Eri urheilulajien vertailua

[H.Incandenza]

On sanottava näin hiidosta pitävänä ja sitä seuraavana ihmisenä, että vaikka hiihtäjät ovat erittäin kovakuntoisia ja hyvin harjoittelevia urheilijoita, niin jotkut jutut täällä ovat aika lailla realismille vieraita. Ei huippuratajuoksijaa ja hiihtäjää voida verrata samana päivänäkään. Tämä jo pelkästään sen vuoksi, että kyseessä ovat aivan eri lajit. Nykyajan hiihdon MC-kilpailut tapahtuvat erittäin mäkisissä maastoissa, joten suoritus on täysin toisenlainen kuin ratajuoksussa. Välillä mennään rajusti ylämäkeen, sitten palautellaan hetkinen ja taas mennään ylämäkeen. Ja kun katsoo Björgenin olemusta tuossa juoksuvideossa niin kyllähän jokainen ymmärtää ettei noilla lihaksilla voida pärjätä ratajuoksussa tikunlaihoille etiopialaisille vauhtihirmuille. Näinpä näitä lajeja ei ole järkevää verrata. Ei ole hiihtäjälle häpeäksi hävitä juoksuhuipuille juoksioiden omassa lajissa. Mutta ei kukaan voi kieltää, etteikö Marit olisi erittäin kovakuntoinen huippu-urheilija.

 

[Mazaa]

Ja kun katsoo Björgenin olemusta tuossa juoksuvideossa niin kyllähän jokainen ymmärtää ettei noilla lihaksilla voida pärjätä ratajuoksussa tikunlaihoille etiopialaisille vauhtihirmuille. Näinpä näitä lajeja ei ole järkevää verrata. Ei ole hiihtäjälle häpeäksi hävitä juoksuhuipuille juoksioiden omassa lajissa.

Niinhän sitä luulisi jokaisen ymmärtävän, mutta silti tästä ketjusta löytyy niitä joille realismi on täysin tuntematon käsite.

Muuten allekirjoitan sanomasi kokonaan.

 

[Rod Weary]

En nyt jaksa jauhaa tästä, mutta ihmettelen vähän. Kyllähän sinä itsekin näet, että tuossa videossa Björgen juoksee 3000 muutaman sekunnin yli 9 minuutin ja ei sillä vauhdilla montaa kymmentä metriä jää neljästä tonnista cooperissa.

En tiedä, mistä kiistellään, mutta olen melko varma, että 3000 m juoksussa jäädään n. kilometri 4000 m:stä. Enkä tiedä yhtään kestävyyslajia, missä pitemmän matkan keskivauhti alittaa lyhyemmän matkan keskivauhdin ennätyksiä vertailtaessa. On ihan eri asia juosta 4000 m vauhtia cooperissa kuin juosta se koko saatanan 4000 m 12 minuutissa.

 

[Rod Weary]

Sinuun en usko pätkän vertaa. Sinun juttusi mene saman tien roskakoriin.

Sun 8 km on osoitettu 6 km:ksi ja 3 km ~2750 m:ksi. Kehen tässä siis voi enää luottaa?

 

[Hiihtofani]

Sun 8 km on osoitettu 6 km:ksi ja 3 km ~2750 m:ksi. Kehen tässä siis voi enää luottaa?

Voit itse laskea käyttäen puhdasta matematiikkaa - matematiikka kertoo että 2750m on 91,66%:a 3000m:stä (2750/3000) eli siis 8,66% lyhyempi. Marthe Kristoffersin aika 8,40 8,40 * 1.0866 on mun huonon laskuopin mukaan 9,25.

Miesten SE 3000m on 7,43 ja 3000m esteiden SE on 8,10 eli n. 30s hitaampi

Tämän blogin mukaan tämä rata sisälsi ylämäkeä "takk gud for at det er i motbakke det går oppover" ja muutenkin asfalttirata ja ei todellakaan ole yhtä nopea kuin joku yleiurheilun mondorata, joten rata ei ole vertailukelpoinen.

Ei olla kovin kaukana, että noilla ajoilla oltais juostu peking 2015 3000m esteiden loppukilpailussa. Camilla Richardsonin aika karsinnoissa oli 9,53.

 

[dana77]

Lisäys: Tässä norjalaislehti Dagbladetin jutussa Toppidrettsvekan kilpailujohtaja sanoo, että reittiä on lyhennetty televisioinnin takia, ja sen mitta on noin 2750 metriä. Siellä oli muutkin ihmetelleet miten noin kovia aikoja juostaan 3000 metrin kisassa.

