Katsellaan nyt vielä tuo Islanti - Englanti, mutta toistaiseksi tullut aikalailla jääkiekon arvokisojen rakenne mieleen näistä kisoista. Alkusarjat ovat yllättävänkin tasaisia (hieno juttu sinänsä) ja tason laajentumista ympäri Eurooppaa ihastellaan. Sitten alkavat tosipelit ja isot menevät menojaan. Irlanti, Unkari ja Slovakia eivät lopulta pystyneet kunnolla edes haastamaan Ranskaa, Belgiaa ja Saksaa, vaikka irkut saivatkin unelma-alun omaan otteluunsa.
Jääkiekon puolella kävin keväällä tilastot läpi aina vuodesta 1992, josta lähtien MM-kisat on pelattu pudotuspelijärjestelmällä, ja ainoastaan kerran pikkumaa oli tiputtanut ison puolivälierissä, ja tämä oli Sveitsin 2013 hopeajoukkue, joka nyt oli perinteistä pikkumaata kovempi kaikin tavoin. Fudiksen puolella yllätyksiä toki sattuu hieman enemmän, mutta on siihen syynsä, miksi ne tasuri- ja tappiolipsahdukset lähes järjestään sattuvat alkusarjaan eikä pudotuspeleihin.
Toki fudiksen MM- ja aiemmin myös EM-kisoissa alkulohkojärjestelmät ovat / olivat siinä määrin haastavat, että melkein kisoissa kuin kisoissa joku iso maa onnistui tumpeloimaan itsensä lohkoista kotimatkalle. Mutta tämän vuoden kisat ovat muistuttaneet nimenomaan lätkäskaboja, paljon osallistujia joista iso osa jatkoon, ja tasoerot erottuvat kunnolla vasta pudotuspeleissä. Sopivasti muodostunut kaavio toki takaa sen, että yllättäjiä nähdään väkisinkin pitkällä.
Ylläolevasta huolimatta mielestäni erinomaiset kisat käynnissä, melkein kaikki pelit tullut katsottua. Tämän päivän jälkeen enää seitsemän matsia jäljellä, kuulostaa kurjalta.