Pari sanaa nyt tästä "zeitgeistista".
Lähes kaikki talouteen syntyvä uusi raha syntyy siten, että yksityinen liikepankki myöntää lainan ja luo siihen rahat tyhjästä toivoen saavansa sen korkoineen takaisin. Se on hyvä juttu, rahoitusta tarvitaan jos halutaan tuottaa jotain. Hiihtofani on oikeassa, että viime kädessä se tarkoittaa käytännössä sitä, että joku hankkii velaksi öljyä jonka valjastaa tekemään työtä.
Kun maailmassa on miljardeja ihmisiä jotka haluavat tuottaa jotain ja miljoonia ihmisiä jotka järjestävät rahoitusta, niin luonnollisesti tämän rahoituksen järjestelyn ympärille syntyy täysin tuotannosta irrallinen liiketoiminta, arvopaperien jälkimarkkinat, pörssi. Tämäkin on enimmäkseen ollut hyvä juttu, se on mahdollistanut nopean talouskasvun ja lopulta suonut meille niin paljon vapaa-aikaa että ollaan pian saatu lähes kaikki öljy poltettua, käytyä sen voimalla kuussa ja niin edelleen.
Pienenä kääntöpuolena pörssin keksiminen on tuonut nämä sijoituskuplat, joista tyyppiesimerkkinä Hollannin tulppaanimania heti maailman ensimmäisen pörssin (Amsterdam) ensimmäisillä vuosikymmenillä. Joku huomasi jonkun toisen tehneen voittoa sijoittamalla tietyn värisiin tulppaaneihin. Pienen ketjureaktion päätteeksi kohta koko yhteiskunta herroista narreihin osteli tulppaaneita ja maksoi niistä yhä enemmän ja enemmän, ajatuksenaan myydä ne voitolla eteenpäin. Kesä ja syksy käytiin kauppaa tulppaaneilla ja loput vuodesta kaupattiin niiden johdannaisia pörssissä.
Ongelma tulee, mikäli tonnin voita maksaessa 100 guildenia, mutta yhden tulppaanisipulin maksaessa tuhansia guildeneita, ihmiset alkavat ymmärtää, että tulppaanien hinta perustuu tyhjille oletuksille, jossain vaiheessa tulppaanin osta -> myy -> osta -> myy -ketjua joku ei enää saakaan tulppaaniaan kaupaksi ja hintojen nousu hyytyy. Kukaan ei halua menettää rahaa, kaikki ketjussa haluavat voittonsa tai vähintään omat takaisin. Syntyy paniikki jossa kaikki haluavat käsissään olevista tulppaaneista eroon mahdollisimman hyvään hintaan, mutta koska kukaan ei halua ostaa, hinnat laskevat, sijoituskupla puhkeaa.
Tässä 1600-luvun alun Hollannin kapitalismissa kauppiaat hakeutuivat hyvälle maantieteelliselle sijainnille, toivat mukanaan fyysisiä rikkauksia, sijoittivat sen laivastoihin, kävivät löytöretkillä ja palasivat rikkaampina takaisin, voitot sijoitettiin taas uusiin laivastoihin, jne. Rahan arvoa määritti jalometalleiden harvinaisuus, ja pankin liikeidea oli säilyttää joidenkin asiakkaiden arvometalleja pientä korkoa vastaan ja lainata niihin pohjautuvaa vaihdon välinettä suuremmalla korolla joillekin toisille asiakkaille.
Jos Ruud toi pankkiin kilon kultaa, jonka pankki lainasi Gullitille löytöretkeilyyn, ja Gullit upotti laivansa ja kuoli, niin moraalinen pohdinta; kenen tulisi kuitata luottotappio? Tai jos pankissa on 500 kiloa kultaa ja hollantilaiset ryntäävät lainaamaan ne kaikki ostaakseen ja myydäkseen toisilleen ristiin tulppaanien johdannaisia ja johdannaien johdannaisia. Onko pankilla ja sinne tallettaneilla moraalinen oikeus saada kaikki lainaamansa takaisin?
No, sittemmin on keksitty löytöretkeilyä tehokkaampia tapoja tuottaa enemmän kuin viime kvartaalilla, mutta kapitalismi on olevinaan sama. Vaan on perustavanlaatuisesti eri. Pankit ja muut rahoituslaitokset eivät enää lainaa varallisuutta jonka ovat saaneet talletuksina, vaan luovat suurimman osan talouteen syntyvästä rahasta tyhjästä. Näin finanssisektori kasvaa nopeammin kuin reaalitalous. Koko yhteiskunta on nykyään yhtä tulppaanispekulaatiota, jossa kaikilla on yhteenlaskettuna moninkertaisesti enemmän velkaa kuin maailmassa on reaalista tuotantoa. Jos talouteen luodaan tyhjästä uutta rahaa, mutta Gullit / Kreikka / Oy Suomi Ab ei onnistu tekemään sillä voittoa, onko rahan järjestelmään näpytelleellä pankilla moraalinen oikeus saada takaisin kaikki se raha jota ei koskaan ollutkaan? Nykyään pankkisektori ei kärsi luottotappioita, vaikka talouskriisit aiheutuvat sen voitontavoittelusta.
Hiihtofanilla on pointti siinä boksin ulkopuolelle katsomisessa, että ihmiset yrittävät paikata valuvikaisen järjestelmän vuotoa järjestelmän pelisääntöihin mukautuvilla himmeleillä, vaikka kannattaisi korjata se valuvikainen järjestelmä, joka ei kehittyneimmissä maissa enää edes hyvinvointia lisää. Talouskasvua tavoitellaan enää talouskasvun vuoksi, ja yhteiskunnista on tullut talouden renkejä, kun ne ennen olivat isäntiä. Johdannaiskauppa ei enää murskaa ainoastaan unelmia tuottoisista tulppaanibisneksistä, vaan tappaa miljoonia nälkään ja romauttaa kokonaisia yhteiskuntia.
Mutta jos boksin ulkopuolelta katsominen on liian zeitgeisthihhulointia, niin boksin pelisääntöjen mukaisia himmelipurkkapaikkoja (kuten transaktiovero) tähän valuvikaiseen paskasysteemiin, ja muutakin salonkikelpoista taloustietoa tarjoaa mm:
ATTAC - kohti oikeudenmukaisempaa ja tasapuolisempaa globalisaatiota
Tässä heidän pariminuuttisia infovideotaan maailmantalouden myyteistä:
Maailmantalouden myytit arjessa, osa 1/11 - YouTube