Minä ainakin uskon tulos-PDF:ään enemmän kuin johonkin wannabe-kilpailujohtajaan. Kun huomioidaan, että Björgen ei ollut kisakunnossa ja todennäköisesti tuollaista kesähölkkää edeltävä ilta oli tullut tissuteltua, niin varsin selvänä pidänkin, että jos Margit vain viitisi niin viisitonniakaan ei olisi tekemätön paikka cooperissa.

 

[jussi_j]

En tiedä, mistä kiistellään, mutta olen melko varma, että 3000 m juoksussa jäädään n. kilometri 4000 m:stä. Enkä tiedä yhtään kestävyyslajia, missä pitemmän matkan keskivauhti alittaa lyhyemmän matkan keskivauhdin ennätyksiä vertailtaessa. On ihan eri asia juosta 4000 m vauhtia cooperissa kuin juosta se koko saatanan 4000 m 12 minuutissa.

Niin en oikein minäkään tiedä mistä keskustellaan, mutta kritisoin tuota aiemmin esitettyä laskelmaa ja sen taustalla olleita lähdetietoja. Itse otin lukuni kansainvälisen yleisurheiluliiton sivulta tuossa minun viestissä on laskut ihan oikein tai ainakaan kukaan ei ole väittänyt, että eivät olisi. Sen sijaan jostain syystä nuo kansainväliset vertauluajat eivät käy kun kyse on Björgenistä, koska hän on skandinaavi. Tällöin pitäisi verrata ilmeisesti pohjoismaisiin juoksijoihin. Tämä sinänsä on vaateena hieman outo, kun Björgen on kuitenkin käytännössä rajattomilla harjoitteluresursseilla varustettu lahjakas urheilija, joka on ainakin ollut lajissaan ylivoimainen.

Niin ja tuo minun aiempi lasku tämän kauden kärkitulosiin pohjauen sanoo, että 5km juoksijan nopeus on 97,97% 3km juoksijan nopeudesta, että eipä tuo mikään järkyttävä ero ole.

 

[Mazaa]

Niin en oikein minäkään tiedä mistä keskustellaan, mutta kritisoin tuota aiemmin esitettyä laskelmaa ja sen taustalla olleita lähdetietoja. Itse otin lukuni kansainvälisen yleisurheiluliiton sivulta tuossa minun viestissä on laskut ihan oikein tai ainakaan kukaan ei ole väittänyt, että eivät olisi.

Sinun laskelmasi ovat oikein. Kritisoit minun laskelmaani, joka on myös oikein.

Huomasit varmasti jo, että puhuin koko ajan eurooppalaisista 5000 metrin naisjuoksijoista, en pohjoismaisista tai koko maailman juoksijoista.

Tässä tämän kauden kärkiajat naisten 5000 metrin juoksussa.
- Maailman kärki: 14.14:23, Almaz Ayana, ETH
- Euroopan kärki: 15:07:38, Susan Kuijken NED

Euroopan listan ykkönen on maailman listalla sijalla 25.

Ero on aika älytön, toisinsanoen eurooppalaisilla ei ole mitään jakoa afrikkalaisia vastaan. Euroopan ykkösen edellä on 7 etiopialaista ja 10 kenialaista tällä hetkellä.

 

[jussi_j]

...
Ero on aika älytön, toisinsanoen eurooppalaisilla ei ole mitään jakoa afrikkalaisia vastaan. Euroopan ykkösen edellä on 7 etiopialaista ja 10 kenialaista tällä hetkellä.

Lähinnä kiinnitin huomiota tuohon kuinka paljon nopeus laskee kun matka pitenee. Tuskin siinä on isoa eroa maailman kärjen hyväksi. Tosin oli tuossa maailmanlistallakin outouksia kuten olikohan se 1500 juostu hitaammalla nopeudella kuin 3000. Ei nyt jaksa enää laskea uudelleen.

 

[habsniac]

Lähinnä kiinnitin huomiota tuohon kuinka paljon nopeus laskee kun matka pitenee. Tuskin siinä on isoa eroa maailman kärjen hyväksi. Tosin oli tuossa maailmanlistallakin outouksia kuten olikohan se 1500 juostu hitaammalla nopeudella kuin 3000. Ei nyt jaksa enää laskea uudelleen.

