EU:n ja euron tulevaisuus?

  • 610 527
  • 4 704

Gentleman

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Eihän sitä kaikkea muista ja sen vuoksi käytinkin sanaa juurikaan. Jokatapauksessa vähemmän tässä saadaan kuin annetaan.

Salli minun epäillä tuota vähemmän saamista kuin antamista, itse ainakin koen saavani paljon enemmän kuin mitä annan. Kuitenkin monivuotinen koulutus ja terveydenhoito ja julkiset palvelut.

Kertoisitko mitä koet antavasi ja vastaavasti mitä koet saavasi?

Luonnollisesti korvia myöten veloissa oleva alainen on kovin nöyrää poikaa.

En kyllä vieläkään näe tuota yhteyttä. Mitä itse työelämässä päivittäin näen ja uutisia seuraan, niin eipä tuolla alaisissa mitään erityistä nöyryyttä näe. Ei sillä, että pitäisikään nähdä. Itse haluaisin nähdä enemmän aitoa ammattiylpeyttä ja yhteistyönhalua.

Eihän velka työnantajaan sido, vaan työntekemiseen.
 

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
Eihän velka työnantajaan sido, vaan työntekemiseen.

Niin mutta jos sitä aletaan olla irtisanomisuhan alla työpaikalla enenevissä määrin, niin kyllä ne niskuroijat helpommin sieltä poistetaan jos suinkin mahdollista ja jos se työpanos ei juuri eroa sen "helpon" työntekijän vastaavasta.

En tiedä millaisissa työpaikoissa itse olet ollut mutta tämä edellä kuvaamani skenario on karua todellisuutta monilla työpaikoilla tänä(kin) päivänä. Siinä vaiheessa kun väkeä aletaan tosissaan pistämään pihalle "tuotannollisin perustein", voidaan irtisanoa, ja irtisanotaan, juuri ns. vaikeita tapauksia jos se suinkin laillisesti on mahdollista - samaan syssyyn menevät sellaiset, joilla on paljon sairauslomia.

vlad.
 
Salli minun epäillä tuota vähemmän saamista...

Aivan lyhyesti, ettei mene liiaksi OT:
Antamiani summia en tässä enempää esittele, mutta viimeisten vuosien aikana olen käyttänyt oikeastaan kirjastoa sekä yleisiä alueita. Poliisin apua olisin kerran tarvinnut, kun auto varastettiin. Ei heitä kiinnostanut etsiä rosvoa käsiinsä. Soittivat, että autosi on Lahdessa - korjaa pois.

Voihan työpaikkaa vaihtaa. Samat ongelmat sielläkin todennäköisesti kohtaa.

Edit. Ja asuntolainan saaminenkin on saavutus sinänsä, vaikka olisi jatkuvasti töissäkin, mutta määräaikaisuutta ketjutetaan.
 

Gentleman

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Niin mutta jos sitä aletaan olla irtisanomisuhan alla työpaikalla enenevissä määrin, niin kyllä ne niskuroijat helpommin sieltä poistetaan jos suinkin mahdollista ja jos se työpanos ei juuri eroa sen "helpon" työntekijän vastaavasta.

Eli lisääkö asuntolainattomuus niskurointia ja kiukuttelua työpaikalla tai vähentääkö asuntolaina niskurointia tai kiukuttelua?

Minä en näe yhteyttä, koska mitä työtovereiden kanssa keskustelen päivittäin ja keskustelen ihan kaikissa asemissa olevien, siivojista tehtaanjohtajaan, niin ei se asuntolaina vaikuta kyllä minusta lainkaan niskurointiin.


En tiedä millaisissa työpaikoissa itse olet ollut mutta tämä edellä kuvaamani skenario on karua todellisuutta monilla työpaikoilla tänä(kin) päivänä. Siinä vaiheessa kun väkeä aletaan tosissaan pistämään pihalle "tuotannollisin perustein", voidaan irtisanoa, ja irtisanotaan, juuri ns. vaikeita tapauksia jos se suinkin laillisesti on mahdollista - samaan syssyyn menevät sellaiset, joilla on paljon sairauslomia.

vlad.

Mitä minun työurallani on irtisanomisia sattunut, niin pidän urbaanilegendana sellaista että vaikeat tapaukset sanottaisiin irti ensimmäisinä. Yhden vaikean tapauksen irtisanomisen tiedän YT:n yhteydessä ja yhtä työsopimusta olen itsekin ollut purkamassa.

