Mahtoiko käydä lähelläkään sillä tasolla, mitä monet "laman uhrit"?
Ei varmasti taloudellisesti. Omallatunnollaan tällä henkilöllä on kuitenkin paljon.
Oikeusjärjestelmämme kuitenkin totesi hänet syyttömäksi. Oikeus katsoi siis, että Wegeliuksen virheet olivat inhimillisiä, eivät tuottamuksellisia.
Irlannissa oikeusjärjestelmä tulee punnitsemaan näitä samoja asioita.
Olet todella kujalla, jos luulet irlantilaisten pankinjohtajien selviävän, kuin koira veräjästä EU:n avulla.
Miksi suomalaisten tulisi tällä hetkellä muistella omaa selvitymistarinaansa?
Koska:
a. jos EU ei jeesaa omiaan, on kriisin leviämisen todennäköisyys koko EU:n sisämarkkinoille paljon todennäköisempää. Silloin se koskee myös Suomea nykyistä paljon rankemmin. Jos muistamme, mitä tuolloin tapahtui, voimme miettiä haluammeko välttämättä kokea saman uudelleen.
b. pankkikriisi olisi voinut sattua myös Suomessa, jolloin EU olisi luotoittanut Suomea. Kriisistä selviäminen olisi ollut huomattavasti edellistä helvettiä helpompaa ja nopeampaa EU:n avustuksen ansiosta ja velat oltaisiin pystytty maksamaan takaisin. Näinollen Suomen on myös kannettava vastuunsa, kun joku muu EU-maa on kriisissä.
Suomen talous ei ole niin vakaalla pohjalla, etteikö pahakin kriisi olisi ollut (tai olisi vieläkin) meillä mahdollinen. Ja uudesta samanlaisesta kriisistä ei Suomi selviäisi ilman EU:ta. Ei ainakaan se järjestelmä, jolle koko yhteiskuntamme perustuu.
c. solidariasta irlantilaista kuluttajaa kohtaan. Todella itsekästä olisi jättää EU-kansa kuseen, kun ajatellaan, miten meillä moni kärsi edellisen laman aikana.
d. se joka ei muistele menneitä, ei myöskään opi niistä - on siis toisinsanoen varsinainen idiootti.