Estonian uppoaminen

[D.A.D]

Jos tuossa kelissä joku lähtee sotaharjoittelemaan, niin melkoisen kylmäpäistä meininkiä.

Kai sitä tarvii harjoitella kelissä kuin kelissä, ettei tosipaikan tullen tarvi viholliselle ilmoittaa että tänään ei sitten sodita koska tuulee liikaa.

Uusi foliohattuteoria: Sama ruotsalainen sukellusvene yritti nyt jo toisen kerran töötätä Amorellan uppeluksiin. Any takers?

Eikös se Amorellan törmännyt uponneeseen konttiin missä oli lukon wishiltä tilaamat mestaruuslippikset 19-20 kaudelle.

 

[Outsider]

Ehkä dokumentissa puhutaan vähän paskaa?

Kerrottiinko siinä dokumentissa, että käytännössä jokainen konevalvomossa ollut näki monitorista, että autokannelle ryöppysi vettä aivan tuhottomasti? Kerrottiinko siinä myös, miten totesivat visiirin olleen paikoillaan? Entä miten pääsivät savupiippuun?

Ei tässä ollutkaan kyse siitä oliko kertomus totta vai tarua, vaan siitä onko noin kerrottu vai ei.

 

[finnjewel]

Ketjun alkupuolella mainittu Herald of Free Enterprise upposi avonaisen keulaportin takia alle minuutissa vaikka oli hyvä sää.

M/S Herald of Free Enterprise – Wikipedia

fi.wikipedia.org

 

[Rommeli]

Ei tässä ollutkaan kyse siitä oliko kertomus totta vai tarua, vaan siitä onko noin kerrottu vai ei.

On melkoisen outoa, että samat henkilöt, jotka ovat kuulusteluissa sanoneet nähneensä rampista tulleet ryöppyämällä vettä, eivät dokumentin mukaan olekaan nähneet juurikaan vettä tulevan samasta paikasta. On myös täysin hämärän peitossa, mihin perustuu väite siitä, että olisivat nähneet visiirin olevan paikallaan, kun laiva on ollut jo kyljellään. Kävivätkö laivan keulassa tarkistamassa vai luottivatko vain merkkivaloihin?

Suosittelen tutustumaan onnettomuustutkintaraportin sivuihin 64-68, joista löytyy kolmen konevalvomosta pelastuneen kertomukset. Kyseiset henkilöt ovat konemestari, järjestelmämestari ja moottorimies.

 

[Hereworth]

Entä miten pääsivät savupiippuun?

Konehuoneen valvomon hätäpoistumistie kulki savupiipun yhtydessä laivan pohjalta ylimmälle kannelle ja savupiippuun asti. Nämä kaverithan poistuivat sieltä, kun laiva oli jo lähes kyljellään. Löytyy onnettomuustutkinnan loppuraportista tämäkin.

Kummallista loanheittoa täällä taas puolin ja toisin. Vaikka toki propellihatut sen suurimmissa määrin ansaitsevat, niin raskasta settiä ja hakamussuttelua. Hylyssä nyt on aiemmin tuntematon reikä ja se on fakta. Joko virallinen selitys vahvistuu entisestään tai sitten selviää jotain uutta, kiinnostavaahan tämä vain on.

 

[444]

Tuo itseä hieman ihmetyttää, että keulavisiirin irtoaminen on kerrottu niin, että se on kuin aukko mereen. Kuitenkin tuo aukko on reilusti vesirajan yläpuolella. Pakki päälle ja perä kohti aaltoja, eikä mitään ongelmaa?

Dokumentin mukaan kaikki tapahtui vielä n 15 min nopeammin, mitä virallinen tutkimus kertoo. Estonia ei olisi siis kallistunut, sitten suoristunut ja alkanut kallistua uudelleen. Kallistuminen olisi alkanut heti ja nopeasti. Tuo nopea uppoamisen viittaa kyllä minusta siihen, että jotain muutakin tapahtui. Luulisi, että ilmataskujen varassa iso laiva olisi kellunut pitkään.

Mä olisin vetänyt käsijarrukäännöksen ja pakittanut loppumatkan. Helppoa kun sen osaa. Siinä olisi 7-metriset aallot laonneet kuin Punainen meri Mooseksen edessä, kun meikä olisi pakittanut menemään.