Mutta muuten... kyllä perusteet valinnoilla ovat olleet ihan erilaisia kuin vaikeiden tapausten irtisanominen.

Sen tiedän, että lomautusten osalla sairauslomat ja vaikeat tapaukset ovat ensisijalla.
 

Hemingway

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sapko
Se mikä tässä asiassa itseäni ihmetyttää on se, että mikä hyöty näistä nyt jo "annetuista" 2,2 miljardista on siinä vaiheessa kun Espanja (ja Italia) rusahtavat?

Kukaan koko maailmassa ei tiedä, mitä tulee kymmenen vuoden sisällä tapahtumaan. Nyt tekeillä olevat ratkaisut ovat sokeita arvauksia. Ne voivat osua oikeaan tai johtaa kaaokseen.

Tilanteen arvaamattomuuden tietävät myös poliitikot, mutta ammattinsa vuoksi he eivät voi myydä en tiedää, vaan he tarjoavat valintansa pienissä erissä kullekin päätökselle näennäisrationaalisia syitä esittäen.

Kohtalaisen varmaa on ainoastaan se, että paskan rakentaneet eivät joudu siitä ainakaan kokonaan vastuuta ottamaan.
 

BitterX

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, FC Wacker, Punaportin vapaakaupunki
Eihän sitä kaikkea muista ja sen vuoksi käytinkin sanaa juurikaan. Jokatapauksessa vähemmän tässä saadaan kuin annetaan.

Nojoo.

Julkishyödyke:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Julkishyödyke

Tyyppiesimerkki maanpuolustus: sinä voit sanoa, että et sitä tarvitse ja siksi et siitä vapaaehtoisesti maksa. Jos kuitenkin kriisi koittaa, valtio ei oikein voi sanoa, että me puolustetaan maata, mutta ei Toejoen Veikkoa, koska hän ei ole siitä vapaaehtoisesti maksanut. Sinua ei voida siis "ohittaa" tämän palvelun tarjoamisessa. Siksi valtio määrää tämmöisen hyödykkeen rahoittamisen verovaroista.

Poliisivoimat: sinä voit sanoa, että sinä et tarvitse poliisivoimia kun et tee rikoksia, etkä joudu rikosten kohteeksi. Joten et siitä vapaaehtoisesti maksa. Kuitenkin on legitiimiä väittää, että maa olisi kaaoksessa ilman poliisivoimia. Valtio siis katsoo, että jokainen poliisivoimia lopulta tarvitsee ja määrää hyödykkeen rahoittamisen verovaroista.

Katuvalot: sinä voit sanoa, että et tarvitse katuvaloja, koska et liiku pimeällä. Moni ei tästä hyödykkeestä suostuisi vapaaehtoisesti maksamaan, mutta jos katuvaloja ei olisi, tulisi paljon enemmän onnettomuuksia. Ei voida valvoa, etteikö Toejoen Veikko käyttäisi katuvalollisia tienpätkiä pimeällä. Valtio siis kattaa hyödykkeen hinnan verorahoista.

Esimerkkejä on miljoona. Esimerkiksi uimarannat katsotaan Suomessa julkishyödykkeiksi, koska järviä on Suomessa paljon. Keski-Euroopassa voidaan rajata uimaranta ja periä sinne haluavilta pääsymaksu. Suomessa tämä ei toimisi, koska helteellä voi sitten pulahtaa siihen toiseen järveen, joka on kilometrin päässä. Näin tekee moni, ottaa eväänsä mukaan ja jättää eväsleipäfolionsa ja Koff-pullonsa rannalle. Lopulta tämä johtaa rantojen saastumiseen. Kun Suomessa ihmiset eivät suostuisi vapaaehtoisesti maksamaan yleisen uimarannan käytöstä, on julkinen sektori päättänyt tarjota nämä palvelut ilman pääsymaksua, mutta rahoittaa rantojen puhtaanapidon (ja siten hyödykkeen "puhdas ympäristö") verorahoista. Keski-Euroopassa uimarantojen puhtaanapito rahoitetaan pääsymaksuista.

Verorahoilla siis katetaan aika monen kaikkien tarvitseman hyödykkeen rahoitus.
 

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
Eli lisääkö asuntolainattomuus niskurointia ja kiukuttelua työpaikalla tai vähentääkö asuntolaina niskurointia tai kiukuttelua?

