Julkista sektoria on lisäksi aina vaalivoittajat paisuttaneet jakaakseen hyvää tukijoilleen. Tämä ylipaisunut julkinen sektori on pyörittänyt kreikkalaista hyvinvointia ja yhteiskuntaa - tietysti velaksi.
Varmasti Kreikassa julkisella sektorilla on ollut sellaista tehottomuutta, jota näin pohjoismaisen hyvinvointivaltion näkökulmastakin voi ihmetellä. Mutta ei Kreikan julkinen sektori ensinnäkään absoluuttisen kokonsa vuoksi ole ollut minkäänlainen ongelma ja toisekseen vaikka siellä näitä tehottomuuksia onkin ollut, se ei tarkoita sitä, että tämä olisi koitunut esimerkiksi vähävaraisten kreikkalaisten hyödyksi. Tai että Kreikassa olisi ollut antelias hyvinvointivaltio. Se ei vaan yksinkertaisesti pidä faktuaalisesti paikkaansa. Paljon esillä ollutta eläkemyyttiä on kumottu vaikkapa tuossa saksalaisen (!) viikkolehden Der Spiegelin jutussa:
Griechenland: Was Rentner im Vergleich zu Deutschland wirklich kriegen - SPIEGEL ONLINE Ihan perusfakta on myös, että niillä eläkkeillä kustannetaan myös esimerkiksi työttömien lapsien toimeentuloa - koska työttömyysturva on Kreikassa olematonta.
Mutta sen sijaan Troikan harjoittama austerity-oppi julkisten menojen karsimisesta on ollut merkittävä
syy sille, että Kreikan velkataakka on paisunut tukipakettipolitiikan aikana. Tämän faktan pystyy jokainen todentamaan vaikkapa Aalto-yliopiston professorin Pertti Haaparannan tai Paul Krugmanin blogista . Ja on aivan tuulesta temmattua väittää, ettei Kreikka nimenomaan olisi joutunut karsimaan kriisin aikana sitä julkisia menojaan, niin on nimenomaan tehty.
Ja niitä rakenneuudistuksia on tehty enemmän kuin yhdessäkään OECD-maassa. Nämä toimet eivät vain toimi, koska samalla kysyntää on supistettu, jolloin pohja minkäänlaiselta talouskasvulta on syöty pois. Ja Kreikalta vaaditut toimet ovat siis olleet ihan toista luokkaa kuin esim. Espanjan vastaavat, tämänkin pystyy taloustieteellistä keskustelua seuraamalla helposti toteamaan.
Troikan politiikka on paitsi eettisesti väärää ennen kaikkea kreikkalaisia ja toissijaisesti eurooppalaisia veronmaksajia kohtaan, mutta myös aivan oman edun maksimoinnin kannalta uskomattoman typerää. Nyt IMF on sentään velkahelpotusten suhteen tunnustamassa tosiasioita. Aika paljon on motiivien osalta varmasti kyse ideologisesta itsepintaisuudesta (oikeisto ei tunnusta taloudellisia tosiasioita?) ja toisekseen kansalaisille syötetystä myytistä, jonka ylläpitoa ei jostain syystä haluta lopettaa. Kyllähän keskimääräinen suomalainen syyttää Kreikkaa kriisistä, vaikka nimenomaan suomalaisten veronmaksajienkin kannalta pitäisi kohdistaa syyttävä sormi Troikkaan ja eritoten Saksaan sekä sitä myötäilevään Ranskaan. Rahat menivät näiden maiden pankkien pelastamiseen ja ne ovat myös määrittäneet austerity-politiikan suuntaviivat. Persujen analyysi kriisistä on ollut koko ajan hyvin puutteellinen ja perustunut vain populistiseen nationalismiin, minkä huomaa siitä, että ovat lähdössä vieläkin järjettömimmin ehdoin tähän tukipakettiin.