 

[Hexa]

Eikös se visiiri löytynytkin jonkin matkan päästä Estonian hylystä, eli oli irronnut aiemmin. Sehän painuu pohjaan kuin kivi melko nopeasti. Paljonko oli etäisyyttä hylyn ja visiirin löytöpaikan välillä? Kyllä uppoamissyy täytyy olla ajorampista tulvinut vesi. Vaikka kyljessä olisikin joku 4x1,2m aukko, en usko että se olisi aiheuttanut niin nopeaa aluksen uppoamista. Kallistumaa se olisi voinut kyllä pahentaa. Mielenkiintoista kuitenkin, mistä se on tullut ja missä vaiheessa.

 

[WildCore]

Eikös se visiiri löytynytkin jonkin matkan päästä Estonian hylystä, eli oli irronnut aiemmin. Sehän painuu pohjaan kuin kivi melko nopeasti. Paljonko oli etäisyyttä hylyn ja visiirin löytöpaikan välillä? Kyllä uppoamissyy täytyy olla ajorampista tulvinut vesi. Vaikka kyljessä olisikin joku 4x1,2m aukko, en usko että se olisi aiheuttanut niin nopeaa aluksen uppoamista. Kallistumaa se olisi voinut kyllä pahentaa. Mielenkiintoista kuitenkin, mistä se on tullut ja missä vaiheessa.

Estonian uppoaminen – Wikipedia

fi.m.wikipedia.org

Visiiri löytyi puolentoista kilometrin päästä länteen päin itse hylystä.

 

[Tuamas]

Eikös se visiiri löytynytkin jonkin matkan päästä Estonian hylystä, eli oli irronnut aiemmin. Sehän painuu pohjaan kuin kivi melko nopeasti. Paljonko oli etäisyyttä hylyn ja visiirin löytöpaikan välillä?

Ystävämme Estonian loppuraportti kertoo tämänkin:
”Komissio päätti kokouksessaan Turussa 3–4.10.1994, että keulavisiiri on etsittävä. Tämän työn suoritti TURSAS käyttäen viistokaikuluotainta ja matalataajuista kaikuluotainta. Etsintään osallistui Viron rannikkovartioston alus EVA-200, jossa oli viistokaikuluotain.

Visiiri löytyi 18.10.1994 noin yksi meripeninkulma hylystä länteen paikasta 59°23,0'P 21°39,2'I.

ROV-videokuvauksella varmistettiin, että löydetty esine oli visiiri.”

 

[Outsider]

On melkoisen outoa, että samat henkilöt, jotka ovat kuulusteluissa sanoneet nähneensä rampista tulleet ryöppyämällä vettä, eivät dokumentin mukaan olekaan nähneet juurikaan vettä tulevan samasta paikasta. On myös täysin hämärän peitossa, mihin perustuu väite siitä, että olisivat nähneet visiirin olevan paikallaan, kun laiva on ollut jo kyljellään. Kävivätkö laivan keulassa tarkistamassa vai luottivatko vain merkkivaloihin?

Suosittelen tutustumaan onnettomuustutkintaraportin sivuihin 64-68, joista löytyy kolmen konevalvomosta pelastuneen kertomukset. Kyseiset henkilöt ovat konemestari, järjestelmämestari ja moottorimies.

Edelleenkään, pointti ei ollut siinä voiko kertomus olla totta vai ei, vaan se, että väitit ettei tuollaista kertomusta ole. Mitä noihin todistajien kertomuksiin yleisesti tulee, niin samassa dokumentissa useat matkustajat kertovat myös, että heitä ei ilmeisesti pidetty luotettavina todistajina, kun lausunnot tapahtumien kulusta poikkesivat virallisesta raportista. 34 nimeä taisi olla mainittuna ketkä tekivät asiasta jonkun kyselynkin mihin ei ikinä tullut virallista vastausta.

Nyt kun laivan kyljestä on todistetusti löytynyt se foliohattujen ja huuhaa-hörhöjen vuosikymmeniä kuvittelema reikä, niin hankala pitää onnettomuustutkintaraporttia minään jumalan totuutena joka asiaan.