Vähentää.

Minä en näe yhteyttä, koska mitä työtovereiden kanssa keskustelen päivittäin ja keskustelen ihan kaikissa asemissa olevien, siivojista tehtaanjohtajaan, niin ei se asuntolaina vaikuta kyllä minusta lainkaan niskurointiin.

Olet ilmeisesti siinä onnellisessa asemassa, että työpaikallasi arvostetaan työntekijöitä heidän ammattitaitonsa takia, ei minkään muun syyn perusteella, jolloin työntekijöiden ei tarvitse pelätä mahdollisia seuraamuksia, joita pieni niskurointi voi aiheuttaa - etenkin nykyään kun monien työpaikka on vasaran alla.

Olen päässyt seuraamaan läheltä kuin Suomen suurimpiin kuuluva logistiikka-alan yritys (jollei suurin) harjoittaa melkomoista hajoita ja hallitse politiikkaa, jonka seurauksena työntekijät joutuvat olemaan varpaillaan tilanteessa kuin tilanteessa. Lähemmin olen tutustunut kolmen eri suuruisen toimipisteen toimintaan (yhteensä reilut 2000 työntekijää) ja kyllähän johdon toiminta aiheuttaa naurunpyrskähdyksiä jollei kyse olisi niin vakavasta asiasta kuin irtisanomismenettelyt ja työntekijöiden oikeudet - unohtamatta tietenkään niitä velvollisuuksia.

Vuosia kestäneiden eriasteisten muutosten seurauksena ne tunnolliset, nöyrät, hiljaiset, ylitöihin aina suostuvat, jopa alistuvat työntekijät ovat vahvoilla ja taasen ne jotka kritisoivat, arvostelevat, muistavat huomioida myös omat oikeutensa ovat heikoilla. Unohtamatta erästä ryhmää eli johdon kavereita ja sukulaisia, jotka ammattitaidosta huolimatta ovat vahvoilla. Sukulaisten suosimisesta on myös jaettu yksi huomatus johtoon kuuluvalle henkilölle.

Ja kyllähän ihmisluontoon kuuluu se, että jos perheen etu vaatii nöyrtymistä niin tavattoman usein sitä nöyrrytään ja purraan hammasta jos luonto yhtään antaa myöten ts. kyllä sillä perheellä, (asunto)velalla tms. on jokin vaikutus siihen kuinka sitä työpaikalla toimitaan ja käyttäydytään. On tietenkin ihmisiä, jotka eivät ole pomoteltavissa missään tilanteessa, ja heitäkin tarvitaan jotta rattaat pyörisivät.

vlad.
 

Gentleman

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Vähentää.

Millä perusteella? Eivät ne vuokraluukun kuukausikulut juuri halvemmat ole kuin asuntolainan ja kuten sanottu, ei laina sido tiettyyn työnantajaan.

Olet ilmeisesti siinä onnellisessa asemassa, että työpaikallasi arvostetaan työntekijöitä heidän ammattitaitonsa takia, ei minkään muun syyn perusteella, jolloin työntekijöiden ei tarvitse pelätä mahdollisia seuraamuksia, joita pieni niskurointi voi aiheuttaa - etenkin nykyään kun monien työpaikka on vasaran alla.

Tiedostan toki, että olen koko työhistoriani ajan ollut jollain tapaa onnekas työnantajien suhteen. Eli huonommassa asemassa olevia varmasti on.

Siitä huolimatta, olen myös sitä mieltä että oma asenne merkitsee paljon enemmän. Työntekijä on edelleen sangen turvatussa asemassa työn suhteen, erittäin paljon voi tehdä ja jättää tekemättä ilman huolta irtisanomisesta.

Työpaikat eivät ole ollenkaan niin höllässä kuin puhutaan. Poislukien tietysti määräaikaiset työpaikat, niissä tilanne on aina toinen.

Eli lopputulemana, en edelleenkään näe että asuntolainainen työntekijä olisi mitenkään merkittävästi edullisempi työnantajalle kuin asuntolainaton.
 

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
Kommentoin viestiäsi vain näiltä osin. Ymmärrän kyllä pointtisi mutta en aivan kaikessa allekirjoita sitä.

Millä perusteella? Eivät ne vuokraluukun kuukausikulut juuri halvemmat ole kuin asuntolainan ja kuten sanottu, ei laina sido tiettyyn työnantajaan.

