2. Mitä tulee yritysten varainhankintaan, niin en näe kerta kaikkiaan mitään pitemmän aikavälin ongelmaa siinä suhteessa vaikka takaisin markkaan mentäisiin. Mikäli maassa on kannattavaa yritystoimintaa, niin rahaa kyllä on tulossa sekä kotimaasta että ulkomailta enemmänkin kuin tarvitsisi.
Kun ajatellaan tätä nykymaailmaa kokonaisuutena, niin ongelmana melko lailla kaikkialla on päinvastoin liiallinen pääoma, joka hyökyy yhä vain kiihtyvällä vauhdilla paikasta toiseen. Mutta tämä menee jo hieman ohitse suoranaisesta aiheesta...
Työt ovat vieneet aikaa ja sen takia vastaukseni on vähän venynyt. Aloitetaan tästä vastaussuman purkaminen ja pyritään vastaamaan niin paljon kuin vain suinkin kerkeän...
Kiinnittäisin huomioita tuohon kohtaan "mikäli maassa on kannattavaa yritystoimintaa". Siis kyllähän se noin on, mutta kysymys on enemmänkin kannattavan yritystoiminnan määrästä. Aluksi, täytyy todeta, että en lähtisi argumentoimaan että markka kriittisesti vaikuttaisi esim. Koneen tai Nokian rahoituksen, mutta kyllähän meillä on paljon muita yrityksiä. Siis, se ei todellakaan ole mikään itsestäänselvyys, että meillä on kannattavaa yritystoimintaa. On sanomattakin selvää, että liike-ideasta yrityksen perustamiseen on hirveän pitkä matka puhumattakaan siitä, että siitä tulee oikeasti kannattava ja menestyvä. Rahapolitiikka, rahoituksen turvaaminen ja valuuttakurssiriskillä ovat tekijöitä, joilla on suora vaikutus siihen miten yritykset menestyvät. Alla pyrin avaamaan väitettäni:
1. Karu totuus on kuitenkin, että valuuttakurssivaihtelut otettaisiin huomioon hinnoittelussa:
yritys laittaa hintojen päälle ainakin 3 - 5 pinnaa, jotta voidaan olla varmoja, että homma on kannattavaa myös silloin kun valuuttakurssit ovat epäsuotuisia yritykselle. Kysyntä ja tarjonta taas sääntelee, että tämän on pakko vaikuttaa myytyjen tuotteiden määrään. Toisin sanoen, me menetetään osa mahdollisesta myynnistä valuuttakurssien takia. Mikä on tämän vaikutus Suomen BKT:hen, alla karkea arvioini:
Nopeasti katsottuna niin, viennin osuus BKT:sta on noin 40 %. En tiedä onko tähän laskettu kaikki kerrannaisvaikutukset sisään, mutta käytetään tätä pohjana. Tästä 40 %:sta tulee 30 % euro-alueelta. Lähtökohtaisesti, on myös olemassa myös epäsuoria hyötyjä eli esimerkiksi kun on isompi markkina-osuus euro-alueelle (koska ei ole valuuttariskiä) niin tästä voidaan saada skaala-etua muille alueille, mutta jätetään nämä epäsuorat vaikutukset nyt huomioimatta, jotta asiat olisivat helpompia.
Suomen BKT on tällä hetkellä 171,2 miljardia euroa, josta euro-alueelta tulee siis 0,4 * 0,3 = 12 % eli noin 20,5 miljardia euroa. Seuraavaksi tarvitaan estimaatti siitä, että mitä myynnille tapahtuu, jos hinnat nousevat 3 - 5 % prosenttia. Suomihan ei ole mitenkään super korkealla arvoketjussa vaan me olla puolijohdannaisten ja -valmisteiden luvattu maa, joten yritysten kysyntäkäyrä ei varmasti mahdollista niin paljon joustoa kuin esim. jenkeillä eli emme voi siirtää valuuttakurssiriskiä hintoihin, päinvastoin. Noh, oletetaan hinnannousu menee yks yhteen myynnin laskun kanssa niin silloin BKT laskisi sellaiset 0,6 - 1 MEURia. Tässä on kuitenkin vielä yksi iso MUTTA: BKT:ta mitataan tietylle aikaperiodille, joka on yleensä vuosi.
