Edelleen toistan, että vasta kun tämä vääjäämätön raha/pankki/talousjärjestelmäämme sisäänleivottu üllatys realisoituu siinä omassa arjessa, oman työpaikan ovessa on lappu, oma ruokakauppa tyhjenee ja oma anoppi on pulassa, alkaa ihminen kokemaan sen ajankohtaiseksi.
Olet oikeassa, että talouden luonteeseen kuuluu tietty syklisyys ja lamoja tulee tulevaisuudessakin. Jos tästä käytetään nimitystä "jäävämätön yllätys", niin sen voi hyväksyä. Jos sitävastoin haluat sanoa, että talousjärjestelmä päätyisi vääjäämättömästi sellaiseen kriisiin, joka kontrolloituun säätelytalouteen siirtymiseen vaadittaisiin, niin silloin väite on tasoa "kommunismista seuraa vääjäämättömästi kansanmurha" (jälkimmäinen on itseasiassa jopa perustellumpi).
Jos olet tätä mieltä, niin haluatko tehdä profetuaalisen ennusteen, että millä aikajänteellä tämä voisi mielestäsi tapahtua?
Tässä Islannin pääministerin toimiston paperi (vrt. Himas-raportti) pariin kuukauden takaa joka suosittaa mainitsemaani 100% vähimmäisvarantovaatimukseen perustuvaa pankkitoimintaa.
http://eng.forsaetisraduneyti.is/media/Skyrslur/monetary-reform.pdf
http://eng.forsaetisraduneyti.is/media/Skyrslur/monetary-reform.pdf
Niin näyttää tekevän. Sen mikä ihmetetty on, että miten niinkin oleelliset asia kuin vakavaraisuussäännökset on jätetty käsittelemättä käytännössä kokonaan. Niihin on viitattu hyvin nopeasti todeten, vain että ovat oireiden hoitoa, mutta en ole samaa mieltä.
Jos lainaa saa antaa vain tietyn prosenttiosuuden suhteessa pankin omanpääoman määrään, niin miksei se muka hillitse lainaustoimintaa? Toki myös tarvetta on valvoa, että tätä säännöstelyä ei esim swapeillä kierretä ja lainoille voidaan muitakin rajoituksia asettaa (vaadittavien takauksien määrää, asunnonostajilta vaadittava oman rahoituksen määrää jne jne).
Velka, velkojen selvittelybisnes eli pankkitoiminta, varallisuuden kasautuminen, velkakriisit ja defaultit ovat tuttuja jo meitä edeltäneistä sivilisaatioista, koska korkoon perustuvat velkajärjestelmät johtavat ennen pitkää siihen että kaikki varallisuus on yhdellä ja loput ovat orjia, ja yhteiskunta haluaa resetin ennen kuin ollaan siinä pisteessä.
Kova väite, joka on kuulostaa hyvin paljon sellaiselta myytiltä (tai olkiukolta), joita eräässä näkemässäni videossa kuvattiin.
Tätä varallisuuden keskittymisen astetta voidaan säädellä verotuksella, josta päättäminen on demokratiassa mahdollista.
Endogeeninen eli tyhjästä luotu raha (yli 90 % kaikesta rahasta) sitä vastoin on vasta moderneina aikoina rahoitusmarkkinoiden vapauttamisen seurauksena syntynyt ilmiö. Sen olemassaolo itse asiassa on jokseenkin mullistava ja uusi ajatus. Sen puki sanoiksi perinpohjaisesti vasta Basil Moore vuonna 1988.
Kun rahan endogeenisuudesta seuraa ettei kysynnänvaihteluihin ole mitään ohjauskeinoa, niin edellisten sivilisaatioiden tai 1500-luvun pankkitoiminnasta nykyinen järjestelmämme eroaa myös siten, että sen aiheuttamaa vääjäämätöntä ylikuumentumista seuraa aina myös työttömyys, kokonaiskysynnän riittämättömyys, tuotannon lasku, lama ja julkisen velan kriisi.
Tämä koko termi "endogeeninen raha" on vähintään hämärä, enkä ole ainoa jolle se on sitä. Miten se poikkeaa myös tyhjästä luodusta 1500-luvun rahasta? Joku saisi tehdä kahden minuutin info-videon, jossa puuttaisiin tällaisten termien käyttöön.
Mikä ihmeen endogeeninen raha? | Roger Wessman
Talousdemokratian sivuilla sivu kertoo tämän rahan määritelmäksi suunnilleen noin:
"Pankki myöntää asiakkaalleen luoton, jonka jälkeen pankki lainaa keskuspankista tarvittavan määrän keskuspankkirahaa vähimmäisvarantovelvoitteen täyttämiseksi."
Miten keskuspankilla ei tällöin olisi kontrollia rahan määrään taloudessa?
Tämän talousmallin nimi on voodoo-talous ja politiikkaa jonka itseisarvona on sen jatkuminen kutsutaan kurjistamiseksi.
Tässä on nyt keksitty termejä ja haluttu antaa niille mieleisiä merkityksiä. Katsoin itseasiassa tässä hiljattain parin minuuntin info-videon, jossa kritisoitiin sitä että miten valtaapitävät pyrkivät käyttämään valtaa määrittelemällä termeille haluamiaan merkityksiä.