Minusta on tärkeää tarkastella asiaa kokonaisuutena ja koko maa huomioiden. Kasvukeskuksissa tilanne on varmasti se, että laina tai työpaikka ei sido tiettyyn työnantajaan mutta jos ulotetaan tarkastelu kasvukeskusten ulkopuolelle niin päästään hyvin pian siihen lopputulemaan, että oma asunto ja työpaikka kulkevat hyvin pitkälti käsi kädessä. Omaa työpaikkaa ei halua menettää koska samalla se voi välittömästi tarkoittaa sitä, että se oma asunto myös menee alta jos ei ole varaa maksaa lainanlyhennyksiä tms.

Näen myös tietyn (ja merkityksellisen) eron vuokra-asunnolla ja omistusasunnolla. Näetkö sinä? Toinen on toisen oma, mutta toinen, lainan maksettuasi pois, on sinun oma.

Mutta nyt on suunnistettava kohden vuodetta, koska huomennakin on aikainen herätys ja edessä on pitkä päivä opintojen ja harjoittelun parissa.

Kiitos kuitenkin viesteistäsi, ne pistivät ajattelemaan!

vlad.
 

mixu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hifk
Kyllä oli Kataisen toiminta Irlanti asiassa todella kovan luokan populismia. Ensi vaaditaan kaikenlaista ja lopulta ei mitään. Turha syytellä enää muita populismista kun on itse sieltä pahimmista päästä.
 

jussi_j

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Aika hauskaa tämä keskustelu tästä asuntolainan vaikutuksesta. Yleensäkin tämä käytetty termi "korvia myöten veloissa" pistää naurattamaan. Joo, kyllä joku voi sanoa, että olen korvia myöten veloissa, mutta enhän minä sitä ajattele ollenkaan. Maksan asumisesta ja lisäksi maksan siitä, että eläkeiässä asumiskulut ovat minimissään ja omaisuutta karttuu. Olen paljon paremmassa asemassa kuin vaikkapa vuokralla asuja ja asuntolainan vaikutus työskentelyyn on 0%.

Muutenkin olen joskus ihmetellyt kun olen vuokralla asuvan sanovan, että ei halua sitoa itseään asuntolainaan. Mitä helvetin sitomista se on? Toki asunnolla on myyntiaika, mutta onhan se nyt pitkällä aikavälillä varma sijoitus.
 

Gentleman

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Kommentoin viestiäsi vain näiltä osin. Ymmärrän kyllä pointtisi mutta en aivan kaikessa allekirjoita sitä.

Minusta on tärkeää tarkastella asiaa kokonaisuutena ja koko maa huomioiden. Kasvukeskuksissa tilanne on varmasti se, että laina tai työpaikka ei sido tiettyyn työnantajaan mutta jos ulotetaan tarkastelu kasvukeskusten ulkopuolelle niin päästään hyvin pian siihen lopputulemaan, että oma asunto ja työpaikka kulkevat hyvin pitkälti käsi kädessä. Omaa työpaikkaa ei halua menettää koska samalla se voi välittömästi tarkoittaa sitä, että se oma asunto myös menee alta jos ei ole varaa maksaa lainanlyhennyksiä tms.

Kyllä minä ymmärrän tämänkin puolen, valitsin vain keskustelun kannalta painotuksen sellaiseksi, että asiaa katseltaisiin nimenomaan laajemmin. Varmasti on sellaisia alueita, joissa työpaikkaa ei ole "varaa valita" ja siten oma asunto on vaarassa jos työt loppuvat. Mutta asian yhteys käytökseen työssä ei ole sielläkään minusta itsestään selvä. Eikä pidäkään olla.

Harva haluaa työntekijän olevan nöyrä, mutta lähes jokainen haluaa työntekijän ja työnantajan olevan asiallinen.

Näen myös tietyn (ja merkityksellisen) eron vuokra-asunnolla ja omistusasunnolla. Näetkö sinä? Toinen on toisen oma, mutta toinen, lainan maksettuasi pois, on sinun oma.

Kiitos kuitenkin viesteistäsi, ne pistivät ajattelemaan!

vlad.

Kyllä minä tämän asian näen, siksi sitä lainaa makselen.
 

