Ilmoitukset

Nimimerkki Fremont provosoi porilaiskannattajia viime lauantaina Liigan otteluseurannassa. Siitä sai palkinnoksi viikon pelikiellon.

Nimimerkki Hedonist huilaa viikon provoilustaan Kärpät-Lukko otteluketjussa.

Nimimerkki Lemieaux huilaa viikon sääntöjen 6§:n perusteella. Rikkomus löytyy HIFK:n kausiketjusta.

Nimimerkki Tuen Vety miettii viikon mitä tarkoittaa hyvän maun käsite. Tuotos löytyy Liigan erotuomarien-ketjusta.

Nimimerkki Erkka Lapanen huilaa kuukauden provoisoinnissa, joka kohdistuu taas kerran Jokerit-kannattajiin. Viesti löytyy vapaan keskustelun Väkivallanteot-ketjusta.

EU:n ja euron tulevaisuus?

Viestiketju osiossa 'Vapaa keskustelu' , aloittajana kovalev, 21.11.2010 klo 18.24.

  1. mjr Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Suomen maajoukkueet
    Niin no, teoriassa varmaan kohtuullisen puhdas markkinatalous toimii kuin junan vessa - käytäntö onkin sitten vähän sellainen kuin se on nyt: finanssisektorin suhteeton vaikutusvalta ja jatkuva potentiaali järjettömiin ja vaarallisiin spekulaatioihin. Ei ole mitään sisäsyntyistä mekanismia, joka estäisi tämän: pääomien suuret keskittymät lisäävät pääoman poliittisista vaikutusvaltaa, mikä näkyy sitten sääntelyn tehottomuutena ja pankkitaloustieteen nöyränä noudattamisena. Nytkin meillä menee lännessä tosi hyvin ja hevonen oppii pian olemaan syömättä - tai sitten äänestää jotain Marine Le Peniä tai AfD:tä. 1930-luku oli niin hauskaa aikaa, että sitä pitää imitoida sangen uskollisesti.

    Mitä sitten tulee Suomeen niin olemme valuutassa, jonka vahvuus ei riipu taloutemme tilanteesta. Devalvaatiota vastaan puhuvat haluavat kuitenkin syystä tai toisesta sisäistä devalvaatiota, mikä on hidas ja tehoton metodi ja laskusuhdanteessa jopa tuhoisa. Tällä hetkellä tarvitsisimme keynesiläistä elvytystä ja inflaation kohoamista. Rakenteellisia uudistuksia toki tarvitaan, mutta ne eivät ole ratkaisu nykyiseen matalan kasvun ongelmaan - valtiontalouden epätasapaino ei ole ollut syy tähän lamaan vaikka sitä eliitit ovat valheellisesti ja propagandistisesti toitottaneet vuodesta 2008 saakka. Tämä epätasapaino on seuraus lamasta ja hitaasta kasvusta. Rakenteellinen vaje on silti korjattava, mutta tasapainotettuna huomattavilla panostuksilla laajoihin infrastruktuuri-projekteihin - missään tapauksessa lainanottomme ei tässä tilanteessa pitäisi pienentyä vaan kasvaa, mutta ei kohdistettuna syömävajeeseen vaan investointeihin.
     
  2. Tuamas Jäsen

    Lainaus:
    Et ole tosissasi ethän? Seuraavaksi varmaan sanot, että julkinen puoli pyörittää jäähalleja yksityisiä tehokkaammin, koska jäävuorot ovat kunnallisissa halleissa halvempia?

    Et ole ikinä kuullu subventoinnista?

    Yksityinen puoli tuottaa sote-palvelut pääasiassa halvemmalla kuin julkinen puoli. Julkisella puolella asiakkaan maksuosuus vain on 0-20%, kun se yksityisellä on 90-100%.

    Katsastuksessa lainsäädännöllä sekä sillä, että yksityistettiin käytännössä mono- tai duopoliksi on nähdäkseni ollut kielteinen vaikutus, nyt kun alalla on tullut aitoa kilpailua, ovat hinnat pudonneet reilusti.

    Sähkönsiirrossa hintojen nousut liittyvät suurimmaksi osin lainsäädännön vaatimuksiin vastaamiseen.
     
