Mainos

EU:n ja euron tulevaisuus?

  • 611 924
  • 4 704

ultrar

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Arsenal
Maatalouden suunnittelu on yksi isoimpia asioita, joista EU:sta voi olla hyötyä kokonaisuudelle. EU nimenomaan estää ettei kaikki maat voi jakaa tukia ympäriinsä niinkuin haluavat, vaan maataloustuotteet tuotetaan siellä missä fiksuinta eli missä ne pärjäävät ilman tukia. Minä en edes näe, että Suomi tässä varsinaisesti häviää, sillä onhan useiden tuotteiden viljely täällä kylmässä pohjoisessa lyhyellä kasvukaudella suorastaan tyhmää.

Et voi olla tosissasi tässä asiassa? Sen jälkeen kun iskee joku ruokakriisi, niin se valtio, jolla ei ole omaa tuotantoa, on todella vaikeassa tilanteessa. Ruokatuotannossa on aina pyrittävä jonkinasteiseen omavaraisuuteen. Lisäksi ruoka saattaa joku päivä olla meille suuri mahdollisuus, kuitenkin meillä on paremmat edelleytykset ruoan puhtauteen, kuin monessa muussa maassa ja jokainen meistä tietää, että ruoka ja nimenomaan sen puute tulee olemaan joskus suuri ongelma. Ei meidän kasvukausi estä meitä viljelemästä ruokaa, eikä se ole edes olennaisesti tehottomampaa. Hinnanmuodostus tässä on liian monisäikeinen asia lähteä käymään läpi.

Dennisillä, yllättäen jälleen hyviä ajatuksia, kannattaa lukea viestiä uudelleen läpi. EU:n ongelmat valitettavasti tulevat jatkumaan, kulttuurierot (esim. Italia/Suomi), korruptio, mafia jne jne. Tahtoisin nähdä paljon positiivisemmin, mutta olen liian usein tutustunut esim. itäiseen Eurooppaan ja samoin välimeren maihin.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Menee hieman ot, muta: Pitää muistaa huoltovarmuus. Jos tulee Euroopanlaajuinen ruokakriisi, niin ei mielestäni pidä luottaa, että Euroopan vilja-aitasta jaetaan solidaarisesti ruokaa tännekin.
Totta, niin pitää, mutta viljelyä voidaan myös lisätä jos kansainvälinen tilanne alkaa siltä näyttämään. Akuutteja tilanteita varten on taas oltava varastot ja niiden ei ole pakko olla kotimaassa tuotettuja.
Toisekseen arvostan Suomalaisen ruoan luotettavuutta, ja haluan jatkossakin tietää, mistä ruokani tulee. En halua syödä hevosta tietämättäni.
Ei kukaan maaviljelystä kieltämässä ole. On tuotteita, joiden valmistus kannattaa ilman tukiakin ja ne joille kysyntää on pärjäävät mikäli ihmiset niistä ovat valmiita maksamaan. Yhteisillä rahoilla ei ole tarvetta kuitenkaan persoonallisia mieltymyksiä alkaa tukemaan.

Ja mistäs sitä tietää, vaikka ilmastonlämpenemisen myötä suomalaisen tuotannon suhteellinen kilpailukyky parantuisi huomattavastikin.
 

nataS

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pelicans
Totta, niin pitää, mutta viljelyä voidaan myös lisätä jos kansainvälinen tilanne alkaa siltä näyttämään. Akuutteja tilanteita varten on taas oltava varastot ja niiden ei ole pakko olla kotimaassa tuotettuja.

