Mikäkö Elokapinassa setämiehiä raivostuttaa? No en tiedä, kun en itse moista raivoa tunne, mutta voin esittää jonkinlaista oman kuplani sisällä syntynyttä pohdintaa.
Olen jutellut ilmastonmuutoksesta kaltaisteni setämiesten kanssa paljonkin, jo aikana ennen Elokapinaa, koska kaltaiseni setämiehet ymmärtävät ilmiön vakavuuden, ja kaltaisteni kassa olen jutellut lähinnä siksi, että kuplassani on enimmäkseen kaltaisiani setämiehiä. On kyllä muitakin, ihan sieltä Elokapinan hangaround-porukan jäsenistä lähtien, mutta nyt olikin puhe setämiehistä. Niin, asiasta on juteltu ja paljon pohdittu kahdenlaista tulokulmaa: mitä tulisi tehdä ihan ihmiskunnan tasolla, ja mitä voimme tehdä yksilötasolla.
Tutkimuksia emme ole tehneet, mutta jotenkin olemme päätyneet lopputulokseen, että ihmiskunnan tasolla energiantuotannon tulee siirtyä päästöttömään tuotantoon. Matka on pitkä ja kivinen, helppoja ratkaisuja ei ole, ja päästötöntä tuskin koskaan saavutetaan, mutta päästöjä toivottavasti saadaan paljon alennettua. Ydinvoima, tuo menneiden vuosien pelsepuupi, onkin yhtäkkiä todella hieno juttu, kunhan ei osteta venäläistä teknologiaa. Aurinko- ja tuulivoimaa, kyllä kelpaa, kunhan ne laitteistojen tuotantotavat saataisiin vielä jotenkin ympäristöystävällisiksi. Aaltovoima, maalämpö ja terminen energia, jätteiden hyödyntäminen - onhan näitä vaikka mitä kantautunut setämiesten silmiin ja korviin.
Autoista onkin ollut jo paljon puhetta tässä keskustelussa, ja siellähän on kovat pyrkimykset siirtyä sähkövoimaan. Hyvä niin, mutta suomalaisittain ajateltuna ei puhuta lähitulevaisuudesta. Uusien sähköautojen hankintahinnat ovat valtavan suurelle suomalaisenemmistölle vielä haavetasolla, mutta hybrideihin alkaa kohta olla tavallisilla setämiehilläkin varaa. Askel se on sekin. Kaupunkiseudulla julkisen liikenteen kehittäminen on oikein hyvä asia, ja Tampereelle erityiskiitos ratikkalinjaston kehittämisestä, vaikka joitain setämiehiä se kovin kiukuttaa.
Kiinalainen krääsä. Voi perkele. Jostain sen luin tai kuulin, että paljonko Suomeen tuotiin vuosittain sitä täysin turhaa muovista kertakäyttökrääsää, mutta mielenrauhani suojeli itseään ja pyyhki tiedon mielestäni. Mutta siis, kuluttaminen. Mitä ostamme, miten liikumme, mitä syömme, miten asumme. Me setämiehet emme ole tunnettuja kertakäyttömuodin kuluttamisesta, ja en tiedä, onko tässä linkkiä siihen, ettei kertakäyttömuotia pidetä ongelmana ympäristön kannalta ympäristön tilasta huolissaan olevien tiedostavien ihmisten keskuudessa, tai jos pidetäänkin, mikä olisi hyvin suotavaa, niin ääntä eivät siitä ainakaan pidä. Mietitään kuitenkin, mitä vaatteita ostetaan, tarvitaanko niitä, missä ja miten ne on tehty. Lähiruoka on voittopuolisesti laadukasta ja hyvää. Liha maistuu, ja niin maistuu ne lihan korvikkeetkin, jotka on tehty hyvin. Setämies ei jää lihaa kaipaamaan, jos korvaavat tuotteet maistuvat ja tuntuvat suussa tarpeeksi hyviltä. Tässäkin luotamme markkinatalouteen, vaikka se kuulemma saatanasta onkin, eli hyvillä tuotteilla voitetaan kuluttajat asiakkaiksi.
Paljon on siis sellaista, mitä setämies voi itse tehdä. Lähes jokainen ostos- ja hankintapäätös voi olla ympäristön kannalta myönteinen tai ainakin vähemmän haitallinen kuin tarjolla olevat vaihtoehdot. Setämies tykkää lähestyä näitä tilanteita pragmaattisesti, eikä välttämättä ymmärrä, jos tajuntaan yritetään työntää jonkun vieraalta vaikuttavan ideologian sanelemia ohjeita. Eläminen ja kuluttaminen tehdään mielellään ympäristöä avittavalla tavalla, jos markkinatalous on onnistunut järjestämään sellaisia vaihtoehtoja, eli vähän laajemmin ajateltuna, jos yhteiskunta tai jopa kansainvälinen yhteistyö on onnistunut luomaan puitteet, joissa yrityksille on kannattavaa tuottaa ympäristön kannalta kestäviä tuotteita ja palveluita. Jos meille yritetään sanoa, että jätä se ruoka ostamatta tai tuote hankkimatta kokonaan sen takia, että ideologiamme ei tykkää jos ostat, niin arvatkaa vaan, ostammeko vai emme.
Siinä jonkin verran setämiehen tajunnanvirtaa ympäristöön liittyen, vaikkakin vain kevyenä pintaraapaisuna. Ympäristö ja ilmasto taisi vähän sekoittua, mutta ei sen pidä antaa häiritä, kun kyllä ne pointit varmaan sieltä kuitenkin selville tulee, ja nämä asiat on setämiehille kuitenkin aika hankalia. Nyt sitten kun mietitään, että minkä verran se Elokapinan kadulla tai portailla istuminen vaikuttaa siihen, että miten setämies näistä asioista ajattelee, niin onko tässä kovinkin vahva linkki havaittavissa? Siis kun mietitään, että saako se istuminen asioita muuttumaan? Mitä konkreettisia ratkaisuja Elokapina on tähän asti setämiehille tarjonnut, ja mitä se aikoo tarjota jatkossa?
/img-s3.ilcdn.fi/4df49f04dd0a0fd6b580a3f303b1e574bef6463bfbcdef6875e575d878c3afdb.jpg)