  3. Tuamas Jäsen

    Velkaantuminen ja alijäämäiset budjetit ovat poliittisia päätöksiä, on melkoista älyllistä epärehellisyyttä vierittää niitä "suurpankkien" tai "säätelemättömän markkinatalouden" piikkiin.
     
  4. mjr Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Suomen maajoukkueet
    Lainaus:
    Hmm, kenelleköhän suuntasit tämän viisautesi? Pankkitaloustiede nimenomaan kannattaa tasapainotettuja budjetteja, julkisen sektorin karsimista sekä erittäin matalan inflaation politiikkaa - tämä on viimeisen vuosikymmenen ajan ollut käytännössä jokaisen pankkiekonomistin (ja ECB:n ja Berliinin ja Frankfurtin) mantra, joskin ihan viime aikoina sekaan on mahtunut, hämmentävää kyllä, peräti joitakin kainoja ehdotuksia elvyttämiseen ja investointivelan ottamiseen.
     
  5. Stultus Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Haukiputaan LämyAkat
    Lainaus:
    Suuryritysten tehokas verosuunnittelu ja veroparatiisit ovat heikentäneet valtioiden kykyä kerätä veroja. Keskivertokansalaisten verotusta voi korottaa vain tiettyyn rajaan saakka, joten seurauksena on alijäämäinen budjetti ja/tai julkisten palvelujen leikkaaminen. Suurpankkien tappioiden sosialisointi veronmaksajille edesauttaa valtioiden velkaantumista.
     
  6. Cobol Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Jokerit Suomessa
    Lainaus:
    Euron ongelmana on alusta asti ollut se, että euroalueella ei ole liittovaltiota eikä siten yhteistä talouspolitiikkaa. Jos kyseessä olisi liittovaltio, mahdollisuudet tarvittaviin toimenpiteisiin olisi paremmat.

    Lainaus:
    Ei pidä paikkaansa. Euromaiden velkaantuminen johtuu siitä, että valtiot ovat puuttuneet vasemmistolaista ja/tai keynesiläistä talouspolitiikkaa noudattaen markkinoiden toimintaan. Kriisin ja laman oloissa EKP on tukenut valtioiden päätöksellä pankkeja ja muita yrityksiä yksinomaan tällä hetkellä kymmenillä miljardeilla kuukaudessa ja yhteensä varmaan useammalla tuhannellä miljardilla eurolla. USA:ssa sentään vaadittiin osakkeita vastineeksi tuesta. Valtioiden pyrkimys finanssikriisin seurauksena ottamaan markkinoista niskalenkkiä oli harvinaisen huono ratkaisu.
     
  7. Tuamas Jäsen

    Lainaus:
    Suomen valtio tekee jälleen viime vuodesta ennätyksen verotulojen keräämisessä.

    Nähdäkseni ongelma on Suomessa rakenteissa, vaikkakin liittovaltion kautta saatava veroparatiisien tehokkaampi tukkiminen olisikin ihan kliffa homma.
     
  8. Jack of Spades Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Hihasta vedetyt Ässät, Dallasin Tähdet & Sport
    Lainaus:
    Kyllä olen ja mikään maailmaa mullistava ratkaisu se ei mielestäni ole, että valtio tukee sote-maksuista yksityisiä terveydenhuollon palveluntuottajia. Todellisena vaarana tässä uudessa himmelissä on jatkossa terveyskeskusten asiakasmaksujen korottaminen, kun tukirahat jakautuvat entistä useamman toimijan kesken ja tämähän sopii kuin nenä päähän yksityiselle taholle, joiden tehtävänä on ainoastaan tuottaa voittoa osakkeenomistajilleen. On täysin päivänselvää, että julkisten ja yksityisten palveluntarjoajien välillä alkaa nyt sote-uudistuksen toteutuessa verissä päin taistelu valtion tukimiljardeista ja asiakkaista. Edessä on pudotuspeli, joka mullistaa Suomen perusterveydenhuollon rakenteita ja mielestäni ei kyllä välttämättä oikeaan suuntaan. Terveydenhuollossa on edessä raivokas taistelu tukimiljardeista | Yle Uutiset | yle.fi