Jos tuijotat vaan prosentuaalista eroa niin ei se varmaan näytä/tunnu paljolta mutta itse olen sen verran ahkerasti juoksua reenannut siihen parikymppiseksi asti, että kokemuksesta voin todeta, että vaikka vauhti kasvaisi/laskisi vaan 5s/km (mikä on ero 3000m ja 5000m maailman kärkiaikojen vauhdissa noin ) on se se siinä juostessa melkoinen. Ja kuten edellä todettiin juosta 3000m 9min on täysin eri asia kuin juosta cooperissa 4000m tai sitten sun 3000m ennätys ei ole 9min.

 

[jussi_j]

Jos tuijotat vaan prosentuaalista eroa niin ei se varmaan näytä/tunnu paljolta mutta itse olen sen verran ahkerasti juoksua reenannut siihen parikymppiseksi asti, että kokemuksesta voin todeta, että vaikka vauhti kasvaisi/laskisi vaan 5s/km (mikä on ero 3000m ja 5000m maailman kärkiaikojen vauhdissa noin ) on se se siinä juostessa melkoinen. Ja kuten edellä todettiin juosta 3000m 9min on täysin eri asia kuin juosta cooperissa 4000m tai sitten sun 3000m ennätys ei ole 9min.

Siinä ei paljon tuntemukset auta kun toisella on dataa ja laskukone.

Jos vauhdin hidastuminen otetaan IIAFn kärkituloksista tänä vuonna vertaamalla 3km ja 5km tuloksia niin, että oletetaan 4km vauhdin olevan noiden puolivälistä, mitä se aivan varmasti olisi. Tuolla nopeuden hidastumisella juoksee henkilö joka vetää 3km aikaan 9min cooperin testin 3959,407m.

Eihän se ole 4000m, mutta jos huomioidaan, että 3 tonnia on juostu maastossa keskellä kovaa treenikautta ja cooper radalla huippukunnossa, niin aivan hyvin voi vetää 4000 cooperin ja luultavasti ylikin.

 

[Mazaa]

Siinä ei paljon tuntemukset auta kun toisella on dataa ja laskukone.

Jos vauhdin hidastuminen otetaan IIAFn kärkituloksista tänä vuonna vertaamalla 3km ja 5km tuloksia niin, että oletetaan 4km vauhdin olevan noiden puolivälistä, mitä se aivan varmasti olisi. Tuolla nopeuden hidastumisella juoksee henkilö joka vetää 3km aikaan 9min cooperin testin 3959,407m.

Eihän se ole 4000m, mutta jos huomioidaan, että 3 tonnia on juostu maastossa keskellä kovaa treenikautta ja cooper radalla huippukunnossa, niin aivan hyvin voi vetää 4000 cooperin ja luultavasti ylikin.

Ei vaan voi. Ei mitenkään. Björgen ei ole mikään Tirunesh Dibaba, kuten muutama fiksu kirjoittaja on jo todennut. Björgen ei juokse mitenkään 3000 metriä yhdeksään minuuttiin.

Vaikka @habsniac voi tämän luultavímmin vahvistaa oman kestävyysjuoksukokemuksensa perusteella.

Otetaan vielä kerran se laskukone käteen.

Otetaan vertailuun kovimmat eurooppalaiset 3000 metrin naisjuoksijat joilla on tilastoaika 3000 ja 5000 metrin matkoilta tällä kaudella. Suluissa on laskennallinen Cooper-aika, eli siinä oletetaan juoksijan juoksevan 12 minuuttia tuota vauhtia.

Ensin ne kovimmat 3000 metrin juoksijat.

3000m
2. Renata Pliś, 8:46 (4106 m)
4. Jip Vastenburg, 8:50 (4075 m)
5. Steph Twell, 8:51 (4067 m)
6. Karoline Bjerkeli Grøvdal, 8:53 (4052 m)
8. Yelena Korobkina, 8:55 (4037 m)
10.Laura Whittle, 9:02 (3985 m)

Sitten heidän aikansa 5000 metriltä.

5000m
23.Renata Pliś, 15:37 (3842 m)
24.Jip Vastenburg, 15:37 (3842 m)
3. Steph Twell, 15:14 (3938 m)
4. Karoline Bjerkeli Grøvdal, 15:16 (3930 m)
6. Yelena Korobkina, 15:19 (3917 m)
9. Laura Whittle, 15:22 (3904 m)

- 5000 metrin nopeus näillä juoksijoilla on ka. 96,11% 3000 metrin vauhdista.