Jos halutaan saada koko vaikutus (eli tästä ikuisuuteen), niin meidän pitää laskea "perpetuity"-tälle 0,6 - 1 mrd euroa => Jos nyt heitetään tähän 10 % diskonttokorko, niin me saadaan koko vaikutukseksi 6 - 10 mrd euroa (0,6/0,1 - 1/0,1). Jos valuuttakurssiriskin vaikutus olisi 10 % (eli joko yritykset laittavat 10 pinnaan päälle ja samalla on suht. yksikköjoustava kysyntäkäyrä tai esim. joustamattomampi kysyntäkäyrä), niin silloin kokonaisvaikutus olisi jo 20 mrd. euroa. Toisaalta, jos oletetaan 2 - 3 pinnan kasvua, niin kokonaisvaikutus olisi 8,5 - 14,2 mrd euroa (esim. 10/(0,1 -0,03)).
Kohta 1 yhteenvetäen: valuuttakurssiriskillä on aina vaikutus yritystoimintaa, koska yritykset ottavat valuuttakurssivaihtelut huomioon hinnoittelussa, joka laskee hyvin suurella todennäköisyydellä myyntiä ja täten BKT:ta. Vaikutuksen suuruus riippuu parametreista ja niitä voidaan sitten estimoida, mutta olen yrittänyt osoittaa yllä, että ei puhuta pienistä summista: 6 -14 mrd. euroa ja nyt puhutaan vain yhden tekijän tuomasta suorasta hyödystä. On toki mahdollista, että olen estimoinut väärin ja otan kaiken kritiikin vastaan iloisesti.
2. Samalla tavalla sijoittajat ottavat huomioon valuuttakurssiriskin: yrityksen tuotto-odotusten päälle laitetaan valuuttakurssiriski ja tämä näkyy suoraan yrityksen rahoituskustannuksissa => pitää maksaa korkeampaa korkoa, josta seuraa, että yrityksen WACCi (weighted average cost of capital) nousee ja joka taas tarkoittaa, että yritys ei lähde niin moneen projektiin mukaan kuin tilanteessa mikä tarkoittaa vähemmän tuotettavia hyödykkeitä => vähemmän kasvua. Tämä ilmiön taloudellista vaikutusta on vaikeampi arvioida. Pitäisi tietää tarkkaan yritysten rahoituskustannukset, eri projektivaihtoehdot, jne. Uskoisin kuitenkin, että ei puhuta ihan pienistä summista.
Toisekseen, tulevaisuudessa liikkeessä olevan rahan määrä tulee vähentymään esim. Basel III muutosten takia. En tiedä miten hyvin tunnette tulevia muutoksia sääntelyssä mutta pienten ja keskisuurten yritysten riskikertoimet muuttuvat ja täten PK-sektorin pankkirahoitus vaikenee huomattavasti. Tästäkin on jo olemassa merkkejä. Suomi ja Eurooppakin nojaa pankkien rahoitukseen. Halutaanko me oikeasti vaikeuttaa kotimaisten pankkien rahan saanti valuuttakurssiriskiläpreemiolla kun tiedetään että BASEL III sulkee rahahanoja? Jos joo, niin valitettavasti tällä on suora vaikutus reaalitalouteen eli vähemmän projekteja.
Toisin sanoen, valuuttakurssilla on suora vaikutus yrityksen toimintaa. Nokialla ja Koneelle tällä ei ole niin paljon väliä, mutta pienillä yrityksille tämä voi olla elinehto. Suomelle PK-yritykset ovat kuitenkin tärkeitä, koska PK-sektori ajaa ja synnyttä kasvua. Me tarvitaan jokainen mahdollisuus.
Tässä siis muutama ajatus euron hyödyistä ja siis tarkennukseksi: tuo 6 - 14 mrd. euroa on sellainen summa mikä häviää automaattisesti, jos me erottaisiin eurosta. Jos palataan markkaan meillä pitää olla suunnitelma, jolla me korvataan toi summa + kaikki muut mahdolliset hyödyt (kts. Esim. kohta 2) ja sen jälkeen vielä jäädä voitolle...
Tuo Timo Soini esittämä 35 mrd. euroa on vain teoreettinen maksimi tämän hetken vakuuksille. Jos sitä vertaa esim. minun 14 mrd. euroon, niin eurosta pitäisi erota jos uskoo, että kaikki teoreettiset vakuudet jäävät saamatta 40 % todennäköisyydellä. (Huom. Timo teki hyvän työn kun purki tätä asiaa ja perusteli kantansa. Harmi vain, että ei vain vienyt asiaa loppuun saakka. Nostan silti Timolle hattua, hän on kehittynyt).