    Vähävaraisemmille suomalaisille julkiset palvelut ovat tärkeämpiä kuin säännöllisessä työssä käyvälle väestölle, jotka kuuluvat myös työterveyshuollon piiriin. Yhteiskunnan eriytyminen ja eriarvoistuminen näkyy osaltaan myös tässä, että meille on muodostumassa kahden tason työmarkkinoiden ja koulutuslaitoksen lisäksi nyt myös kaksitasoinen / jakoinen, (julkinen & yksityinen) terveydenhuoltojärjestelmä. Juhlapuheissa puhutaan hyvinvointiyhteiskunnasta vaikka sen peruspilarit uhkaavat rapautua. Puhutaan kaksihaaraisella käärmeenkielellä kauniita ja samalla on tuotu päättäjien toimesta markkinat palvelualoille, jotka aiemmin osattiin ja kyettiin tuottamaan täysin riittävän kustannustehokkaasti julkisilla verovaroilla.

    2000-luvulla ovat julkiset palvelut markkinoistuneet rajusti Suomessa.Yksityiset yritykset tuottivat 1990-luvulla n.10 prosenttia terveydenhuollon palveluista, nyt jo ainakin 20–25 prosenttia. Suomessa saa päättäjien siunauksella jatkossa tehdä kansainvälisille osakkeenomistajille voittoa kansalaisten hyvinvoinnilla ja terveydellä. Näin tehdään ja samalla puhutaan kauniisti valinnanvapaudesta, yksilöllisistä ja laadukkaista palveluista.

    Kaikista palavimpien markkinataloususkovaisten puheissa yksityinen terveyspalveluita tuottava yhtiö toimii näköjään kaikissa olosuhteissa tehokkaammin kuin julkinen palvelu. Tämän uskomuksen tueksi ei kuitenkaan löydy mitään faktaa. Kuntien terveydenhuollon yksityistäminen ei ole tuonut kunnille säästöjä vaan menot ovat jopa kasvaneet. Kokonaisia julkisen terveydenhuollon terveyskeskuksia on paikoin siirretty yksityisten lääkäriyritysten hoidettavaksi vaikka tutkimustulosten mukaan siitä ei koidu säästöjä eikä ylenmääräistä tehokkuuttakaan.

    Yksityisessä terveydenhuollossa on yritys lopultakin aina taloudellisessa vastuussa vain ja ainoastaan omistajilleen. Julkisen palveluntuottajan kansanterveydellinen vastuu on sen sijaan omistajilleen, eli veronmaksajille todellinen.
     
  9. Tuamas Jäsen

    @Jack of Spades joku lähde olisi kiva, lähes kaikki tutkimusdata on eri mieltä kuin sinä.

    Otetaan vaikka tuosta sinulle viite Hallitus 2015–? Kolme ässää, sinivalkoinen hätätilahallitus? | sivu 269 | Jatkoajan keskustelupalsta

    Pointtina se, että en nyt ihan heti muista yhtään alaa, jossa julkinen palvelu toimisi tehokkaammin kuin yksityinen.

    Et siis ymmärtänyt subventiota, julkinen terveydenhuolto on asiakkaalle merkittävästi halvempi kuin yksityinen koska se on niin voimakkaasti subventoitua.

    Julkisella julkinen puoli vastaa lähes kaikista kuluista ja asiakkaalle jää nimellinen maksuosuus. Kuitenkin kun lasketaan palvelun kokonaishintaa, on julkinen palvelu lähes poikkeuksetta yksityistä kalliimpi tuottaa.

    Toki yksityistämisessä osto-osaaminen on avainasemassa ja tässä on mahdollisuus miljardien säästöihin palvelun parantuessa tai pysyessä ennallaan. Toki osaamattomuudella myös mahdollisuus palvelutason putoamiseen ja miljardien lisäkuluihin.
     
    Viimeksi muokattu: 01.01.2017 klo 12.36
  10. regularflex Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Ässät
    Lainaus:
    Terveydenhuoltohan on siitä poikkeava "teollisuudenala", että siinä palvelun käyttäjä voi olla eri kuin maksaja, joka voi olla eri kuin palvelun laajuudesta päättävä taho. Mikäli olet terveydenhuollon täydellisen yksityistämisen suuri kannattaja, niin miten selität seuraavasta linkistä Health Costs: How the U.S. Compares With Other Countries | PBS NewsHour löytyvät luvut:

    U.S. spends two-and-half times the OECD average on healthcare (Eli Jenkit käyttää keskimäärin $8233/hlö terveydenhuoltoon vuodessa, kun Suomessa vastaava luku on $3251/hlö)
    U.S. Total Health expenditure (public+private) is 17.6% of GDP. Suomessa luku on 8.9%.