Mistä niitä maanviljelijöitä ja karjankasvattajia yhtäkkiä kriisin iskiessä suuri määrä saadaan kehitettyä, jos ensin koko ala on ensin käytännössä ajettu alas? Ihan utopiaahan tuommoiset ajatukset ovat, että maatalousyrittäjiä taiotaan jostain taikahatusta aina tarpeen mukaan. Maatalousyrityksen pyörittämiseen vaaditaan isoja pääomasijoituksia, eikä semmoisia kukaan rupea tekemään pelkästään sen takia, että saadaan jonkun kriisin ajaksi ruokatarvikkeita tuotettua ja sen jälkeen taas pitää ajaa tuotanto alas kun ruuan raaka-aineet ostetaan taas jostain muualta. Ei sitä huoltovarmuutta pystytä takaamaan kuin sillä, että meillä pidetään yllä koko ajan riittävästi maataloutta.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Mistä niitä maanviljelijöitä ja karjankasvattajia yhtäkkiä kriisin iskiessä suuri määrä saadaan kehitettyä, jos ensin koko ala on ensin käytännössä ajettu alas? Ihan utopiaahan tuommoiset ajatukset ovat, että maatalousyrittäjiä taiotaan jostain taikahatusta aina tarpeen mukaan. Maatalousyrityksen pyörittämiseen vaaditaan isoja pääomasijoituksia, eikä semmoisia kukaan rupea tekemään pelkästään sen takia, että saadaan jonkun kriisin ajaksi ruokatarvikkeita tuotettua ja sen jälkeen taas pitää ajaa tuotanto alas kun ruuan raaka-aineet ostetaan taas jostain muualta. Ei sitä huoltovarmuutta pystytä takaamaan kuin sillä, että meillä pidetään yllä koko ajan riittävästi maataloutta.
Nopealla googlettamisella selvisi, että niitä saadaan esim Hämeen Ammatti-instituutista:
http://portal.hamk.fi/portal/page/portal/HAMI/Maatalousala/Maatalousala
Nopeammin tietenkin saadaan niitä asiansa jo osaavien palkkaamisella. Ei tuokaan sellaista rakettitiedettä ole, ettäkö knowhow olisi jotenkin korvaamatonta. Minulla on käsitys minkälaisella koulutuksella omat isovanhempani ja setäkin vielä hommaa hoitivat 90-luvun alkuun asti.
Kriisitilanteissa investointeja voidaan sitten ehdään valtionkin varoin.

Ei koko maatalous Suomesta sitäpaitsi sillä lopu, että tukiaisten maksamista vähennetään. Kokonaan sitä ei ole ajatuksena lopettaa, vaan pienentää volyymejä vastaamaan paremmin markkinatilannetta.

Ihan yhtä perusteltua olisi esittää, että suomen pitäisi luopua öljyntuonnista, koska kriisitilanteita voi tulla. Sama pätee tietenkin lääkkeisiin, sähköön ja moneen muuhun asiaan. Ei ruuan tuotanto Suomeen lopu mistään sormeniskusta ellei taustalla ole jotain jättimeteorin iskeytymistä maahan tai siihen verrattavaa katastrofia.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
... Ei sitä huoltovarmuutta pystytä takaamaan kuin sillä, että meillä pidetään yllä koko ajan riittävästi maataloutta.

Aivan, mutta täytyykö Suomessa viljellä huoltovarmuuden vuoksi sellaisia lajikkeita, joita meidän ilmasto-olosuhteissa ei kannata viljellä? Mikäli hätä tulee, niin ehkä pärjäämme ilman kotimaista tomaattia ja kurkkua.
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Suomalainen maatalous, kuljetus, huolto yms. ei myöskään toimi ilman polttoainetta, joten ennen kuin Suomesta öljyä löytyy, ei Suomi pysty olemaan omavarainen.
 

Taze

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Red Wings
Suomalainen maatalous, kuljetus, huolto yms. ei myöskään toimi ilman polttoainetta, joten ennen kuin Suomesta öljyä löytyy, ei Suomi pysty olemaan omavarainen.

Käsittääkseni jossain 1700- ja 1800-luvuilla pärjättiin ihan hyvin ilman tuontiöljyä. Kaipa nuo silloinkin söivät, ihan varma en ole?
 

muaddib

Jäsen
Suosikkijoukkue
Mimosanherkät Itkupillit ja Setämiehet
Käsittääkseni jossain 1700- ja 1800-luvuilla pärjättiin ihan hyvin ilman tuontiöljyä. Kaipa nuo silloinkin söivät, ihan varma en ole?

