Tahdon vain sanoa, että normilama, sijoituskuplasta julkisen velan kriisiksi leviävä, voi hyvinkin olla tällainen "radikaali" muutos. Kreikkalaiset ja Islantilaiset ovat jo järjestelmän kyseenalaistaneet. Niin kauan kun kauppojen hyllyllä on kaikkea, niin ei takuulla kiinnosta ketään, eikä sitä ymmärretä kuinka katoavaista asiat täällä rahatalousravintoketjun huipulla ovat.
Kun nyt kerran yllytät, niin heiteteään sitten stetsonista sellainen profetuaalinen ennuste, että kahta talouden tuplaantumista emme endogeenista rahaa tai (lähes) säätelemätöntä luotonlaajennusta enää katsele. Talouden kasvuvauhdista riippuu kuinka kauan tähän menee, mutta kolmen pinnan kasvulla se tarkoittaa 25-50 vuotta. Toki tämä vain läpällä, allekirjoitan täysin sen aiemman sanomasi, ettei sitä kukaan voi kovin perustellusti ennustaa millaista politiikkaa jatkossa tullaan tekemään .
Ensinnäkin arvostan suuresti tuota ennustetta, sillä siinä on ymmärretty että tällaiset muutokset ottavat aikansa. Tuo on sen verran pitkä aikaväli, etten minä pysty ennustamaan minkälainen yhteiskuntajärjestelmä silloin valitsee. Jonkinlaiset suuretkin muutokset ovat hyvin mahdollisia. En kuitenkaan usko, että islantilaisetkaan ovat läheskään valmiita tuollaiseen kokeiluun, vaikka ovat suuren pankeista johtuneen kriisin juuri kokeneet. Ja syynä nimenomaan se myöntämäsi seuraus, että se tarkoittaisi radikaalia elintason laskua.
Ja vaikka tätä järjestelmää jossain rajatussa ympäristössä kokeiltaisiinkin niin siitä oltaisiin vielä hyvin, hyvin kaukana siitä että tämä järjestelmä olisi maailmanlaajuinen. Suoraan sanottuna minun on mahdoton kuvitella, että miten esim USA tuollaiseen taipuisi. Vaikka siellä tulonjako onkin hyvin epätasapuolinen, niin kommunismin pelko, liberalismi ja muut valtiovastaisuus on niin suurta. Minä olen taipuvaisempi uskomaan, että sielläkin tullaan tulonjakoa tasoittamaan ennemmin kuin koko järjestelmää romuttamaan
Eihän niitä jätetty käsittelemättä. Siinä islantilaispaperin sivuilla 29-30 annetaan viisi eri selitystä sille, miksi vakavaraisuusvaatimus on tehoton hillitsemään lainaustoimintaa..
En näköjään ollut tuonne asti lukenut. Mitä mieltä itse olet noista syistä ja niiden perusteista?
Jos ne kohta kohdalta käy läpi:
1. Tulos kasvattaa omavaraisuutta. Daa, no niin tekee, mutta entä sitten. Niin kauan kuin rahoja ei oteta ulos niin ihan samanlaista pääomaa ne ovat kuin muutkin.
2. pankit voivat kerätä pääomaa järjestelemällä osakeannin. Voi herranjestas, niin voivat mutta entä sitten. Pääomaa sekin.
Jos näitä oikeasti nähdään ongelmiksi, niin vaatimusprosenttia voidaan kasvattaa.
3. Ymmärtääkseni tällä tarkoitetaan swapejä ja että niillä voidaan kiertää säädöksiä. En tiedä onko tuo nykyisin mahdollista, mutta kuten olen pitkään sanonut, niin ei pitäisi pystyä.
4. En Baselin yksityiskohtia tunne, mutta toki sitä ja sen pointtia ei pidä pystyä kiertämään millään erikoispykälillä.
5. Säädöksien noudattamatta jättäminen. Totta, mutta tällekin on mahdollista ratkaisuja löytää, helpostikin.
En näistä parhaalla tahdollakaan löydä mitään sellaista periaatteellista ylitsepääsemätöntä ongelmaa. Se että nuo nähdään sellaisina kyseenalaistaa jopa koko muuten melko laadukkaan oloista paperia
Kova väite tai ei, mutta sille on hyvin selkeä antropologinen evidenssi. Esim. Sumerissa, Babylonian edeltäjässä, velat nollattiin aina uuden hallitsijan aloittaessa, eli muutaman kymmenen vuoden välein. Oli kätevämpää nollata velat kuin katsella velkaantumisen sosiaalisia seurauksia, eli väkivaltaa, muuttotappioita, jne. Tätä defaulttia kutsuttiin tuolloin "vapaudeksi", ja se on nykytiedon valossa termin ensiesiintyminen..
Taisin jotain puhua pääomaverotuksesta. En tarkkaa tunne minkälainen pääomaverotus Sumerissa vallitsi, mutta epäilen ettei se kaikilta osin ollut vertailukelpoinen nykyiseen.
Eikös näihin hallitsijoiden vaihtoihin ole usein liittynyt myös vankien vapauttaminen. Siitäkin on jostain syystä luovuttu.
Tuolloin raha ei ollut sisäsyntyistä. Rahan määrää taloudessa määräsivät ulkoiset tekijät. Kultaseppä ei voinut lainata samaa kultakiloa eteenpäin 99 - ∞ kertaa. Tuskin edes viittä. Rahan määrä oli sidoksissa reaaliseen tuotantoon.
Nykypankit Euroopassa satasen talletuksen saatuaan saavat luoda 9900 euroa tyhjästä. Tai pikemminkin niin päin, että ne voivat ensin luoda 9900 euroa, ja hommata satasen keskuspankkirahaa varantotilille tiettyyn päivään mennessä, kuten Talousdemokratia kirjoittaa. Pohjois-Amerikassa mitään vähimmäisvarantovaatimusta ei käytännössä edes ole. Rahan määrään taloudessa vaikuttaa ainoastaan yritysten ja yksityishenkilöiden investointihalukkuus. Nykyään raha on sisäsyntyistä, endogeenista..
Ymmärrän että nykyään tahti on kiihtynyt, mutta en mekanismissa näe eroa. Tuo ylläoleva esimerkki ei vakavaraissäännöksien mukainen ole ja sellaisten olemassaolon näen tarpeellisina.
En nyt enempää ehdi tähän jatkamaan, paitsi että olen samaa mieltä että keskuspankkikorolla eikä setelirahoituksella ihmeitä tehdä.