    Jos oletetaan, että suomalaiset ovat suurin piirtein yhtä terveitä kuin jenkit, niin melkoisen kustannustehokasta tämä terveydenhoito Suomessa on USAhan verrattuna.

    Nämä luvut ovat siis vuodelta 2010. Uudempiakin lukuja voisi kaivaa, mutta OECD:n tilastot ovat hieman hankalia käyttää allekirjoittaneelle.
     
  11. Tuamas Jäsen

    Lainaus:
    En ole missään nimessä terveydenhuollon täydellisen yksityistämisen kannattaja. Olen asiaa sivunnut palstalla useasti ja tuonut esille erityisesti jenkkiläisen vakuutusperusteisen lääketieteen ongelmat, jotka ovat jo nähtävissä Suomessa yksityisellä puolella.

    Eli kun maksaja toimenpiteille on, ei kustannustehokasta ja kansanterveys edellä menevää hoitoa toteuteta, vaan asiakas saa usein sen hoidon jota vaatii, sen sijaan että saisi hoidon jota hän tarvitsee. Tällöin hoitotason määrittää usein vakuutusturvan taso ja potilaille tehdään täysin turhia tutkimuksia ja jopa operaatioita sekä määrätään turhia lääkkeitä, koska vakuutus tai työnantaja korvaa.

    Tämä keskustelu nyt lähinnä sivuaa argumenttia, jossa @Jack of Spades on jostain syystä ideologisesti sitä mieltä (koska faktat eivät tätä tue), että julkisesti toteutettuna esimerkiksi jätehuolto ja joukkoliikenne olisi jotenkin halvempaa, parempaa ja toimintavarmempaa.

    Sote-uudistuksessa tulee poimia parhaat palat molemmilta puolilta, ei ole mitään mieltä teettää toimenpiteitä jommalla kummalla puolella ideologisista syistä, vaan antaa julkisen puolen hoitaa ne joissa se pärjää ja yksityisen se puoli jossa ne kykenevät selvästi julkista puolta alempaan kustannustasoon.
     
  12. Jack of Spades Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Hihasta vedetyt Ässät, Dallasin Tähdet & Sport
    Lainaus:
    Niin, pelkästään kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen ja kustannusten vertailu vuodelta 2012 ei ole mielestäni vielä otoksena kovinkaan kattava kun arvioidaan koko maan terveydenhuollon kustannuksia, maaseutukuntien terveydenhoitopiireissä on asia on aivan toinen mm. pitkine etäisyyksineen kulujen osalta kuin isoissa kaupungeissa, joissa esim. ruoka-, kotihoidon ym. palvelut tuotetaan suhteellisen lyhyillä etäisyyksillä, joten ei riitä alkuunkaan todisteluksi tälläiset nollatutkimukset. @regularflex toikin jo tuossa yllä esille, että Suomen terveydenhuollon kustannukset ovat olleet tähän saakka hyvää OECD:n keskitasoa. Kun verrataan mm. jenkkeihin, millaista mallia sinä kannatat ja Suomeenkin ollaan kovaa vauhtia ajamassa, niin kustannusero terveyskuluissa / henkilö on huomattava Suomen eduksi nykyisellä mallilla.
     
  13. Valioyksilö Jäsen

    Olisi aidosti mukava saada tieteellistä näyttöä sille, että yksityinen terveydenhuolto todella toimisi kustannustehokkaammin. Jos sellaista on, niin sitä olisi helpompi kannattaa. Pikaisella haulla löysin katsauksen, joka ei puolla tätä.

    "Studies evaluated in this systematic review do not support the claim that the private sector is usually more efficient, accountable, or medically effective than the public sector; however, the public sector appears frequently to lack timeliness and hospitality towards patients."

