on siellä jotain tehty ja pyrkimys nyt varmasti on ainakin ollut ihan kauhea, mutta mitä itse olet mieltä että onko noita listan uudistuksia tehty vai ei? Onko korruptiota ja veronkiertoa kitketty tai edes tehty lakeja tai muita toimia, jolla ne alkavat vähentyä?
Täällä ketjussa on monenlaisia mielenilmauksia nähty, mutta on pari ajatusta joita ei ole vielä esitetty.
Ensinäkin tässä ketjussa on pahoitettu mieltä siitä, että Kreikan velka suhteessa BKT:hen on kasvanut kun maan talous on supistunut. Näin toki on tapahtunut, mutta jos maa ei velkaansa lyhennä, niin mitä sillä on väliä lainan antajille. Jos yksityisellä on velkaa miljoona, niin onko sen väliä velanantajalle että saako hän soskusta viisisataa vai tonnin, mikäli kaikki menee elämiseen. Kyllä se velan absoluuttinen määrä on se jolla on väliä tässä tapauksessa.
Toinen juttu on lainojen korkomäärän kasvu.
Jos tosiaan tuo tieto, että Kreikan tulot ja menot on saatu tasapainotettua pl. Velanhoitokustannukset, niin se antaa hieman pelivaraa. Mikäli suhtautuminen on, että Kreikka ei veloistaan selviä, niin poliittisesti helpointa on nuo korkosaatavat unohtaa. Jos ne unohdetaan, niin Kreikka ei nyt syömävelkaannu. Niinpä tilanne voidaan stabiloida ja jopa harkita taloudellisesti kannattavien investointien tekemistä.
Toki tuo tarkoittaa ihan samaa kuin velkojen anteeksianto mutta on helpompi toteuttaa erityisesti näin matalien korkojen aikana
Ymmärtääkseni tähän uusimpaankin pakettiin on leivottu sisään ajatus velkojen leikkaamisesta, mutta ensin halutaan nähdään Kreikalta konkreettisia steppejä ja nyt tehdyn sopimuksen eteenpäin viemistä. Jos tehtäisiin toisin päin, sovitut muutokset stoppaisivat kuin seinään.Toki tuo tarkoittaa ihan samaa kuin velkojen anteeksianto mutta on helpompi toteuttaa erityisesti näin matalien korkojen aikana
Tehdäänpä hyvin pieni ja yksinkertainen ajatusharjoitus. Kreikan valtion talous oli reilusti alijäämäinen eli maa velkaantui voimakkaasti syömällä silloin kuin elimme koko Euroopassa nopeaa nousukautta vaikka sinne kaadettiin rahaa ulkoapäin useita miljardeja vuodessa.Nämä toimet eivät vain toimi, koska samalla kysyntää on supistettu, jolloin pohja minkäänlaiselta talouskasvulta on syöty pois.
väärää ennen kaikkea kreikkalaisia ja toissijaisesti eurooppalaisia veronmaksajia kohtaan, mutta myös aivan oman edun maksimoinnin kannalta uskomattoman
typerää..
Tehdäänpä hyvin pieni ja yksinkertainen ajatusharjoitus. Kreikan valtion talous oli reilusti alijäämäinen eli maa velkaantui voimakkaasti syömällä silloin kuin elimme koko Euroopassa nopeaa nousukautta vaikka sinne kaadettiin rahaa ulkoapäin useita miljardeja vuodessa.
Sitten tuli euroopan laajuinen laskukausi, joka on vaikuttanut myös Kreikkalaisiin yrityksiin negatiivisesti ja kasvattanut valtion menoja entisestään. Kuka täysijärkinen voi näiden perusteella esittää että Kreikan talous kääntyisi elvyttämällä ylijäämäiseksi?
En löytänyt hätäisellä googletuksella uutista aiheesta. Olisiko antaa linkkiä? On sen verran herkullisesti lohkaistu, että mieleeni syttyi välittömästi epäilyksen kipinä.- Kreikka on jo nyt saanut enemmän kansainvälistä rahoitusta kuin koko Eurooppa sai Yhdysvalloilta Marshall-apua toisen maailmansodan jälkeen.
Tällaisen kysyminen = kreikkalaisten nöyryyttäminen. hymiöKuka täysijärkinen voi näiden perusteella esittää että Kreikan talous kääntyisi elvyttämällä ylijäämäiseksi?
Sitten tuli euroopan laajuinen laskukausi, joka on vaikuttanut myös Kreikkalaisiin yrityksiin negatiivisesti ja kasvattanut valtion menoja entisestään. Kuka täysijärkinen voi näiden perusteella esittää että Kreikan talous kääntyisi elvyttämällä ylijäämäiseksi?
Kuten lainaamasi kirjoittaja lainauksesi ulkopuolella kirjoitti, Kreikka eli nousukaudella pahasti velaksi, eli olisi ollut ilman lainanottoa lamassa kun muu Eurooppa oli nousukaudella. Kreikan tilanne ei siis ole kysyntälama.Makrotalouden oppikirjat, jotka valitettavasti eivät koskettele asioiden moraalia, ei viktoriaanisesta, eikä muustakaan näkökulmasta. Kyllä kysyntälamassa kokonaiskysynnän kasvattaminen elvyttää taloutta vaikka kuinka kreikkalaiset olisivat apinoiden tasolla olevia vastuuttomia ali-ihmisiä.
On se tavallaan kysyntälama. Valtion elvytyspolitiikalla pystyssä pidetty talous sortui ja kysyntä loppui.Kuten lainaamasi kirjoittaja lainauksesi ulkopuolella kirjoitti, Kreikka eli nousukaudella pahasti velaksi, eli olisi ollut ilman lainanottoa lamassa kun muu Eurooppa oli nousukaudella. Kreikan tilanne ei siis ole kysyntälama.
Kuten lainaamasi kirjoittaja lainauksesi ulkopuolella kirjoitti, Kreikka eli nousukaudella pahasti velaksi, eli olisi ollut ilman lainanottoa lamassa kun muu Eurooppa oli nousukaudella. Kreikan tilanne ei siis ole kysyntälama.
@mjr toteamus siitä, että talouden kiristys laskee BKT:tä, pitää varmasti paikkansa. (Kiitos linkeistä.)
No ny se olisi sitten kansalaisaloitetta, kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa, pistetty vireille. Aloitteen vireillepanijana joku Paavo, ilmeisesti Keminmaalta..
Kuinkakohan nopeasti Kreikka tarvitsee sitten sen seuraavan paketin? Ei nyt varmaan mikään ihan älytön ajatus, että kesällä 2016 puhutaan sitten seuraavasta (yli sadan miljardin?) paketista.
Tässä myös Krugmanilta selkeä analyysi liittyen samaan aiheeseen:
http://krugman.blogs.nytimes.com/2015/07/15/history-lessons-for-euro-debtors
Näköjään historiasta ei opita muuta kuin viimeisen 40 vuoden läksyt: 1930-lukua ei uskottu palaavaksi...
Rahan kaataminen helikopterista lisää rahan määrää, mutta siitä ei ollutkaan kyse, vaan siitä että olisiko kokonaiskysynnän kasvattamisesta elvyttämällä seurannut valtiontalouden ylijäämä tai edes tasapaino.Makrotalouden oppikirjat, jotka valitettavasti eivät koskettele asioiden moraalia, ei viktoriaanisesta, eikä muustakaan näkökulmasta. Kyllä kysyntälamassa kokonaiskysynnän kasvattaminen elvyttää taloutta vaikka kuinka kreikkalaiset olisivat apinoiden tasolla olevia vastuuttomia ali-ihmisiä.