 

[tosiasia]

On myös täysin hämärän peitossa, mihin perustuu väite siitä, että olisivat nähneet visiirin olevan paikallaan, kun laiva on ollut jo kyljellään

Olisiko tuossa kyse rampista, mikä oli varsinaisen keulavisiirin takana? Ilmeisesti jutun mukaan visiiri olisi voinut irrota, mutta ramppi olisi jäänyt vielä "suojaamaan" aalloilta? Tämä voisi ehkä olla mahdollista (en tiedä mitä varsinainen onnettomuusraportti sanoo), mutta eihän tuollainen ramppi mikään vesitiivis ole ja isot aallot voivat hajottaa sen varmasti jossain vaiheessa. Ramppia ei ole suunniteltu ottamaan veden voimaa vastaan, vaikka sen päältä raskaita rekkoja voi ajaakin.

90 asteessa kaallistumassa havannointi tuntuu epäilyttävältä, vaikka kameran kautta. Eikös kameran olisi pitänyt muuten kuvata ja tallentaa koko tapahtuma, jos sillä on valvottu sisääntulevaa liikennettäkin laivaan? Laidassa oleva aukko vaikuttaisi tulleen ison metalliin kohdistuneen vetojännityksen johdosta. Tallainen voisi syntyä laivan vääntyessä uppoamisen yhteydessä tai vaikka kolahtaessa pohjaan hyvin epätavallisessa asennossa. Ei näin omasta mielestä vaikuta räjähdykseltä tai törmäykseltä. Aukko lienee kuitenkin hyvä tutkia, koska sitä ei ole ennen havaittu ja siitä voi löytyä uuttakin tietoa. Näin äkkiseltään ei tässä kuitenkaan pitäisi mitään kovin kummallista uutta olla.

Tuossa MTV3:n tarinaa jutusta:

Estonia-dokumentti: Konemiehet tarkkailivat autokannen valvontakameroita, kunnes pakenivat savupiipusta – yksi laivan viime hetken tapahtumista täysin ristiriidassa onnettomuustutkinnan kanssa

Estonia-dokumentissa silminnäkijät kertovat ristiriitaista tietoa matkustajalautan ajoramppiin liittyen.

www.mtvuutiset.fi

 

[Hagi]

Mä olisin vetänyt käsijarrukäännöksen ja pakittanut loppumatkan. Helppoa kun sen osaa. Siinä olisi 7-metriset aallot laonneet kuin Punainen meri Mooseksen edessä, kun meikä olisi pakittanut menemään.

Estonian uppoamisyönä merkitsevä aallonkorkeus oli 4 m, eli kova keli, mutta ei mikään poikkeuksellisen myrsky. Pahimmillaan Itämerellä on ollut 8 m merkitsevä aallonkorkeus.

Ei kai tuossa reagoinnissa olisi ollut mitään ihmeellistä, Estonialla ei tajuttu/huomattu keulavisiirin irronneen ja vain pahennettiin tilannetta ajamalla päin vasta-aallokkoa.

 

[Robin Big Snake]

Joo tota tippui toi keulavisiiri helvetillisessä aallokossa mereen. Mutta mistähän syystä laiva sitten upposi, pitääkin ihan miettiä.

 

[Hagi]

Joo tota tippui toi keulavisiiri helvetillisessä aallokossa mereen. Mutta mistähän syystä laiva sitten upposi, pitääkin ihan miettiä.

Syy on tuossa selvä, mutta miksi Estonia upposi niin nopeasti. Luulisi, että ilmataskujen avulla alus olisi kellunut pitkään.

Mitä muuten tuo virallinen raportti sanoo keularampista? Vettä se ei tietysti kokonaan pidä, mutta antaa suojaa silti.

Dokumentissa oli todisteet siitä, että keularampin kaiteet olivat leikattu irti meren pohjassa. Ilmeisesti siis jotain tärkeää autokannella oli ollut. :)

 

[Jannacci]