    Comparative Performance of Private and Public Healthcare Systems in Low- and Middle-Income Countries: A Systematic Review
     
  14. stunt cock Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    San Jose Sharks, HPK
    Lainaus:
    Hyvä vasuri ulostulo aiheeseen liittyen. Ei mielipiteessä mitään väärää ole, mutta faktat taitavat olla ihan vituillaan. "Talouseliitti puudeleineen ei halua osallistua kustantamaan devalvaatiota pääomiensa kautta" eiköhän ne pääomat (osakkeet ja sijoitukset) ole suojattu valuuttakurssiriskiltä ihan niiden ominaisuuksien ja perusluoteen perusteella. Suurin osa pörssiyhtiöistä on viennin kanssa tekemisissä. Eli vaikka tililtä haihtuisi muutama ropo, osakekurssien kautta se tulee korkojen kera takaisin vientiyrityksien tuloksien parantuessa.

    Sitä enemmän devalvaatio sattuu pieneen ihmiseen, mitä vähemmän hänellä on sijoituksia suhteessa omiin säästöihinsä ja palkkaansa nähden. Aina devalvaatiossa maksajana on kansa ja hyötyjä vientiteollisuus oli devalvaatio sisäinen tai ulkoinen.
     
  15. regularflex Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Ässät
    Lainaus:
    Tässähän se terveydenhuollon yksityistämisen ongelma tiivistettynä on. Sen jälkeen mädät omenat moraalikatoineen juhlivat ja laskun maksaa taas joku muu.
     
  16. dana77 Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    vaikea selittää
    Mikä siinä on niin vaikeaa, että jos kannattaa kommunismiä niin sitä pitää yrittää ja kiertää ja kaarrella. Miksei sitä vain voi sanoa että kannattaa aatetta. Toki kommunismillä on sinänsä on verinen historiansa, mutta ei se painolasti millään tavalla yhteen enempää aatteen kannattajien kannettavaksi tule kuin kapitistitkaan olisivat vastuussa vaikka irakin sodasta.

    ps. miksei ruokahuoltoakin hoideta julkisesti? ihan elintärkeä ala ja siellä yksityiset tahat saavat vapaasti rellestää. Ja toisaalta jos julkinen sähkön tai muun tuotanto on niin edullista, niin mikä estää valtioita ihan vapailla markkinoilla tuottamasta ja myymästä sähköä edullisemmin kuin yksityiset.
     
    Viimeksi muokattu: 01.01.2017 klo 15.58
  17. Stultus Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Haukiputaan LämyAkat
    Lainaus:
    Verot ja veronluontoiset tulot vuonna 2008, inflaatiokorjattuna vuoden 2015 tasoon: 42,33 Miljardia. Verot ja veronluontoiset tulot Syyskuun 2016 talousarvioesityksessä: 41,56 Miljardia.

    Kun otetaan huomioon rahanarvon aleneminen, niin Suomen valtion verotulot eivät ole vieläkään vuoden 2008 tasolla. Tämä siitä huolimatta, että meidän talouteen on pumpattu lainarahaa kymmeniä miljardeja.

    Rakenteellisia ongelmia on, mutta kokonaisuuteen vaikuttavat myös verosuunnittelu, veroparatiisit sekä suurpankkien tappioiden sosialisointi ja sen moninaiset seuraukset.
     
  18. Cobol Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Jokerit Suomessa
    Kommenttina sen verran, että esitin @Stultus hallitusta käsittelevässä ketjussa tänään aiemmin väitteen, että verotulot ovat kasvaneet vuosi vuodelta, mutta velkaa on otettu lähinnä syömävelkana miljardikaupalla lisää per vuosi.

    Verotulot ovat kasvaneet kun katsotaan julkista taloutta kokonaisuutena. Valtio ja kunnat eli julkinen talous ovat keränneet jo kuusi vuotta putkeen enemmän verotuloja kuin aiempana vuotena. Yhteensä julkisen talouden tulot ovat nousseet noin kuusi miljardia tänä aikana kun huomioidaan se, että vuoden 2016 osalta budjetoitu tulo ylitettiin kirkkaasti ennen kaikkea yhteisöveron huiman vajaan kahden miljardin tuottoylityksen (ennakkotieto budjetoidusta) takia.

    e: korjattu kirotusvirhe.
     
    Viimeksi muokattu: 01.01.2017 klo 16.51
  19. Tuamas Jäsen

    Lainaus:
    Ei, vaan tämä ongelma koskee vakuutuspohjaista terveydenhuoltoa.

