Ennen myös tatuoinnit merkitsivät jotain ja ne täytyi ikäänkuin "ansaita". Nykyään joka vittumarko ja pikkupissis on töherrelty jo ala-asteelta lähtien. Ja sitten nämä väittää vakavalla naamalle että joka leimalle on joku hemmetin syvällinen merkitys.
Miten tatuoinnit ansaittiin? Olemalla merimies tai linnakundi?
Miten tatuoinnit ansaittiin? Olemalla merimies tai linnakundi?
No joo, mutta toisaalta onhan se megapikselijuttu mennyt aivan överiksi. Mä käytän kolmea, vaikka onhan tossa kamerassa vaikka kuinka.Tässä taustakuvia selaillessa tuli mieleen että ennen riitti hyvinkin hyvään kuvaan se että se oli mahd. hyvällä digipokkarilla/kännykameralla otettu. Nykyään pitää olla kaikki hd-tason vermeet ja niinpoispäin.
Se mikä oli joskus vuosien (oisko suunnilleen 2003-2008) varrella kuvattu hyvin perus digipokkarilla/kännykameralla, haukutaan nykyään perunalla/mädäntyneellä lantulla kuvatuksi
Isoisä kertoi, että teksti-tv 235 huomioi silloin ennen, jos Selänne oli tehnyt enemmän kuin yhden tehopisteen yön NHL-kierroksella. Muita ei mainittu.Muistan vielä hämärästi ajan kun aamukahvia hörpätessä pystyi katselemaan Patrik Laineen maaleja tai Lauri Markkasen hyviä otteita NBA:ssa edelliseltä yöltä.
Ennen oli oikeat soittajat ja oikeat soittimet. Nyt on jotain hologrammeja ja läppäreitä. Niih!
Joku 60-luku näyttäytyy aina todella romanttisena vuosikymmenenä, ja olihan se paljon sitäkin. Suuret ikäluokat olivat nuoria aikuisia, keksittiin sellainen asia kuin nuorisokulttuuri, seksi vapautui, tehtiin paljon hyvää ja vallankumouksellista musiikkia, teknologia kehittyi, käytiin kuussa, parannettiin maailmaa, poltettiin pilveä jne. Kuulostaa ihan taivaalliselta.
Itsekin muistan lempivuosikymmenestäni aina tämän, vaikken ollut silloin edes syntynyt, vaan vasta seuraavalla vuosikymmenellä. Mutta aina unohtuu se, että 60-luku oli myös hyvin sotaisa ja väkivaltainen vuosikymmen. Jenkit kävivät ottamassa pataan Vietnamissa, kotimaassa oli monia korkean profiilin murhia (Kennedyt, Mansonin touhut, oli näitä Euroopassakin jne.), yleisesti oli kuohuntaa niin Amerikassa kuin Euroopassakin, rotumellakoita, eivätkä ne huumeet tuoneet pelkkää onnelaa. Nämä tuntuvat aina unohtuvan.
It was the best of times, it was the worst of times.
Silti en vaihda suosikkivuosikymmentäni maailmanhistoriassa.
@nummenkallio Ehkä hieman kieli poskessa heitetty, mutta olen kanssasi samaa mieltä. 60-luvun rock on minulla kovassa kulutuksessa ja sieltä löytyy monta suosikkia.
Kennedyt ja Martin Luther King murhattu. Nixon valtaan, Vietnamin sota näytti loputtomalta ja muuttui vaan rumemmaksi. Ainakin Amerikassa luulisi tuon 60-luvun lopun olleen pirun raskasta aikaa, jos on ollut joku nuori idealisti. Kaikki meni pieleen ja kaikki hyvät tyypit kuoli.
Niin ja Beatleskin hajosi.