1700-1800 -luvulla ei tarvitu öljyä lämmittämään kesät talvet närpiöläisiä kasvihuoneita, joissa kasvatetaan kammottavan makuisia tomaatteja (kesät talvet).

muaddib
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Krugmanin kolumnin yhteydessä paljon puhuva graafi siitä, minkälainen tilanne julkisen velan suhteen oli, kun päättäjät vielä olivat kohtuullisen keynesiläisiä, siis ennen Reaganin ja Thatcherin aikakautta:

Disco-era Macroeconomics - NYTimes.com

Notta hyvät oikeistolaiset ja:laiset, miltäs näyttää?
 

vilpertti

Jäsen
Suosikkijoukkue
San Jose Chokes
Olen käsittääkseni oikeistolainen, en toki äänestänyt Kokoomusta eduskuntavaaleissa, mutta ei kai kukaan täysjärkinen kiistä keynesiläisen valtiontalouden johtamisen toimivuutta vuosikymmenien empiirisen todistusaineiston myötä.

Ja se, että Euroopassa kollektiivisesti kustaan omaan punttiin tällä hetkellä ei myöskään ole (ainakaan kaltaiselleni järkevälle olennolle) syy vihata EU:ta tai haluta irrottautua siitä. EU järjestelmänä on hieno ja säilyttämisen arvoinen jo pelkästään sen luoman poliittisen vakauden myötä. Lisäarvona liikkumisen helppous ympäri maailman hienointa ja monimuotoisinta kansallisvaltioiden keskittymää. Eurooppa on täynnä mahtavia paikkoja.

Virheitä tehdään, muttei se ole mikään syy itkupotkuraivareille, vaan silloin pitäisi pystyä aktiivisesti pyrkiä minimoimaan virheiden vaikutukset tai kääntämään kurssia. Ei tekemään isompia virheitä, kuten haistattelemaan kaikille kavereille pitkät vitut kun joku pikkuasia ei miellytä.
 

erku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Ja se, että Euroopassa kollektiivisesti kustaan omaan punttiin tällä hetkellä ei myöskään ole (ainakaan kaltaiselleni järkevälle olennolle) syy vihata EU:ta tai haluta irrottautua siitä. EU järjestelmänä on hieno ja säilyttämisen arvoinen jo pelkästään sen luoman poliittisen vakauden myötä. Lisäarvona liikkumisen helppous ympäri maailman hienointa ja monimuotoisinta kansallisvaltioiden keskittymää. Eurooppa on täynnä mahtavia paikkoja.

EU on tällä hetkellä järjestelmänä kaikkea muuta kuin hieno. Se on hyvin byrokraattinen, epädemokraattinen ja irrallaan kansalaisista. Sen lisäksi EU:n nykyinen kehityssuunta kohti tulonsiirtounionia on Suomelle epäedullinen. EU:n ehkä kaikkein suurin ongelma on siinä, ettei se noudata omia periaatteitaan, varsinkaan subsidiariteettiperiaatetta.

En ihan täysin ymmärrä tuota vakauden hehkuttamista. Jos katselee Ateenan kaduille niin en puhuisi vakaudesta. Siitä olen kanssasi samaa mieltä, että Euroopassa on monia hienoja paikkoja. Norjassa on mahtavia paikkoja, Venäjällä on upeita rakennuksia ja arkkitehtuuria. Sen lisäksi olisi hienoa käydä Sveitsissä, monet ovat kehuneet maisemia siellä. Ai niin, mutta eihän näillä kai EU:n kanssa ole mitään tekemistä. Ja suht vaivattomasti ymmärtääkseni näihinkin paikkoihin halutessaan pääsee, etenkin Norjaan.
 