    Yksityinen tuottaa suurimman osan yksittäisistä operaatioista, palveluista ja tutkimuksista julkista halvemmalla, lukuunottamatta tiettyjä nichejä joissa julkinen puoli vie koska yksityinen puoli ei käytännössä tee niitä. Tämä johtuu tarkemmin hiotuista prosesseista, kevyemmästä organisaatiosta sekä suuremmasta erikoistumisesta.
    Tai oikeastaan tämä koskee keskiarvoja, koska julkisella puolella on täysin älyttömät erot tehokkuudessa, kustannustasossa ja hoidon laadussa yksiköiden ja alueiden välillä.

    Tämä on seikka jota sote-uudistuksessa tulisi hyödyntää, ei yksityiselle puolelle tule antaa avointa shekkiä, vaan mahdollisuus tarjota ne palvelut jotka yksityinen puoli voi tarjota julkista kustannustehokkaammin.
     
  20. stunt cock Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    San Jose Sharks, HPK
    Lainaus:
    Hyvällä asenteella vetelet; "Ei toki toivottava tilanne talouseliitille, joka hyötyy työttömien suuresta reservistä kiristämällä palkkoja alaspäin". Et kait tosissasi väitä, että mainitsemasi talouseliitin etu olisi korkea työttömyys? Ei se nyt ihan niin mene, että työttömien määrällä kiristetään palkkoja alas ja näin yritykset hyötyvät. Korkea työttömyys Suomessa muuten rasittaa myös suomalaisten yritysten toimintaolosuhteita vähintäänkin epäsuorasti. Se on kuule niin, että korkea työttömyys on kaikkien haitta.

    Usko pois kyllä se ulkoinen devalvaatio nostaa myös kotimaassa tuotettujen tavaroiden ja palveluiden hintoja. Aika pieni osa palveluista ja tuotteista tehdään ilman mitään ulkopuolisia raaka-aineita tai panoksia. Aika monessa asiassa tarvitaan ihan vaan vaikka öljyä. Telkkarin hinta ei muuten nouse sisäisen devalvaation jälkeen. Miksi se nousisi? Ihan samalla lailla se telkkari gigantissa maksaisi sen 999€. Devalvaatio ei ole mikään ihmelääke, vaikka se saattaa siltä vaikuttaa. Devalvaatio on aina tulonsiirto kansalta vientiyrityksille - krapularyyppy kun asiat on hoidettu paskasti.
     
  21. mjr Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Suomen maajoukkueet
    Lainaus:
    Ihan mielenkiinnosta kysyn, että ajatteletkos esim. minun kannattavan kommunismia ja vain kiertelevän ja kaartelevan? Jotenkin minusta vaikuttaa siltä, että tunnen kommunismin (spesifinä historiallisena yhteiskuntarakenteena) peräti merkittävästi paremmin kuin sinä, enkä todellakaan, edes vähän alusta, kannata vähääkään sitä (sekä järjetöntä että epämoraalista) järjestelmää.
     
  22. dana77 Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    vaikea selittää
    Lainaus:
    en
     
  23. mjr Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Suomen maajoukkueet
    Lainaus:
    Ok - mutta sitä mietin, että onkohan tällä palstalla yhtään oikeata kommunistia, marxisti-leninistiä? Mitä luulet? He toki olivat joskus hamalla 70-luvulla yhtä tiuhassa kuin libertaarit ovat nykyään ja jos olisi ollu somea niin kaikki olisivat silloin tietäneet, että kommunismi toimii kuin junan vessa, kunhan olosuhteet vain ovat täydelliset - nyt se sama tiedetään vain kapitalismista.
     
  24. dana77 Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    vaikea selittää
    Lainaus:
    Siinä kun kotimaisten kommunistipuolueidenkaan johto ei ole täynnä old school marxilaisia, niin en näe että sen tulisi olla rajana termin käyttämiselle.
    Tuossa oli edellisellä sivulla keskustelua, että kumpi on tehokaampi tapa tuottaa palveuita yhteiskunnassa, markkinatalous vai valtiojohtoinen tapa, ja kyllä minä lasken ihmiset jotka eivät ole kapitalisteja kommunisteiksi.
     
  25. mjr Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Suomen maajoukkueet
    Lainaus:
    Vaan eihän tuollaisessa sangen alkeellisessa dikotomiassa ole mitään logiikkaa.