Jos nyt ihan perusjuttuja, niin seuraavia pointteja:
- neuvotteluaseman samassa pöydässä muiden kauppamahtien kanssa
- tullittomuus
- alvien vähennyskelpoisuus puolin ja toisin
- tavaran vapaa liikkuvuus
- standardoitu ja harmonisoitu lainsäädäntö sekä tuotteiden standardisointi, jotka mahdollistavat tuotteille ja palveluille EU:n laajuisen sisämarkkinan
- työvoiman vapaa liikkuvuus
- mahdollisuus hyödyntää muiden EU-maiden koulutusjärjestelmiä, terveydenhuoltoa jne. EU-alueella liikkuessa ja asuessa, käytännössä samoin ehdoin kuin natiivit
- mahdollisuus vaikuttaa Euroopan politiikkaan ja lainsäädäntöön, esim. Norja joutuu ratifioimaan valtaosan EU-lainsäädännöstä, vailla mitään mahdollisuutta vaikuttaa niihin
- räikeimpiä protektionismin muotoja suitsitaan
- yhtenäinen minimikuluttajansuoja sisämarkkinoilla
Toki nämä ovat pitkälti talouspainotteisia ja olennaisin on EU:n laajuinen sisämarkkina.
Mutta kuten Euroopan maiden epäharmonisista verolainsäädännöistä huomaamme, ei ilman kohtuullisen syvää integraatiota saada mitään sitovaa aikaiseksi.
Nykyinen malli on sinänsä vähän ongelmallinen, koska se ei ole tarpeeksi integroitu jolloin jäsenmaat voivat sooloilla EUn sisäisiä veroparatiiseja, mutta kuitenkin sen verran integroitu, että kansa kokee liiton liian tiukkana.