Loppuun näiden kahden matkan Cooper-keskiarvo
5. Steph Twell, 4003 m
6. Karoline Bjerkeli Grøvdal, 3991 m
8. Yelena Korobkina, 3977 m
2. Renata Pliś, 3974 m
4. Jip Vastenburg, 3959 m
10.Laura Whittle, 3945 m

Jos edes Euroopan parhaat naisjuoksijat eivät juurikaan pysty tuohon 4000 metrin Cooper-tulokseen, niin on täysin selvää, ettei Marit Björgenillä ole siihen kuuna päivänä mitään mahdollisuuksia.

 

[habsniac]

Tuo prosentuaalinen hidastumisen lasku on turhaa, koska jos mietitään esim. tuota 5000m vs. 3000m niin 5000m kaveri juoksee alusta asti 2min36s/km ja 3000m kaveri 2min31s/km. Ei niin että 5000m kaveri juoksee ensin 2min31s/km ja siitä sitten hidastuu alle tuon vitosen kilometrivauhdin ja se tasaa ajan tuonne reiluun 12 minuuttiin. Jaksaakseen koko 5000m on sen kaverin juostava hitaampaa heti alusta. Eli, jos sun ennätys on 9min/3000m niin voin melkein varmaksi sanoa, että 4000m/12min ei mene rikki. Kyllä sun on pakko ennätyksen olla "reilusti" alle 9min, jos meinaat Cooperissa vetää yli 4000m.

 

[Tombe76]

Jokainen voi käydä syöttämässä lukemia esim. McMillanin laskuriin joka harrastelijalle 10km ---> mara voi antaa hyvinkin hassuja vertailuaikoja mutta jonka lukemat ovat aika lähellä totuutta varsinkin jos kyseessä on ns. ammattijuoksija ja matkat ovat lähellä toisiaan. Myös Mazaan vertailuajat tukevat tätä.

Tästä laskurista:

3000m 8.43.4
4000m 12.00
5000m 15.19

3000m 9.00
4000m 12.28
5000m 15.49

Ja mitä hiihtofanin tarinointeihin tulee niin en ainakaan itse enää kommentoi trollin viestejä kun ei kerran esim. minun kysymyksiini halua vastata. Useista pyynnöistä huolimatta.

 

[jussi_j]

...Jaksaakseen koko 5000m on sen kaverin juostava hitaampaa heti alusta. Eli, jos sun ennätys on 9min/3000m niin voin melkein varmaksi sanoa, että 4000m/12min ei mene rikki. Kyllä sun on pakko ennätyksen olla "reilusti" alle 9min, jos meinaat Cooperissa vetää yli 4000m.

Täysin päätön ajatelma. Se vauhti on koko matkan hitaampaa pidemmällä matkalla juuri sen verran kun olen aiemmin esittänyt perustuen IIAF:n tilastoihin. Tuon esimerkin mukaan, minkä @Tombe76 laittoi, ennätyksen pitäisi olla 8:43. Edelleen kukaan ei ole perustellut, että jos juoksee harjoituskauden ulkopuolella maastossa 3km yhdeksään minuuttiin, niin miksi ei voisi vetää cooperia radalla täydessä kunnossa neljään tonniin. Unohtakaa nyt toi Björgen tästä, koska ei sen juoksuista näytä olevan faktaa. Ihan vaan noin yleisesti se ei kelpaa perusteeksi, että "oma tuntemus", "ei voi olla" tai "kyllä on pakko".

 

[habsniac]

Täysin päätön ajatelma. Se vauhti on koko matkan hitaampaa pidemmällä matkalla juuri sen verran kun olen aiemmin esittänyt perustuen IIAF:n tilastoihin. Tuon esimerkin mukaan, minkä @Tombe76 laittoi, ennätyksen pitäisi olla 8:43. Edelleen kukaan ei ole perustellut, että jos juoksee harjoituskauden ulkopuolella maastossa 3km yhdeksään minuuttiin, niin miksi ei voisi vetää cooperia radalla täydessä kunnossa neljään tonniin. Unohtakaa nyt toi Björgen tästä, koska ei sen juoksuista näytä olevan faktaa. Ihan vaan noin yleisesti se ei kelpaa perusteeksi, että "oma tuntemus", "ei voi olla" tai "kyllä on pakko".