M/S Jan Heweliusz – Wikipedia

fi.m.wikipedia.org

13. tammikuuta 1993 kello 23.30 Jan Heweliusz lähti Świnoujściesta kohti Ystadia mukanaan muun muassa 34 matkustajaa, 29 miehistön jäsentä ja 29 rekkaa. Yöllä 14. tammikuuta alkoi myrsky. Itämerellä olivat tänä tammikuuna vallinneet hyvin vaikeat sääolot.[2] Kello 3.28 alus lähetti radioviestin, jossa kerrottiin, että aluksella oli ongelmia lastin kanssa. Kello 4.35 Jan Heweliusz sai 30 asteen kallistuman, minkä jälkeen matkustajat saapuivat pelastautumisasemille. Päällikkö päätti yrittää ajaa aluksen kohti Saksan Kap Arkonaa. Kello 4.37 alus lähetti hätäsanoman. Kello 4.45 aluksen kallistuma oli jo 70 astetta. Kello 5.50 alus kaatui ympäri, ja kello 11.00 se upposi. Onnettomuudessa kuoli 54 ihmistä, joista kuusi oli ruotsalaisia.[1]

Nykyisin Jan Heweliuszin hylyllä harrastetaan urheilusukellusta.[1]

Tuossa vertailukohta Estonialle. Tuo meni kuten teorian mukaan pitikin mennä. Eli alus jäi ylösalaisin kellumaan muutamaksi tunniksi ennenkuin upposi. Estonia puolestaan upposi paljon nopeammin kuin teoriassa olisi pitänyt.

 

[El Gordo]

Syy on tuossa selvä, mutta miksi Estonia upposi niin nopeasti. Luulisi, että ilmataskujen avulla alus olisi kellunut pitkään.

... aluksella ei ollut mahdollisuuksia selvitä ylärakenteiden kautta tapahtuvasta kiihtyvästä veden sisään virtaamisesta sen jälkeen, kun kallistuskulma lähestyi 40 astetta. Kun aaltojen voima rikkoi asuinkansien ikkunat, sitä seurannut uppoaminen oli väistämätöntä.

Kertoi loppuraportti.

 

[444]

Edelleenkään, pointti ei ollut siinä voiko kertomus olla totta vai ei, vaan se, että väitit ettei tuollaista kertomusta ole. Mitä noihin todistajien kertomuksiin yleisesti tulee, niin samassa dokumentissa useat matkustajat kertovat myös, että heitä ei ilmeisesti pidetty luotettavina todistajina, kun lausunnot tapahtumien kulusta poikkesivat virallisesta raportista. 34 nimeä taisi olla mainittuna ketkä tekivät asiasta jonkun kyselynkin mihin ei ikinä tullut virallista vastausta.

Nyt kun laivan kyljestä on todistetusti löytynyt se foliohattujen ja huuhaa-hörhöjen vuosikymmeniä kuvittelema reikä, niin hankala pitää onnettomuustutkintaraporttia minään jumalan totuutena joka asiaan.

Lautalta pelastui siis vähän vajaa 150 henkilöä. Nämä kaikki on oletettavasti haastateltu. Haastattelujen pohjalta on saatu jonkinlainen konsensus yön tapahtumista. Osa tarinoista on syystä tai toisesta poikennut sen verran merkittävästi ”yleisestä näkemyksestä”, että niitä ei ole erikseen kirjattu raporttiin. Voisiko olla ihan näin yksinkertainen selitys? Jos 110 ihmistä kertoo suurin piirtein samanlaista tarinaa ja 34 kertoo jostain merihirviöistä ja sukellusveneistä (täysin keksitty tilanne), niin onko loppuraportin kannalta olennaista kirjata nämä tyystin poikkeavat näkemykset vai muodostaa kuva enemmistön pohjalta? Vastoin yleistä luuloa ihmismieli ei ole erehtymätön. Laivalta selvinneet voivat ihan oikeasti muistaa jotain aivan muuta kuin mitä on tapahtunut. Eikä kyse ole valehtelusta tai harjaan johtamisesta, vaan vain siitä, että henkilö muistaa väärin. Tilanteessa, jossa ihminen taistelee henkensä edestä pelastuakseen, aivojen ensisijainen tehtävä ei ole painaa visusti mieleen yksityiskohtia ja pitää niitä aktiivisesti mielessä. Siinä tilanteessa aivot skannaavat ympäristöä ja yrittävät epätoivoisesti löytää keinon pelastukseen. Selviytymisen jälkeen iskee šokki ja toisilla yksityiskohdat menevät aivan hujan hajan ja sekoittuvat omaan mielikuvitukseen. Kyllä se varmasti tuntuu ikävältä, kun kukaan ei usko, mutta se että kertomus poikkeaa loppuraportista ei tee kertomuksesta totta. Eikä näiden huomioimattomuus tee asiasta millään tavalla hämärää. Mikään tutkimus ei etene, jos jokaiseen tarinaan suhtaudutaan samalla pieteetillä.