Gentleman

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Näin ollen pidän kiinni kannastani, etten juurikaan nauti nimimerkki Gentlemanin viestissä 108 mainitsemista "ansaitsemattomista etuuksista" ja omien rahojen lainaamisesta tai lainaamatta jättämisestä haluan kyllä itse päättää.

Se on hyvä sitten, että kenenkään omia rahoja ei olla sentään lainaamassa, vaan yhteisiä joiden lainaamisesta päätöksen tekevät ne, joille on valta siihen annettu.

Tätä Irlanti-pakettia uutisoitiin alunperin "noin puolen miljardin pakettina". Kummasti se kasvoikin yhtäkkiä lähes 50%.

Entä, mitkä vaikutukset olisi ollut, jos Irlanti ja Kreikka oltaisiin erotettu sekä Eurosta että EU:sta. Eikö luottoluokituksenkin luulisi paranevan, jos haitalliset tekijät poistetaan?

Ihan ensimmäisenä tulee mieleen se vaikutus, että luottamus sopimuksiin ja niiden laillisuuteen olisi rikottu. Siitä olisi seurannut ilmeistä levottomuutta, kun ei enää voitaisi luottaa sopimusten pitävyyteen ja lain noudattamiseen.

Kyllä valtiontalouskin paranisi kun tulonsiirrot lopettaisiin ja yhtiöiden tulos paranisi jos työntekijöitä voisi ilman laillisia syitä irtisanoa välittömästi.
 
Se on hyvä sitten, että kenenkään omia rahoja ei olla sentään lainaamassa, vaan yhteisiä joiden lainaamisesta päätöksen tekevät ne, joille on valta siihen annettu.

Työn tulokset kuitenkin virtaavat ties mille kekkuliheikeille, jotka eivät missään vaiheessa joudu vastuuseen teoistaan.

Eikös Maastrichtin sopimuksessa mainita, että jäsenmaiden sitoumuksia ei oteta vastattaviksi?
 

Gentleman

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Työn tulokset kuitenkin virtaavat ties mille kekkuliheikeille, jotka eivät missään vaiheessa joudu vastuuseen teoistaan.

Ei, kyllä arvokkaasta työstä kuuluu arvokas korvaus.

Eikös Maastrichtin sopimuksessa mainita, että jäsenmaiden sitoumuksia ei oteta vastattaviksi?

Enpä ole Maastrichtin sopimusta lukenut. Mutta onko jäsenmaiden sitoumuksia sitten otettu vastattaviksi?
 
Keitäköhän mahdat näillä "kekkuliheikeillä" tarkoittaa?

Eikös tässä taannoin pelastettu kreikkalaiset virkamiehet ja nyt luotonantajat?


Gentleman:

Mielestäni kaikki työ on arvokasta. Työn tulosten suuntaaminen huijareille, osoittaa mielestäni hallituksen ylimielisyyden suhteessa suomalaisten työhön.

Oletan, että esim. jäsenmaiden Kreikalle antamalla lainalla hoidetaan myös Kreikan sitoumuksia.
 

BitterX

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, FC Wacker, Punaportin vapaakaupunki
Eikös tässä taannoin pelastettu kreikkalaiset virkamiehet ja nyt luotonantajat?


Gentleman:

Mielestäni kaikki työ on arvokasta. Työn tulosten suuntaaminen huijareille, osoittaa mielestäni hallituksen ylimielisyyden suhteessa suomalaisten työhön.

Oletan, että esim. jäsenmaiden Kreikalle antamalla lainalla hoidetaan myös Kreikan sitoumuksia.


Ei tule olemaan kivaa Irlannin virheitä tehneillä pankinjohtajilla.

Kysy vaikka Christopher Wegeliukselta, kuinka hienosti hänellä pyyhki oman pankkikriisimme jälkeen. Matti Ali-Melkkilältä et voi kysyä, koska hän päätti päivänsä oman käden kautta. Wegeliuksen syyllisyyttä puitiin hovioikeudessa, Juhani Riikosen aina korkeimmassa oikeudessa asti. Kumpaakaan oikeus ei katsonut syylliseksi - katsottin, että he eivät tahalleen, ahneuttaan tai törkeää huolimattomuuttaan aiheuttaneet näitä Suomen historian kohtalonhetkiä. Siitä voidaan kuitenkin olla varmoja, että 90-luvun lama ei näitä henkilöitä koskaan jätä rauhaan. He tietävät tehneensä virheitä, joista moni joutui maksamaan rahoillaan, työpaikallaan, kodillaan, perheellään, terveydellään tai jopa hengellään.