Mites oma kokemus? Jos sun maksimivauhti on 3000m 9min niin sillon et 4000m juokse 12min. Sun pitää pystyä juoksemaan 3000m sinne alle 8.45 paikkeille, että kannattaa edes haaveilla 4000m cooperista.

 

[jussi_j]

Mites oma kokemus? Jos sun maksimivauhti on 3000m 9min niin sillon et 4000m juokse 12min. Sun pitää pystyä juoksemaan 3000m sinne alle 8.45 paikkeille, että kannattaa edes haaveilla 4000m cooperista.

No niinhän mä just sanoin. Mutta jos joku juoksee kerran harjoituskauden aikana maastossa 3000m 9 minuuttiin niin tarkoittaako tämä automaattisesti mielestäsi sitä, että 4000m cooperi on mahdoton?

 

[habsniac]

Jos et pysty alittamaan 9min 3000m niin 4000m on _miltei_ mahdoton. Voit olla täydellinen luonnonoikku mutta käytännössä tuskin ylität 4000m. Oma nuoruusajan ennätys 1500m on n. 4.15 ja risat. Enkä ole koskaan rikkonut 4000m cooperissa. En edes asfaltilla pieneen alamäkeen (jäi joku 40-50m vajaaksi). Vaikka sun laskuilla sen pitäisi mennä ihan helposti.

 

[Shardik]

No niinhän mä just sanoin. Mutta jos joku juoksee kerran harjoituskauden aikana maastossa 3000m 9 minuuttiin niin tarkoittaako tämä automaattisesti mielestäsi sitä, että 4000m cooperi on mahdoton?

En osaa vastata, mutta eikö tämä kysymys ole Björgenistä puheen ollen irrelevantti? Björgenhän juoksi 2,75 km aikaan 9 minuuttia 23 sekuntia. Joo, harjoituskauden aikana jonkinlaisella maastoradalla, mutta ei taida riittää neljän tonnin cooperiin millään laskutekniikalla ellei juossut Kebnekaisen alarinteiltä huipulle.

 

[Tombe76]

No niinhän mä just sanoin. Mutta jos joku juoksee kerran harjoituskauden aikana maastossa 3000m 9 minuuttiin niin tarkoittaako tämä automaattisesti mielestäsi sitä, että 4000m cooperi on mahdoton?

Jos tuossa meidön purtsan maastossa joku vetää 3km 9 minuuttiin niin aivan varmasti vetää coopperissa +4000m. On siinä sen verran nousumetrejä.

Itsellä kun teki tiukkaa päästä tuo 5km alle 25min silloin kun radalla pääsi sen ainoan kerran alle 20min.

Se kuitenkaan ei liity tämän ketjun aiheeseen.

 

[Hiihtofani]

Taas juttua Björgenin 170 kilon kyykystä. Kun lehtijuttu alunperin julkaistiin vuonna 2005, Maritin painoluokan jalkakyykyn ME oli 173kg (dopingtestattu, raw=ilman apuvälineitä). Hän olisi ollut voimanoston MM-kisoissa siis selkeä mitalikandidaatti kiinalaisten ja venäläisten voimanostohirmujen rinnalla. Jos hän taas olisi jostain syystä vetänyt päälleen kireät voima/painonnostotrikoot, ne parantavat tulosta naisten jalkakyykyssä 10-20%.

Vertailun vuoksi: Miesten alppihiihtosirkuksen vahvimpiin kuuluva jässikkä Aksel Lund Svindal saa kyykättyä puhtaasti 200kg yksittäisnostona. Krista Pärmäkösken jutussa sanotaan, että Kristan jalkakyykkyennätys on 70kg. Maritin 170kg? Höpsis.

Tässä artikkelissa No One Beats Muscle Marit vuodelta 2003 norjalaiselta hiihtovalmentajalta kysyttiin paljonko Marit nostaa kyykystä. Vastauksena oli 160kg. Tämä siis vuodelta 2003, joilloin Marit ei ollut lähellekään nykyistä kuntoaan.

Jos vertaat näitä Maritin painoluokan voimannostajia Maritin reisilihaksiin, sanon, että Maritilla on isommat reisilihakset ja muutenkin olemus paljon urheilullisempi. Tässä Marit Bjoergen, katsokaa näitä reisilihaksia, ne on isommat kuin NHL pelaajalla keskimäärin.

Mutta ei kukaan voi kieltää, etteikö Marit olisi erittäin kovakuntoinen huippu-urheilija.