 

[El Gordo]

M/S Jan Heweliusz – Wikipedia

fi.m.wikipedia.org

Tuossa vertailukohta Estonialle. Tuo meni kuten teorian mukaan pitikin mennä. Eli alus jäi ylösalaisin kellumaan muutamaksi tunniksi ennenkuin upposi. Estonia puolestaan upposi paljon nopeammin kuin teoriassa olisi pitänyt.

Oliko keulaportti irti, minkälainen aallokko, virtasiko vesi kiihtyvällä tahdilla sisään ja rikkoutuiko asuinkerrosten ikkunat?

 

[Rommeli]

Konehuoneen valvomon hätäpoistumistie kulki savupiipun yhtydessä laivan pohjalta ylimmälle kannelle ja savupiippuun asti. Nämä kaverithan poistuivat sieltä, kun laiva oli jo lähes kyljellään. Löytyy onnettomuustutkinnan loppuraportista tämäkin.

Kummallista loanheittoa täällä taas puolin ja toisin. Vaikka toki propellihatut sen suurimmissa määrin ansaitsevat, niin raskasta settiä ja hakamussuttelua. Hylyssä nyt on aiemmin tuntematon reikä ja se on fakta. Joko virallinen selitys vahvistuu entisestään tai sitten selviää jotain uutta, kiinnostavaahan tämä vain on.

Meinasin kirjoittaa kyseisen kysymyksen kohdalle, että kyse on kevennyksestä, mutta jotenkin ajattelin tuon olevan selviö ilmankin. Eipä näemmä ollut.

 

[CreaseMonkey]

Jos Estoniaan törmäsi ruotsalainen sukellusvene, joka aiheutti laivan runkoon reiän ja uppoamisen, niin miksi Estonian keulavisiiri nostettiin merestä irrallisena? Ei kai ruotsalaisetkaan ole niin velhoja, että alle kahdessa viikossa käyvät irroittamassa visiirin ja kuskaavat sen kilsan päähän löydettäväksi.

Tulin miettineeksi myös törmäyksestä tai räjähdyksestä syntynyttä ääntä. Olisikohan sellainen voinut kantautua nohevan merivalvojan kuulokkeisiin?

Edit. Olisiko svedut kyenneet korjaamaan subinsa salassa? Pakkohan senkin olisi ollut saada pahaa osumaa tuossa.

 

[Rommeli]

@tosiasia

Nimenomaan visiiristä puhuttiin, kun aiheeseen tartuin. Niin ja kyllä se ramppi nimenomaan on se tiivis osa ja tuo toimitti käsittääkseni törmäyslaipion virkaa kyseisessä laivassa. Ja totta on, ettei ramppia ollut suunniteltu kestämään aaltojen voimaa ja tässä tapauksessa visiirillä ja rampilla oli vieläpä kohtalokas yhteys, mikä johti siihen, että visiirin irtoaminen käytännössä tuhosi automaattisesti myös rampin ja peli oli tätä myöten pelattu.

Kameran kautta tilannetta seurattiin aika pitkään, mutta laivan ollessa kyljellään konevalvomon miehistö oli jo hätäpoistumistien yläpäässä. Alleviivaan nyt vielä kerran sitäkin, että kaikkien kolmen kuulusteluissa on maininta rampista tulvineesta vedestä. Ainakin yhden lausunnossa mainitaan jopa aallot autokannella.

 

[Tuamas]

M/S Jan Heweliusz – Wikipedia

fi.m.wikipedia.org

Tuossa vertailukohta Estonialle. Tuo meni kuten teorian mukaan pitikin mennä. Eli alus jäi ylösalaisin kellumaan muutamaksi tunniksi ennenkuin upposi. Estonia puolestaan upposi paljon nopeammin kuin teoriassa olisi pitänyt.

Jos haluat paremmin osuvaa historiallista vertailukohtaa, niin SS Heraklion osuu paremmin, samoin kuin vaikkapa Al-Salam Boccaccio 98.

Avainsanat vesi autokannella.

 

[Rommeli]

Syy on tuossa selvä, mutta miksi Estonia upposi niin nopeasti. Luulisi, että ilmataskujen avulla alus olisi kellunut pitkään.