Irlannissa oikeusjärjestelmä on tuskin sen lepsumpi, kuin meilläkään. Siellä aivan varmasti käräjöidään siitä, ovatko johtajat syyllisiä kriisiin tahalleen tai huolimattomuuttaan - vai ovatko tehneet kaikkensa pankkiensa pelastamiseksi. Niin tai näin, loppuelämänsä saavat kantaa raskasta taakkaa.

Erehdyt vitun pahasti, jos luulet, että EU on Irlannissa pelastamassa pankinjohtajien nahkaa.
 
Viimeksi muokattu:

Gentleman

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Mielestäni kaikki työ on arvokasta. Työn tulosten suuntaaminen huijareille, osoittaa mielestäni hallituksen ylimielisyyden suhteessa suomalaisten työhön.

Minä en kyllä vieläkään näe hallituksen työssä työn tulosten suuntaamista huijareille. Varmasti on niin, että tästäkin kriisistä jotkut hyötyvät. Järjestelmillä on aina hyväksikäyttäjänsä, mutta että varsinaisesti heitä ajatellen tehtäisiin ratkaisuja? Sitä en näe.

Oletan, että esim. jäsenmaiden Kreikalle antamalla lainalla hoidetaan myös Kreikan sitoumuksia.

Lainalla. Ainakaan ennen kuin laina on unohdettu/anteeksiannettu ei voida sanoa, että sillä olisi otettu vastattavaksi Kreikan sitoumuksia.
 

BitterX

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, FC Wacker, Punaportin vapaakaupunki
Ihmetyttää todella, miten niin harva muistaa missä paskassa meidän oma maamme rypi 15-20 vuotta sitten.

Suomi olisi selvinnyt tuosta niin paljon helpommalla, jos tuolloin oltaisiin oltu samalla tavalla integroituneita, kuin nykyään. Välittömän laman jälkeen Suomi liittyi EU:iin, jonka avulla Suomi selvisi kunnolla jaloilleen. Ei ihme, että tuolloin suomalaiset suhtautuivat jopa yltiöpositiivisesti Unioniin.

Jännää, että vain hetkeä myöhemmin yksi populistipuolue ratsastaa kansalaisten EU-vihalla kohti jättimäistä vaalivoittoa.

Hyvä on kansan muisti. Mutta lyhyt.
 

Wristlock

Jäsen
Aika hauskaa tämä keskustelu tästä asuntolainan vaikutuksesta. Yleensäkin tämä käytetty termi "korvia myöten veloissa" pistää naurattamaan. Joo, kyllä joku voi sanoa, että olen korvia myöten veloissa, mutta enhän minä sitä ajattele ollenkaan. Maksan asumisesta ja lisäksi maksan siitä, että eläkeiässä asumiskulut ovat minimissään ja omaisuutta karttuu. Olen paljon paremmassa asemassa kuin vaikkapa vuokralla asuja ja asuntolainan vaikutus työskentelyyn on 0%.

Muutenkin olen joskus ihmetellyt kun olen vuokralla asuvan sanovan, että ei halua sitoa itseään asuntolainaan. Mitä helvetin sitomista se on? Toki asunnolla on myyntiaika, mutta onhan se nyt pitkällä aikavälillä varma sijoitus.

"Korvia myöten veloissa" pistää naurattamaan myös siinä vaiheessa, kun korot hyppäävät ylös ja pankit kiristävät lainahanansa -> asuntokauppa hyytyy ja hinnat romahtavat. Tähän lisätään vielä mahdollinen työpaikan katoaminen. Silloin asunnolla on tosi pitkä myyntiaika ellei hinta ole sopivalla tasolla ja se sopiva taso saattaa olla esim. 30% vähemmän kuin jäljellä olevan asuntolainan määrä. Onneksi tämä edellä mainittu skenaario on toki äärimmäisen epätodennäköinen tässä vallitsevassa vakaassa taloustilanteessa, mutta eihän sitä koskaan tiedä..