EU järjestelmänä on hieno ja säilyttämisen arvoinen jo pelkästään sen luoman poliittisen vakauden myötä.
Nimenomaan järjestelmänä EU on kaukana hienosta ja säilyttämisen arvoisesta. EU näyttäytyy ennenmuuta järjestelmänä, jossa on vuosittain miljarditason taloudellisia väärinkäytöksiä, järjestelmänä, jossa laadituista sopimuksista ei haluta pitää kiinni eikä millään tavoin rangaista sopimusten rikkomisesta. Vakaus- ja kasvusopimusta olivat ensimmäisten joukossa rikkomassa Ranska ja Saksa. Se antoi singaalin, ettei kyseistä sopimusta tarvi noudattaa, eikä parlamentti tai komissio välittänyt asiaan puuttua.

Suomen asema ei ole muuttunut poliittisesti yhtään vakaammaksi sitten EU:hun liittymisen. Entisissä neuvostotasavalloissa, itäblokin maissa ja Saksassa varmasti poliittinen vakaus on EU:n myötä lisääntynyt. Tuolla ei tosin ole mitään lisäarvoa. Enemmänkin päinvastoin, johtuen Saksasta.
 

vilpertti

Jäsen
Suosikkijoukkue
San Jose Chokes
Suomen asema ei ole muuttunut poliittisesti yhtään vakaammaksi sitten EU:hun liittymisen. Entisissä neuvostotasavalloissa, itäblokin maissa ja Saksassa varmasti poliittinen vakaus on EU:n myötä lisääntynyt. Tuolla ei tosin ole mitään lisäarvoa. Enemmänkin päinvastoin, johtuen Saksasta.
Jos kuvittelet, että entisten neuvostotasavaltojen, itäblokin ja Saksan poliittinen vakaus ei hyödytä Suomea, olet idiootti.

Kysytäänpä, miten tuo EU:n oletettu mädännäisyys, kankeus näkyy yhtään kenenkään teistä IPR-basiceista arjessa?
 
Viimeksi muokattu:
...idiootti...
...teistä IPR-basiceista...
Keskustelu olisi huomattavasti mukavampaa, jos unionistit eivät tavan takaa sortuisi alatyyliseen nimittelyyn. Mutta anyway.

Ehkä muotoilin sikäli väärin, että itä-euroopassa olisi EU:n myötä tapahtunut jotain yhteiskunnallista kehitystä vakauden suhteen. Nähdäkseni Neuvostoliitto ja sateellivaltiot pitivät olot hyvin vakaina. Eivät välttämättä yksilön kannalta mukavina, mutta tuolla asialla ei ole minulle juuri merkitystä.


vilpertti kirjoitti:
miten tuo EU:n oletettu mädännäisyys...
En käyttänyt tuollaista termiä. Mielenkiintoista, että sinä halusit kuvata sitä termillä mädännäisyys.

Mainitaan nyt siis edelleen välinpitämättömyys tehdyistä sopimuksista, yleinen rusinanpoimintamentaliteetti (ei koske Suomen hallitusta), velkakriisin laajentaminen...
 

Vaughan

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
...mutta ei kai kukaan täysjärkinen kiistä keynesiläisen valtiontalouden johtamisen toimivuutta vuosikymmenien empiirisen todistusaineiston myötä.
Keynesiläisyyden perusongelma on, että sitä noudatetaan vain laskukaudella. Malliin kuuluisi, että nousukaudella säästettäisiin rahaa pahan päivän varalle, mutta niin oikeistolaiset kuin vasemmistolaisetkin tuhlaavat kaikki nousukauden saavutukset heti tilaisuuden tullen (oikeisto mieluiten rikkaiden verohelpotuksiin, ja vasemmisto uusiin sosiaalietuuksiin).

Järjestelmä ei voi toimia niin, että joka laskukaudella aina velkaannutaan pikkaisen lisää. Linkitetty graafi osoittaa tämän hyvin USA:n osalta. Ja laskut on aina ennemmin tai myöhemmin maksettava.