Maastohiihtäjät ovat ratajuoksijoita huomattavasti kovakuntoisempia, sitkeämpiä ja urheilullisempia.

Näkeehän sen jo ulkoisesta habituksesta, mutta milloin olet nähnyt ratajuoksijan lyyhistyvän 10km juoksun jälkeen maahan?

Tässä Lontoon 2012 10km kisa, kukaan ei tipu, vaan ovat varsin hyvässä kunnossa 10km juoksun jälkeen.

Tässä vuoden 2013 Tour de skin loppu.

Tässä hiihtäjät tippuvat alas kuin ryssät raatteen tiellä toisessa maailmasodassa.

Monilla ratajuoksijoilla pisin matka kaudella on se 10km:n kisa ja saattavat juosta kaudella vain ehkä sen jonkun 10 kisaa, kun hiihtäjät puolestaan hiiihtävät kaudella pitkiä vähintään 30km kisoja useita kertoja kaudessa raskaissa maastoissa 30 asteen pakkasessa ja kaudessa saattaa olla yli 50 erimuotoista kisaa.

Tästä huolimatta vuoden 2015 naisurheilija on joku Genzebe Dibaba eikä Marit Bjorgen. Mikä vitsi!

 

[Captain K]

Ja väittäks joku vielä näitä Hiihtofanin juttuja lukenut että hiihdossa ei ole dopingia? Ei, ei ainakaan Bjorgen voi olla doupattu :D

 

[Rod Weary]

10-ottelijat ovat lähes kuolleita tullessaan maaliin 1500 m juoksun päätteeksi -> ovat huomattavasti hiihtäjiä kovakuntoisempia ja sitkeämpiä.

 

[Mazaa]

10-ottelijat ovat lähes kuolleita tullessaan maaliin 1500 m juoksun päätteeksi -> ovat huomattavasti hiihtäjiä kovakuntoisempia ja sitkeämpiä.

Ja juoksisivat Cooperissa ainakin sen 5000 metriä kaatuen maaliin henkitoreissaan, erästä metodia kopioiden. Siinä jäisivät norjalaisella D-vitamiinia doupatut turskat kilometrien päähän taakse Björgenit ja muut mukaanlukien.

Taas tuli sellaisia satuja erään nimeltämaonitsemattoman turskan suusta, että ei mitään järkeä. Viimeksi 70-luvulla on hiihdettiin MC-kilpailu 30 asteen pakkasessa. Ai niin, mutta eihän noilla jutuilla ole ollutkaan mitään totuuspohjaaa, mikä ei enää edes yllätä millään tavalla.

 

[Barnes]

Tässä artikkelissa No One Beats Muscle Marit vuodelta 2003 norjalaiselta hiihtovalmentajalta kysyttiin paljonko Marit nostaa kyykystä. Vastauksena oli 160kg. Tämä siis vuodelta 2003, joilloin Marit ei ollut lähellekään nykyistä kuntoaan.

Jos vertaat näitä Maritin painoluokan voimannostajia Maritin reisilihaksiin, sanon, että Maritilla on isommat reisilihakset ja muutenkin olemus paljon urheilullisempi. Tässä Marit Bjoergen, katsokaa näitä reisilihaksia, ne on isommat kuin NHL pelaajalla keskimäärin.

Nyt Hiihtofani pikkasen lähdekritiikkiä. Värikynä kuuluu psykologiseen peliin, ja tätä värikynää siteeraamasi hiihtovalmentaja on täydellä varmuudella käyttänyt. Ei Björgen ole ME-tason voimannostaja, eikä hänestä sellaista tulekaan.

Monilla ratajuoksijoilla pisin matka kaudella on se 10km:n kisa ja saattavat juosta kaudella vain ehkä sen jonkun 10 kisaa, kun hiihtäjät puolestaan hiiihtävät kaudella pitkiä vähintään 30km kisoja useita kertoja kaudessa raskaissa maastoissa 30 asteen pakkasessa ja kaudessa saattaa olla yli 50 erimuotoista kisaa.

Boldaus oma.

Hiihtokilpailujen pakkasraja on 20 celsiusastetta. Tarkastin Björgenin viime kauden kisastarttien määrän, joka oli 41, kun mukaan lasketaan sprinttikarsinnat, jos taas ei lasketa, määrä on 32. Eli jälleen kerran meni vihkoon tämä sinun Björgen-hehkutuksesi.