Mitä muuten tuo virallinen raportti sanoo keularampista? Vettä se ei tietysti kokonaan pidä, mutta antaa suojaa silti.

Dokumentissa oli todisteet siitä, että keularampin kaiteet olivat leikattu irti meren pohjassa. Ilmeisesti siis jotain tärkeää autokannella oli ollut. :)

Visiirin putoaminen tuhosi käytännössä samalla myös rampin vesitiiviyden sekä kiinnityksiä ja veti sen samalla ainakin osittain auki. Raportin mukaan rampin sulkeminen tiiviisti ei tuon jälkeen olisi enää ollut edes mahdollista. Asiasta on hyvinkin yksityiskohtainen kertomus raportissa.

 

[Mazaa]

Siis minähän olen koko Euroopan ainoa Mobel-palkittu fyysikko ja ainoa uponneiden valtamerialusten kohtaloihin perehtynyt tohtoritason tutkija, sekä tiedän alusten keulaporteista enemmän kuin kaikki virolaiset yhteensä.

Voin siis sanoa, että tämä uusin paljastus on ihan täyttä skeidaa. Tai sitten todella mielenkiintoinen paljastus, jonka takia kannattaa hyppiä kolmoisvoltteja, jos vain osaa. Harva osaa.

Keulaporteista ja niiden kestävyydestä (=lue ovat ihan täyttä paskaa) - ennen olivat "keulaportit rautaa, ja miehet puuta HIIO HOI, hiio-hoi!" - kuten Rautavaaran Tapsa keihästä heitellessäään tapasi jo laulaa, voi lukea vaikka tästä aiheeseen liittyvästä dokumentista vähän enemmän:

https://turvallisuustutkinta.fi/material/attachments/otkes/tutkintaselostukset/fi/vesiliikenneonnettomuuksientutkinta/mvestonia/SeBg9DHYF/11_Keulaporttien_vauriot_ja_vaaratilanteet.pdf

Mutta nämä kysymykset "oliko reikää kyljessä tai kuka Tauno kävi irrottamassa keulaportin, kun koko rekka oli täynnä salakuljetettuja valkovenäläisiä" ovat täysin toissijaisia!!!?

Sillä pitäisi kysyä, että...

Mihin HELVETTIIN katosi Estonian toinen päällikkö Avo Piht joka 100% varmuudella tuotiin sairaalaan Turkuun??

Kukaan, siis kukaan ei ole kertaakaan osannut vastata tuohon. Tosin ehkä Pihtin sukulaiset olivat seitsemän promillen kännissä tuolloin - mitä he epäilemättä tuon ajan virolaisina ja juuri itsenäistyneinä olivatkin, olisin ollut itsekin - ja pystyivät näkemään jonkun toisen puolitoista metrisen, kaljun, kapteenin hattuun pukeutuneen virolaisen heidän omana poikanaan.

Ehkä South Park kertoo vastauksen:

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=-DT7bX-B1Mg

@Tuamas pirkule - ei saa linkittää samoja faktoja ennen aasiantuntijaa. :D

 

[Lätkä-Bongari Iso-E]

Ehkä dokumentissa puhutaan vähän paskaa?

Kerrottiinko siinä dokumentissa, että käytännössä jokainen konevalvomossa ollut näki monitorista, että autokannelle ryöppysi vettä aivan tuhottomasti? Kerrottiinko siinä myös, miten totesivat visiirin olleen paikoillaan? Entä miten pääsivät savupiippuun?

Ai miten pääsee konehuoneesta korsteeniin? Siitähän se korsteeni alkaa, konehuoneesta. Siellä on hyvät huoltotilat miehistölle jota lautta pääsee ylös. Konehuoneesta kannelle on laivasta riippuen yllättävän monta oikotietä. Hauskaa kun ihmiset puhuvat laivan rankenteista vaikkei ikinä ole edes laivojen konehuoneissa käynyt. Siellä on huolto-, pelastus- ja tiesmitäluukkuja kaiken varalle. Toki on, että tuohon aikaan meriturvallisuus laivoilla ei ollut, eikä vieläkään ole paras mahdollinen, eikä tule ikinä olemaan. Siellä on voinut olla WT-ovissa paljonkin vikaa ja ovia auki jatkuvasti.