Euroopan tämän hetken tilanne näyttää vaaralliselta, jos ongelmista kuvitellaan selvittävän velkavivulla. Vanhana EU:n kannattajana on pakko myöntää, että tällä hetkellä Eurooppa vaikuttaisi olevan kovaa vauhtia matkalla kohti tappiota kansainvälisessä kisassa työpaikoista ja talouskasvusta...
 

vilpertti

Jäsen
Suosikkijoukkue
San Jose Chokes
Keskustelu olisi huomattavasti mukavampaa, jos unionistit eivät tavan takaa sortuisi alatyyliseen nimittelyyn.

Mainitaan nyt siis edelleen välinpitämättömyys tehdyistä sopimuksista, yleinen rusinanpoimintamentaliteetti (ei koske Suomen hallitusta), velkakriisin laajentaminen...
Olet ainoastaan idiootti, jos kuvittelet, ettei Suomen lähialueiden ja kulttuurillis-maantieteellisesti lähimmän suuren valtion joka sattuu olemaan yksi tärkeimmistä kauppakumppaneistamme poliittinen vakaus ole Suomelle hyödyllistä. Itkupotkuraivareita koko basicci-sakki on ollut niin selkeällä linjanvedolla, ettei siinäkään mitään alatyylistä nimittelyä ole.

Miten yksikään mainitsemistasi asioistasi näkyy sinun henkilökohtaisessa päivittäisessä elämässä?
 
Itänaapurissa valtio hoiti yhteiskunnallisen vakauden aivan ilman EU:ta.

Ensinnäkin EU näkyy jäsenmaksujen ja valuutanhoitokulujen kautta heikompana kulutusmahdollisuudena. Toisekseen näkyy mm. muiden eurooppalaisten rantautumisena Suomeen. Joista tyypillisimpinä mainittakoon Romaniasta ja Bulgariasta tulevat kerjäläiset ja varkaat sekä saksalaiset turistit. Kolmanneksi mainitsen kehityssuunnan. Kun ylhäältä tulee esimerkkiä, että sovituista asioista ei tarvitse pitää kiinni, niin tuolla esimerkillä on uskoakseni myös laajempaa vaikutusta. Eli EU:lla on erittäin vahva ihmisten moraalikäsitystä rapauttava vaikutus.
 

#76

Jäsen
IPR-basiccejä? Unionisteja? Mikä ihmeen tarve joillain kirjoittajilla on luokitella muita joihinkin ryhmiin ja sitten luoda turhaa vastakkainasettelua ryhmien välille? Ymmärrän uskontojen osalta, että ihmiset pitävät kiinni heille annetuista mielipiteistä, mutta muissa asioissa voisi minusta keskustella avoimesti koettaen katsoa asioita eri näkökulmista. Valitettavasti samanlainen klikkaytyminen vaikuttaa politiikassakin ja ns. väärien ryhmien fiksutkin mielipiteet sivuutetaan niiden esittäjän takia.

Jäsenmaksuista on tullut viime aikoina mielenkiintoista tietoa, kun sekä Norja että Sveitsi maksavat EU:lle vaikkeivat kuulukaan kerhoon. Tässäkään asiassa ei siis ole ilmaista lounasta.

EU kuten kansallinenkin julkinen puoli kaipaa kunnon remonttia ja tehtäviensä uudelleen määrittelyä. Valitettavasti tähän ei taida riittää poliittista rohkeutta tai riskinottoa saavutettujen etujen menettämisestä.
 

hjalmar

Jäsen
Suosikkijoukkue
Juutinrauman Lukko ja Unajan Urheilijat.
Hesarissa on tanaan mielenkiintoinen juttu HS:n raadin mielipiteista Suomesta nettomaksajana EU:lle. Kannattanee lukea, jos keskustelu kiinnostaa. Poimin tahan kaksi mielipidetta, joiden mukaan maksuosuudet voisivat olla suurempiakain:

Uudistunut HS-raati hyväksyy aiempaa suuremmat EU-kulut - HS-raati - Kotimaa - Helsingin Sanomat

Martti Koskenniemi
kansainvälisen oikeuden akatemiaprofessori

Vastaus: EU:sta saaduista hyödyistä voisi maksaa enemmänkin.
"EU:n merkityksen arvioiminen joidenkin rajan yli kulkevien vuotuisten rahavirtojen kautta on - suoraan sanoen - idioottimaista. Ei EU ole mikään rahanjakokone; ei sitä ole sellaiseksi ole perustettu, eikä se käy systeemin arvioimiseen nytkään.

Jos EU:ta haluaa vastustaa, pitää vastustuksen olla avoimesti ideologista ja puuttua kokonaisuutena siihen historialliseen integraatio- ja rauhanprosessiin, jollaiseksi unioni perustettiin. Se ei tästä(kään) näkökulmasta ole toiminut erinomaisesti - mutta sen merkitys on kuitenkin ollut suuri.

Joidenkin rahavirtojen tuijottaminen vie katseen väärään suuntaan. Mutta jos näin haluaa tehdä, on todettava, että Stubb on oikeassa. Suomi on rikas maa."


Liisa Laakso
valtiotieteellisen tiedekunnan dekaani, Helsingin yliopisto

Vastaus: EU:sta saaduista hyödyistä voisi maksaa enemmänkin.
"Budjetin painopisteet ovat kohdallaan. Koulutuksen ja tutkimuksen tuki, ympäristön suojeleminen ja kehitysyhteistyön tavoitteisiin sitoutuminen hyödyttävät suomalaisia. Töitä näiden kaikkien eteen on toki kovasti tehtävä.

Yhteisen budjetin tarkoitus on rahoittaa yhteistä hyvää. Valitettavasti keskustelu on melko alkeellista. Ajatellaan että maksuosuus on kohdallaan, jos saadaan takaisin suunnilleen saman verran. Puuhassa on yhtä vähän järkeä kuin hölmöläisten peiton jatkamisessa. Hölmöläisten logiikalla Suomi maksaa EU:lle todennäköisesti aina liikaa."
 

erku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Kalle Isokallio, Nokian entinen toimitusjohtaja, esitti aika mielenkiintoisia näkemyksiä eilen YLE:n jälkiviisaissa. Hän ihmetteli sitä, että EU:sta kerrotaan olevan Suomelle taloudellista hyötyä, vaikka sille ei mitään tieteellisiä todisteita ole. Hän esitti myös ilmeisesti valtavirrasta poikkeavan näkemyksen, jonka mukaan Suomen viennin määrä Saksaan tai Ruotsiin on täysin täysin riippumaton siitä, ollaanko me EU:ssa vai ei. Kumma juttu, että tällainen isokenkäinen porvarikin on astunut tällä tavalla pölhöpopulismin puolelle.
 
Martti Koskenniemi
kansainvälisen oikeuden akatemiaprofessori

Vastaus: EU:sta saaduista hyödyistä voisi maksaa enemmänkin.
Ei EU ole mikään rahanjakokone
Eikö? Käsittääkseni EU jakaa useita miljardeja rahaa Itä- ja Etelä-Euroopan maihin, joissa veroaste on Suomen veroastetta matalampi.

Joidenkin rahavirtojen tuijottaminen vie katseen väärään suuntaan. Mutta jos näin haluaa tehdä, on todettava, että Stubb on oikeassa. Suomi on rikas maa."
Suomi voi olla rikas maa, mutta suomalaiset eivät ole rikkaita. Ostovoima kaukana EU-alueen kärjestä ja verotus huomattavasti kovempaa kuin valtaosassa muita jäsenmaita.


Liisa Laakso
valtiotieteellisen tiedekunnan dekaani, Helsingin yliopisto

Budjetin painopisteet ovat kohdallaan. Koulutuksen ja tutkimuksen tuki, ympäristön suojeleminen ja kehitysyhteistyön tavoitteisiin sitoutuminen hyödyttävät suomalaisia. Töitä näiden kaikkien eteen on toki kovasti tehtävä.
Ei yllätä, että yliopiston taholta nostetaan esiin joidenkin nollatutkimusten rahoittamisen tärkeys. Paljon mielenkiintoisempaa olisi ollut lukea Liisalta faktaa siitä, paljonko mikäkin EU-rahoitteinen tutkimus on poikinut talouskasvua.

Yhteisen budjetin tarkoitus on rahoittaa yhteistä hyvää.
Siinä tapauksessa toivoisin myös Itä-ja Etelä-Euroopan maiden ottavan roolia yhteisen hyvän rakentamisessa, loisen roolin sijaan.

Ajatellaan että maksuosuus on kohdallaan, jos saadaan takaisin suunnilleen saman verran. Puuhassa on yhtä vähän järkeä kuin hölmöläisten peiton jatkamisessa. Hölmöläisten logiikalla Suomi maksaa EU:lle todennäköisesti aina liikaa."
Olipas vakuuttavaa ja faktoihin pohjautuvaa argumentointia. Kreikka on saanut löysää rahaa vuositolkulla ja katsokaa missä jamassa se on. Tai mikä on tilanne Itä-Euroopassa. Helppoa rahaa vuosi toisensa perään, eikä silti ole kyeneet nousemaan loisen roolista ulos.
 
Lainaan sieltä vielä yhden toisen - mielestäni hyvin tyypillisen, joskin älyvapaan, - väittämän.

Jarkko Tontti, kirjailija
Kuinka paljon rauha saa maksaa? EU on tehnyt mahdottomasta mahdollisen, taannut rauhan alueella, jossa ennen sodittiin vähän väliä.
Ensinnäkin, onko rauha kalliimpiarvoinen suomalaiselle kuin virolaiselle tai romanialaiselle tai puolalaiselle tai kreikkalaiselle? Ilmeisesti näin on, jos suomalainen joutuu siitä maksamaan, mutta virolainen yms. ei joudu.

Toiseksi, Jugoslavian hajoamista lukuunottamatta Euroopassa ei ole juurikaan sodittu sitten toisen maailmansodan. EU perustettiin vuonna 1992, tuota ennen ei EU:lla ole rauhan ylläpitämisessä minkäänlaista roolia.
 

hjalmar

Jäsen
Suosikkijoukkue
Juutinrauman Lukko ja Unajan Urheilijat.
Eikö? Käsittääkseni EU jakaa useita miljardeja rahaa Itä- ja Etelä-Euroopan maihin, joissa veroaste on Suomen veroastetta matalampi.

Ovat toki saamassa paljon enemman kuin EU:lle maksavat, mutta se johtuu vaan siita, etta nama maat ovat koyhia. Minusta niita pitaakin rikkaimpien EU-maiden auttaa. Se on koko homman juju. Jos ajatellaan niin kuin sina, taysin kansallisesti ja itsekkaasti, niin EU voidaan lopettaa. Mutta onneksi niin polhoja ei ole kourallinen, tosin jokaisessa maassa.

Tama on keskeinen kysymys koko EU:a ajatellen. Eu haluaa auttaa koyhimpiaa jaseniaan, ja se on ihan oikein.
 
Ovat toki saamassa paljon enemman kuin EU:lle maksavat, mutta se johtuu vaan siita, etta nama maat ovat koyhia.
Johtuen pitkälti näiden maiden omasta toiminnasta.

Jos ajatellaan niin kuin sina, taysin kansallisesti ja itsekkaasti, niin EU voidaan lopettaa. Mutta onneksi niin polhoja ei ole kourallinen, tosin jokaisessa maassa.
Eli köyhyyttä tasaisesti kaikkialle? Ei ihme, että EU:n yhteydessä esiintyy myös termi eurokommari.
Mielestäni asiat ei parane sillä, että romanialaisen ollessa köyhä tehdään myös suomalaisestakin köyhä.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös