.

Sinänsä toki erikoinen operaatio, että natsi-Saksan miehitys oli parempaa aikaa kuin Neuvostoliiton ei-miehitys-mutta-tuotiin-nyt-sotilaat-tänne.

 

[Toejoen Veikko]

Ystävällismielinen läheisyysoperaatio asukkaiden mukavalla vaihtoprojektilla.

Mukavuus ei käsittääkseni ole kuvaavin adjektiivi väestösiirroille, mutta ne eivät kuitenkaan muuta sitä, että Viron presidentti nimitti Vareksen hallituksen, joka lähetti Moskovaan pyynnön Viron hyväksymisestä neuvostokansojen perheeseen.

Mutta tämä tästä osa-alueesta.

 

[erku]

Eli sulle (oletan, että olet keskituloinen... ja lisäksi oletan, että oletukseni on väärässä) 150e/v vähemmän. Risa kymppi kuussa.

Miten näkyy?

Ei, vittu, mitenkään.

Niin kyse on myös periaatteista, ideologioista ja myös oikeudenmukaisuudesta. Verojen maksu on ihan mielekästä silloin, kun ne veroeurot menevät hyvään tarkoitukseen. Verojen maksu on ihan ok jos rahat käytetään esimerkiksi suomalaiseen koulutukseen, terveydenhoitoon, turvallisuuteen ja työllisyyteen. Sen sijaan tuntuu jotenkin hölmöltä verottaa Suomen kansalaisia sen takia, että satamat Kreikassa ja Italiassa saavat EU-tukea, vaikkei siellä kulkisi yhtäkään laivaa.

 

[vilpertti]

Niin kyse on myös periaatteista, ideologioista ja myös oikeudenmukaisuudesta. Verojen maksu on ihan mielekästä silloin, kun ne veroeurot menevät hyvään tarkoitukseen. Verojen maksu on ihan ok jos rahat käytetään esimerkiksi suomalaiseen koulutukseen, terveydenhoitoon, turvallisuuteen ja työllisyyteen. Sen sijaan tuntuu jotenkin hölmöltä verottaa Suomen kansalaisia sen takia, että satamat Kreikassa ja Italiassa saavat EU-tukea, vaikkei siellä kulkisi yhtäkään laivaa.

Ja kuinka iso osa tuosta 150 eurosta menee tuohon?

Sentti?

 

[erku]

Ja kuinka iso osa tuosta 150 eurosta menee tuohon?
Sentti?

Kuten sanoin, kyse on myös periaatteista. Jonkun mielestä on ok, että Nalle Wahlroosin veroprosentti on pienempi kuin paperitehtaalla työskentelevän duunarin, omasta mielestäni se on verinen vääryys. Vaikka toki tiedän, että Nallen veroprosentin korottaminen ei auttaisi valtion tilannetta käytännössä ollenkaan. Samoin jonkun mielestä on kiva tukea tyhjiä satamia Etelä-Euroopassa, omasta mielestäni ei, vaikka tiedän sen, että isossa kuvassa tuolla tuella ei meille mitään merkitystä.

 

[dana77]

Nopealla verolaskurin käytöllä voimme siis todeta että paperitehtaan duunarit ansaitsevat yli 53 000 euroa vuodessa, sillä sillä päästään yli 29 prosentin veroihin.

 

[erku]

Nopealla verolaskurin käytöllä voimme siis todeta että paperitehtaan duunarit ansaitsevat yli 53 000 euroa vuodessa, sillä sillä päästään yli 29 prosentin veroihin.

Ainakin omassa lähipiirissäni oleva paperityöntekijä kertoi tienaavansa vuorolisien ja ylitöiden avulla yli 50 000 euroa vuodessa. Mutta toki tietysti Nalle vähistä yhdeksän miljoonan vuosituloistaan saattaa ehkä sitten maksaa yhtä paljon tai jopa prosentin verran enemmän veroja. Toki sitä voi tietysti pitää äärimmäisen tärkeänä, että Nallen verotus pysyy pienempänä kuin terveyskeskuslääkärin, olisihan se muuten todella törkeää veronkiskontaa Nallea kohtaan.

 

[vilpertti]

Kuten sanoin, kyse on myös periaatteista. Jonkun mielestä on ok, että Nalle Wahlroosin veroprosentti on pienempi kuin paperitehtaalla työskentelevän duunarin, omasta mielestäni se on verinen vääryys. Vaikka toki tiedän, että Nallen veroprosentin korottaminen ei auttaisi valtion tilannetta käytännössä ollenkaan. Samoin jonkun mielestä on kiva tukea tyhjiä satamia Etelä-Euroopassa, omasta mielestäni ei, vaikka tiedän sen, että isossa kuvassa tuolla tuella ei meille mitään merkitystä.

Jos ei yli kaksi miljoonaa verotuloja yhdeltä hengeltä ole tarpeeksi, voivoi. Nalle maksaa aika monelle sen EU-osuuden. Ja koska verotuloja ei korvamerkitä keneltäkään mihinkään erityisesti, voit vaikka kuvitella ettei omasta veropotistasi mene senttiäkään Kreikkaan vaan Nalle maksaa ne puolestasi.

Tuskin kenenkään mielestä on "kiva" tukea mitään tyhmää tai tuskin kenenkään mielestä on "reilua", että Alahuhta maksaa 41% veroa ja Wahlroos 29%, mutta joku hyötyy järjestelmistä aina enemmän kuin toiset.

Itse en pidä yhtään siitä, että deekuille ja muille itse omat asiat paskoneille maksetaan viinat pöytään sossun luukulta, tai tapatyöttömille työttömyyskorvauksia, tai basiceille puoluetukia, mutta näin se nyt vaan on.

 

[msg]

Jos ei yli kaksi miljoonaa verotuloja yhdeltä hengeltä ole tarpeeksi, voivoi.

Vasuri ei ole tyytyväinen ennen kuin kenellekään ei jää verojen jälkeen toista enemmän rahaa. Ja varmaan näiden toisten omaisuuskin pitäisi sosialisoida, mutta tuottaisiko se sosialisoitu omaisuus enää yhtään mitään...

Ehdottaisin, että myös pääomatuloille asetettaisiin minipääomatulo, jonka jokainen sijoittaja saisi, vaikka sijoitukset eivät jonain vuonna tuottaisi euroakaan. Sopiva Kelan maksama minimipääomatulo voisi olla noin 50 000 euroa vuodessa ja siihen olisivat oikeutettuja kaikki viimeisen viiden vuoden aikana yli 100 000 euroa pääomatuloina nostaneet henkilöt. Ehkä pääomatulosopimuksesta voitasiin kolmikantaisesti neuvotella samoin kuin normitulopolitiikasta.

 

[Johannes]

Suomi saa niin halvalla lainaa, että vuosittainen 750 miljoonaa euroa EU:lle maksaa meille korkokuluina vain n. 20 miljoonaa euroa lisää ja se osuus on oikeasti hyvinvoinnista pois. Muu on vain lisälainaa Valtiolle. Kyllä pääasiat Suomessa ovat talouskasvu ja työllisyys, kuten Katainen tänään sanoi pääministerin haastattelutunnilla. Velkaantuminen tulee saada taittumaan n. 3%:n bkt:sta, niin ei ole mitään hätää. Rahassa se tarkoittaa n. 5,5-6 miljardia euroa. Sellaiseen velkaantumiseen vuosittain Suomella on varaa ihan hyvin. Vaikka velkaa tulee lisää, niin bkt:n kasvaessa tunnusluvut eivät heikenny.

Lopetetaan nyt ruikutus ja leikkauslistojen tekeminen ym. negatiivista kierrettä voimistavat teot. Pitää saada talouskasvua ja työllisyyttä lisää ja se ei kuulkaa säästämällä onnistu, vaan oikeilla lisäpanostuksilla.

 

[tomageeni]

Mutta toki tietysti Nalle vähistä yhdeksän miljoonan vuosituloistaan saattaa ehkä sitten maksaa yhtä paljon tai jopa prosentin verran enemmän veroja. Toki sitä voi tietysti pitää äärimmäisen tärkeänä, että Nallen verotus pysyy pienempänä kuin terveyskeskuslääkärin, olisihan se muuten todella törkeää veronkiskontaa Nallea kohtaan.

Ottamatta kantaa nyt pääomaveroprosentin oikeudenmukaisuuteen, täytyy muistaa että nostetuista pääomatuloista yritys on jo maksanut ihan hyvät summat veroa.

Esim. jos Nallen firma tekee 5 miljoonaa liikevaihtoa, josta 1 miljoona on voittoa, tästä miljoonasta jää aluksi 250 000 suoraan verottajan haaviin. Sitten Nalle voi nostaa 750 00 pääomatuloa, josta 30% eli 225 000 menee verottajalle.
Näin ollen miljoonan euron voitosta Nalle pystyy nostamaan puhdasta rahaa n.525 000 euroa, jolloin "kokonaisveroprosentiksi" tulee hieman alle 50%.

 

[Tuamas]

Esim. jos Nallen firma tekee 5 miljoonaa liikevaihtoa, josta 1 miljoona on voittoa, tästä miljoonasta jää aluksi 250 000 suoraan verottajan haaviin. Sitten Nalle voi nostaa 750 00 pääomatuloa, josta 30% eli 225 000 menee verottajalle.
Näin ollen miljoonan euron voitosta Nalle pystyy nostamaan puhdasta rahaa n.525 000 euroa, jolloin "kokonaisveroprosentiksi" tulee hieman alle 50%.

Korjataan nyt oheista laskelmaa hiukan ja todettakoon että ihan näin yksinkertaisesti verotus ei mene.

Eli yhteisöveroprosentti on nykyään 24,5 eli verottajan haaviin jää 245 000€.

Lisäksi Nalle, tienatessaan yli 50 000 € pääomatuloja, maksaa tuon ylittävistä pääomatuloistaan veroa 32 %.

Eli noin raakasti yksinkertaistetussa esimerkissä lasku olisi
Tulos 1 000 000
Yhteisövero 245 000
Tulos verojen jälkeen 755 000
Vero 50 000€:sta 15 000
ja ylimenevästä 225 600
Eli "puhdasta rahaa" jää 514 400.

 

[erku]

Ottamatta kantaa nyt pääomaveroprosentin oikeudenmukaisuuteen, täytyy muistaa että nostetuista pääomatuloista yritys on jo maksanut ihan hyvät summat veroa.

Esim. jos Nallen firma tekee 5 miljoonaa liikevaihtoa, josta 1 miljoona on voittoa, tästä miljoonasta jää aluksi 250 000 suoraan verottajan haaviin. Sitten Nalle voi nostaa 750 00 pääomatuloa, josta 30% eli 225 000 menee verottajalle.
Näin ollen miljoonan euron voitosta Nalle pystyy nostamaan puhdasta rahaa n.525 000 euroa, jolloin "kokonaisveroprosentiksi" tulee hieman alle 50%.

Joo onhan se näinkin. Mutta yrityksen verotus ja yksittäisen henkilön verotus ovat kuitenkin vähän eri asioita. Halutessaanhan Nalle toki voisi muuttaa yrityksensa toiminimipohjaiseksi, jolloin verotus menisi pääosin ihan kuten tavallisilla työntekijöillä. Arvelen kuitenkin, ettei Nalle verosuunnittelun nimissä sitä haluaisi tehdä. Ja sekin on muuten hyvä muistaa, että listaamattomissa osakeyhtiöissä on aika hyvät mahdollisuudet nostaa verovapaita osinkoja tiettyyn pisteeseen saakka.

 

[Tuamas]

Ja sekin on muuten hyvä muistaa, että listaamattomissa osakeyhtiöissä on aika hyvät mahdollisuudet nostaa verovapaita osinkoja tiettyyn pisteeseen saakka.

Verovapaata osinkoa saa nostaa 9 % yhtiön matemaattisesta arvosta, maksimissaan 60.000 € / vuosi (+ 70/30 jaolla pääomatulo/verovapaa jaettavissa 9 % asti, jos 9 % matemaattisesta arvosta on yli 60.000€).

Toki nähdäkseni ansiotulojen ja pääomatulojen suora vertailu ei sinänsä ole kovin mielekästä tai hedelmällistä.

 

[Tarinankertoja]

Norja ja Sveitsi? Nehän pärjäävät ihan mainiosti ilman EU:takin! Ei tarvi maksaa kaiken maailman Kreikkojen rakennetukia!

Paitsi että täytyy. Kun ei me EU-maat muuten niitten kanssa leikittäis.

Norjan valtion "Norway and the EU" -läpyskän mukaan vuonna 2010 Norja lahjoitti 230 miljoonaa euroa EU:n budjettiin – mitään neuvotteluasemaa rahan käytöstä tai vastaavasti mitään suoria hyötyjä ei Norja vastineeksi saanut.

Lisäksi vuosien 2009 ja 2014 välillä Norja käyttää noin 1,79 miljardia euroa erilaisiin sosiaalisiin ja taloudellisiin hankkeisiin EEA:n sisällä. Yhteensä Norja nettomaksoi EU:lle noin 440 miljoonaa euroa vuonna 2010.

Lunnasrahan vastineeksi Norja pääsee mukaan yhtenäiseen talousalueeseemme. Mutta neuvottelupöytiin Norja ei pääse. Norjan nykyinen pääministeri Jens Stoltenberg kirosikin Economistissa:

All this has led many to conclude that Norway would actually be better off joining the EU. At least it would have some say over all the legislation it is forced to adopt. Jens Stoltenberg, leader of Norway’s opposition Labour Party, bemoans his country’s “fax democracy”, in which officials sit by the fax machine waiting for the latest directive from Brussels to arrive.

Sveitsi puolestaan maksaa vastaavaa maksua vuosittain noin 700 miljoonaa sveitsin frangia, eli noin 570 miljoonaa euroa.

Eli turha luulo, että ei jouduttas maksamaan EU:lle vuosittain, vaikka emme olisi EU:n jäseniä. ainoa ero olisi, että meillä ei olisi mitään sananvaltaa rahojen käyttöön.




/ kielitaitoisille/
Economist-lehti arvioi artikkelissaan Britannian mahdollisen eron vaikutuksia.

Impact on industries such as food and textiles, where tariffs are much higher than the average, would be far from mild. British dairy exports would incur an import tax of 55% to reach the EU market, with tariffs on some items of more than 200%. Cheddar cheese would face a tariff of €167 per 100kg; the mark-up on Stilton would be €141. Average tariffs on clothing would push up their price in European markets by 12%.

Parts of Britain’s car industry would move out. British-based producers would face a 4% tariff on car-equipment sales to the EU, and there would be pressure to impose tariffs on components imported from it. Factories owned by carmakers with plants and supply chains in other parts of the EU would be most at risk. Vital car components might be held up by customs as they leave the continent. A cheap pound and a flexible workforce may not be enough to keep GM in Britain, for instance, even though it sells many cars there.

Another huge disruption would be to trade beyond Europe. Britain would swiftly have to negotiate bilateral deals with dozens of countries.


Miten Suomen neuvotteluaseman muuttuisi kahdenkeskisiä kauppasopimuksia neuvoteltaessa suhteessa koko EU:n talousalueen kautta neuvoteltuihin kauppasopimksiin? Helpottuuko vai vaikeutuuko ulkomaankauppa?

 

[Dennis]

Wannabe-moderaattorina tekee mieli huomauttaa nimimerkki Tarinankertojalle "netiketistä" sen verran, että mikäli suoraan kopioit ja referoit toisen henkilön netissä omalla nimellään kirjoittamaa blogitekstiä, niin mielestäni on silloin kohteliasta laittaa linkki alkuperäiseen kirjoitukseen.

Tässä siis linkki helsinkiläisen kaupunginvaltuutetun Hannu Oskalan blogikirjoitukseen, josta tuo Tarinankertojan teksti on suoraan kopioitu ja referoitu. Linkki vie Uusi Suomi -verkkopalvelun blogi-osioon.