Suomessa ajateltiin varmasti samalla tavalla 90-luvun taitteessa ja vuosi pari sitten myös esim. Espanjassa ja Irlannissa. Tämä asenne taitaa olla itseasiassa yksi pääsyy koko tämänhetkiseen tilanteeseen. Tällä hetkellä näyttää vahvasti siltä, että Suomessa ei ole opittu yhtään mitään viime lamasta (tämän hetken tilanteen syyt ovat toki erit, mutta seuraukset..). Erityisesti pääkaupunkiseudulla on huikea asuntokupla, jota ylläpitää enää korkojen alhaisuus. Jos korot pomppaavat pankkien välisen epäluottamuksen tai euron kaatumisen myötä, niin aika monelle saattaa tulla mattimaiset bon voyage fiilikset.

t. Itsekin asuntovelkainen
 

Dennis

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
"Korvia myöten veloissa" pistää naurattamaan myös siinä vaiheessa, kun korot hyppäävät ylös ja pankit kiristävät lainahanansa -> asuntokauppa hyytyy ja hinnat romahtavat.
Tätä nyt on manattu ja odoteltu viimeiset pari vuotta, mutta mitään ei ole tapahtunut. Varsinkin pienen asunnon omistajana en pk-seudulla olisi kovinkaan huolissaan mistään romahdusuhista.

Laskeskelin tuossa hiljan, että jos 2008 oli varaa maksaa vuodessa korkoja lähemmäs 7k€ ja tänä vuonna olen maksanut reilun tonnin, niin minun puolestani korot saa pompsahtaa ihan kunnolla.
 

BitterX

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, FC Wacker, Punaportin vapaakaupunki
Mahtoiko käydä lähelläkään sillä tasolla, mitä monet "laman uhrit"?

Ei varmasti taloudellisesti. Omallatunnollaan tällä henkilöllä on kuitenkin paljon.

Oikeusjärjestelmämme kuitenkin totesi hänet syyttömäksi. Oikeus katsoi siis, että Wegeliuksen virheet olivat inhimillisiä, eivät tuottamuksellisia.

Irlannissa oikeusjärjestelmä tulee punnitsemaan näitä samoja asioita.

Olet todella kujalla, jos luulet irlantilaisten pankinjohtajien selviävän, kuin koira veräjästä EU:n avulla.


Miksi suomalaisten tulisi tällä hetkellä muistella omaa selvitymistarinaansa?

Koska:

a. jos EU ei jeesaa omiaan, on kriisin leviämisen todennäköisyys koko EU:n sisämarkkinoille paljon todennäköisempää. Silloin se koskee myös Suomea nykyistä paljon rankemmin. Jos muistamme, mitä tuolloin tapahtui, voimme miettiä haluammeko välttämättä kokea saman uudelleen.

b. pankkikriisi olisi voinut sattua myös Suomessa, jolloin EU olisi luotoittanut Suomea. Kriisistä selviäminen olisi ollut huomattavasti edellistä helvettiä helpompaa ja nopeampaa EU:n avustuksen ansiosta ja velat oltaisiin pystytty maksamaan takaisin. Näinollen Suomen on myös kannettava vastuunsa, kun joku muu EU-maa on kriisissä.

Suomen talous ei ole niin vakaalla pohjalla, etteikö pahakin kriisi olisi ollut (tai olisi vieläkin) meillä mahdollinen. Ja uudesta samanlaisesta kriisistä ei Suomi selviäisi ilman EU:ta. Ei ainakaan se järjestelmä, jolle koko yhteiskuntamme perustuu.

c. solidariasta irlantilaista kuluttajaa kohtaan. Todella itsekästä olisi jättää EU-kansa kuseen, kun ajatellaan, miten meillä moni kärsi edellisen laman aikana.

d. se joka ei muistele menneitä, ei myöskään opi niistä - on siis toisinsanoen varsinainen idiootti.
 
Viimeksi muokattu:
Ei varmasti taloudellisesti. Omallatunnollaan tällä henkilöllä on kuitenkin paljon.


Mistä sinä tiedät hänen omatuntonsa painolasteista?

Voitko kertoa, mitä sinä oletat irlantilaisille pankinjohtajille aiheutuvan tästä?

a) Ja leviämisen estämiseksi, vaihtoehtona ei käy "kasvaimen" poistaminen?
b) En usko, että pankkikriisi olisi voinut sattua Suomessa enää toistamiseen.
c) Ei se ole itsekästä. Tällöin Irlannin kansa joutuisi itse ratkaisemaan asian. Ehkä sielläkin voitaisiin silloin oppia jotain.
d) Kyllä. Vanhoista kannattaa oppia. Millaisella summalla Irlanti tuki Suomea?
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös