Elämää Gliese 581g -planeetalla – lähes varmasti

[TKH]

NASA's Kepler mission has confirmed its first planet in the "habitable zone," the region where liquid water could exist on a planet’s surface.

The newly confirmed planet, Kepler-22b, is the smallest yet found to orbit in the middle of the habitable zone of a star similar to our sun. The planet is about 2.4 times the radius of Earth. Scientists don't yet know if Kepler-22b has a predominantly rocky, gaseous or liquid composition, but its discovery is a step closer to finding Earth-like planets.
NASA's Kepler Mission Confirms Its First Planet in Habitable Zone of Sun-like Star

 

[TKH]

The Habitable Exoplanets Catalog (HEC) is an online database for scientists, educators, and the general public focused on potential habitable exoplanets discoveries. The catalog uses various habitability indices and classifications to identify, rank, and compare exoplanets, including potential satellites, or exomoons.
The Habitable Exoplanets Catalog - Planetary Habitability Laboratory @ UPR Arecibo

Ihan mielenkiintoinen sivusto. Tai siitä voi ainakin sellainen tulla siinä vaiheessa kun erilaisia supermaapalloja rupeaa olemaan jo kymmenittäin.

Mikäli asia joitakin enemmänkin kiinnostaa, niin The Extrasolar Planets Encyclopaediasta löytyy myös paljon dataa.
The Extrasolar Planets Encyclopaedia

 

[TKH]

Our Milky Way galaxy contains a minimum of 100 billion planets according to a detailed statistical study based on the detection of three extrasolar planets by an observational technique called microlensing.

Kailash Sahu, of the Space Telescope Science Institute in Baltimore, Md., is part of an international team reporting today that our galaxy contains a minimum of one planet for every star on average. This means that there is likely to be a minimum of 1,500 planets within just 50 light-years of Earth.
The Milky Way contains at least 100 billion planets according to survey

 

[TKH]

Mainitaan pari viime aikojen uutista.

Arvio: Lähin maankaltainen planeetta sijaitsee 13 valovuoden päässä
Suomalainen tutkija löysi planeetan lähitähden elämänvyöhykkeeltä

Vostokjärvi on ollut eristyksissä yli kolmen ja puolen kilometrin syvyydessä 20 miljoonaa vuotta tai jopa pitempään. Tutkijoiden toiveissa on, että Vostokista löytyy aiemmin tuntemattomia elämänmuotoja.
Etelämantereen maanalaisesta järvestä saatiin ainutlaatuinen jäänäyte

Although the numerical results were not his objective, Maccone estimated with his SDE that our galaxy may harbor 4,590 extraterrestrial civilizations. Assuming the same values for each term the Classical Drake Equation estimates only 3,500. So the SDE adds more than 1,000 civilizations to the previous estimate.
At Last, How Many Alien Civilizations are There?

 

[Tumpe]

Tuohon liittyen kannattaa kaikkien lukea ja pohdiskella Fermin paradoksia:

Fermi paradox - Wikipedia, the free encyclopedia

Eri syitä miksi galaksissamme on niin hiljaista, vaikka teoreettisesti sivilisaatioita pitäisi olla useita. Itse pidän hyvänä teoriana sitä, että sivilisaatio ehtii käyttämään kaikki planeetan resurssit ennen kuin kehittyy sille tasolle, että se pystyisi tähtien väliseen matkustamiseen.

 

[TKH]

Hiljaista on ollut, mutta ehkäpä tämä muuttuu lähitulevaisuudessa kunhan FAST ja SKA valmistuvat. SKA:n valmistuminen menee ensi vuosikymmenelle, mutta FAST saattaisi parhaimmassa tapauksessa löytää jotain mielenkiintoista jo tällä vuosikymmenellä. Joka tapauksessa ensi vuosikymmenen hienoimpia tiedeuutisia voisi hyvinkin olla ensimmäinen E-ELT:n ottama kuva toista aurinkokuntaa kiertävästä maankaltaisesta planeetasta tai FAST:n löytämä mielenkiintoinen signaali.

 

[Tarinankertoja]

Hiljaista on ollut

No ei mun mielestä. Vauhti etisnnöissä ja löyydöissä senkun kiihtyy.

NASAn Kepler on kartoittanut eksoplaneettoja kiihtyvällä tahdilla. Keplerin löytämiä kanditaatteja on jo yli tuhat, ja jo löydettyjä on 800. Maankaltasia tiettyä on vasta muutama, mutta tukimuksessa on laskettu että linnunradassa olisi satamiljardia planeeettaa joista 17 miljardia olisi maankaltaisia!


Bad Astronomyllä on taas hiljan ollut blokkausta aiheesta.



Looking at thousands of red dwarf stars in the Kepler field, the lead investigator (Courtney Dressing from the Center for Astrophysics) found several dozen stars with candidate planets (probable companions that have not yet been confirmed). Out of those, she found three that were about the size of Earth, as well as being in their stars’ habitable zones, the right distance from their stars to have liquid water. Accounting for planets with orbits that don’t let them transit from our view, what she found is that 6 percent of red dwarf stars have Earth-sized planets at the right distance from the star to be potentially habitable.

That’s 1 out of 16. Out of 75 billion stars. That’s a lot of Earths. In fact, using that number and applying some statistics, Dressing and her team calculate that on average, in this part of the galaxy, Earth-like planets are only 13 light-years apart. That’s a long way to walk, but in galactic terms, that’s incredibly close. Only about three dozen stars are known that are within 13 light-years of Earth. Could one of them bear a planet like home?

-Phil Plait

 

[TKH]

No ei mun mielestä. Vauhti etisnnöissä ja löyydöissä senkun kiihtyy.

Tarkoitin lähinnä suoria havaintoja vieraasta sivilisaatiosta niiden lähettämien signaalien kautta, johon mahdollisuudet siis parantuvat FAST:n valmistuttua. Toki epäsuorat havainnot maan kokoluokkaa olevista planeetoista on aina mielenkiintoisia uutisia, mutta ensi vuosikymmenellä mahdollisuuksien rajoissa olisi nähdä E-ELT:n ottama kuva maankaltaisesta planeetasta.

 

[TKH]

Tästä löydöstä nyt oli jotain juttua jo aikaisemmin, mutta ohessa hiukan lisää.

Etelämantereen 800-metrisen jääkerroksen alta löytyi elämää
Lake-drilling team discovers life under the ice

 

[TKH]

Tutkijat ovat löytäneet viime vuonna otetuista näytteistä bakteerityypin, jonka DNA-rakenteesta yli 10 prosenttia on aikaisemmin tuntematonta. Vostokjärvestä otetaan uusia näytteitä seuraavan tutkimusmatkan aikana ensi toukokuussa.

- Jos onnistumme löytämään saman joukon organismeja vedestä, voimme sanoa varmuudella löytäneemme uutta, aikasemmin tuntematonta elämää maapallolta, Bulat sanoo.
Etelämantereen maanalaisesta järvestä löydetty uusi bakteeri

 

[mjr]

Tuohon liittyen kannattaa kaikkien lukea ja pohdiskella Fermin paradoksia:

Fermi paradox - Wikipedia, the free encyclopedia

Eri syitä miksi galaksissamme on niin hiljaista, vaikka teoreettisesti sivilisaatioita pitäisi olla useita. Itse pidän hyvänä teoriana sitä, että sivilisaatio ehtii käyttämään kaikki planeetan resurssit ennen kuin kehittyy sille tasolle, että se pystyisi tähtien väliseen matkustamiseen.

Hyvä pointti! Fermin paradoksin merkityksellisyyttä on helppo aliarvioida, mutta jos sitä tosiaan vähänkin miettii niin se on itse asiassa hyvin vahva argumentti. On oikeastaan huomattavan outoa, että vaikuttaa näin hiljaiselta, ja ennen kuin keksii samassa sekunnissa mielestään hyviä vasta-argumentteja niin voisi lukea esim. oheisen esittelyn sen merkityksestä:

Fermi Paradox | SETI Institute

 

[Tarinankertoja]

Fermin paradoksin merkityksellisyyttä on helppo aliarvioida, mutta jos sitä tosiaan vähänkin miettii niin se on itse asiassa hyvin vahva argumentti.

Fermin paradoksiin 50 vastausta antaa kirja
Stephen Webb: Missä kaikki ovat?

Hauskoja, vakavastiotettavia ja masentavia ratkasuja aiheeseen. Kannattaa ehdottomasti lukea.

 

[mjr]

Hauskoja, vakavastiotettavia ja masentavia ratkasuja aiheeseen. Kannattaa ehdottomasti lukea.

Jos ihmiskunta antaa mitään mallia niin sitä voisi helposti päätyä siihen masennuspuoleen - ehkä on jokin tietoisuuden laki tai ominaisuus, että teknologia kehittyy nopeammin kuin järki käyttää sitä rakentavasti ja että jokainen älyllinen sivilisaatio on posauttanut itsensä ilmaan ennenkuin on ehtinyt sen kummemmin kehittymään ja leviämään... Mutta spekulaatioksihan nämä pakosta jäävät, ja onhan tosiaan paljon muitakin mahdollisuuksia.

 

[TKH]

"Tätä ennen löytämämme pienet planeetat ovat aina sijainneet erittäin lähellä emotähtiään, ja siksi ne ovat olleet liian kuumia elämälle", kuvailee Eric Agol Washingtonin yliopistosta. "Tämä on Keplerin ensimmäinen elämänvyöhykkeeltä löytämä pieni planeetta. Pieni koko ja sopiva etäisyys tekevät siitä eniten Maata muistuttavan eksoplaneetan, jonka Kepler on havainnut."
Tähdet ja avaruus: Nyt löytyi Maata muistuttava eksoplaneetta

Astronomers discover five-planet system with most Earthlike exoplanet yet

 

[TKH]

Acta Astronautica -lehdessä julkaistavassa englantilaisessa tutkimuksessa pohditaan, kuinka laajalle maailmankaikkeuteen sivilisaatio, kuten ihmiskunta, voi teoriassa levitä. Tutkimuksen mukaan jopa vieraiden galaksien asuttaminen on mahdollista ja sen voisi toteuttaa tähtitieteellisesti katsottuna yllättävän lyhyessä ajassa.
Tähdet ja avaruus: Sivilisaatio voi levitä toisiin galakseihin
Silence in the sky - but why? - University of Oxford

 

[Tarinankertoja]

Fermin paradoksi

Eli "missä kaikki ovat"?

Älykkään sivilisaation olisi jo pitänyt asuttaa linnunrata...

 

[hihhu]

Fermin paradoksi

Eli "missä kaikki ovat"?

Älykkään sivilisaation olisi jo pitänyt asuttaa linnunrata...

Miksi? Kysymys on rehellinen, koska olen tätä paradoksia miettinyt siitä perspektiivistä, että näyttääkö siltä, että ihmiskunta lähtee tästä levittäytymään muihin aurinkokuntiin. Ottaen huomioon, että väestönkasvu on kuitenkin saavuttamassa huippunsa ja väkimäärä alkaa sitten aikanaan vähetä. Tuntuisi siltä, että tarvetta lähteä kotiplaneetalta mihinkään ei ihan äkkiä ole näköpiirissä. Toki sopiva murikka kun tulee päin, niin kiirus on lähteä, mutta noin yleisesti tuntuu siltä, että Fermin paradoksissa tehdään se ainakin ihmiskunnan kohdalla erheellinen oletus, että kasvu on ikuista. Jos ihmiskunnan koko jää ennakoituun 10-20 miljardiin, niin sillä ei päästä linnunradan valloittamisessa kuin alkuun vaikka laitettaisiin yksi ihminen per aurinkokunta. Ja jos oletetaan, että joka aurinkokuntaan laitetaan vaikka 10000 ihmistä, niin promillen osia tulee linnuradasta vallattua. Ja 10000 ihmistä per aurinkokunta ei ole paljon.

Puhumattakaan siitä, että jos valon nopeudesta ei porsaanreikiä löydy, niin The Imperium of Man ei todellakaan ole mikään koordinoitu yksittäinen yksikkö, vaan lähinnä liuta eristäytyneitä aurinkokuntia, joiden välisessä kommunikaatiossa on minimissäänkin vuosien viive.

Kaikki ovat kotonaan.

 

[TKH]

Pitkään kiistellyn teorian mukaan elämä on saattanut syntyä Marsissa ja siirtyä myöhemmin maapallolle. Bennerin tutkimusten mukaan molybdeeni-nimistä metallia olisi ollut saatavilla sopivassa muodossa muinaisen Marsin pinnalla, muttei maapallolla. Molybdeemi pystyy auttamaan riboosin muodostamisessa. Riboosin avulla on puolestaan mahdollista rakentaa elämän vaatimia RNA-ketjuja.
Tähdet ja avaruus: Steven Benner - saatamme olla marsilaista alkuperää
Earth Life Likely Came from Mars, Study Suggests

 

[Tarinankertoja]

Miksi?

Viisikymmentä vuotta sitten Los Alamosissa neljä kuuluisaa tiedemiestä tuli lounaskeskustelun aikana tulokseen, että maailmankaikkeudessa täytyy olla muutakin elämää kuin me. Yksi heistä, Enrico Fermi, kysyi: "Missä kaikki ovat?"Laskeskeltuaan päässään tähtien ja mahdollisten planeettojen valtavaa määrää, hän tuli siihen tulokseen, että maailmankaikkeuden pitäisi suorastaan kuhista elämää.

Fermi realized that any civilization with a modest amount of rocket technology and an immodest amount of imperial incentive could rapidly colonize the entire Galaxy. While interstellar distances are vast, perhaps too vast to be conquered by living creatures with finite lifetimes, it should be possible for an advanced civilization to construct self-reproducing, autonomous robots to colonize the Galaxy.

Draken kaava (tunnetaan myös Green Bankin tai Saganin yhtälönä) on laskukaava, jolla arvioidaan Maan ulkopuolisen elämän todennäköisyyttä.

Draken vuonna 1961 käyttämä arvio sivilisaation elinajalle oli L=10 000 vuotta ennen sen tuhoutumista, joka voitaneen perustellusti korjata ainakin 50 000 vuoteen. Elämän synty on arvioitu varsin todennäköiseksi elinkelpoisille planeetoille, jotka ovat varsin yleisiä, sillä niitä on arviolta 10 %:lla tähdistä. Punaisilla kääpiöillä, joita on 90 % tähdistä, ei ehkä ole elinkelpoisia planeettoja, samoin niillä Auringon tyyppisillä tähdillä, joilla on kuumia Jupitereita tai jotka ovat liian lähekkäisiä kaksoistähtiä.

Sivilisaation elinikä on nykyarvion mukaan lyhyt, samoin todennäköisyys sille, että älyllistä elämää ehtii kehittyä jonkin kosmisen tekijän häiritsemättä. Jos sivilisaatio leviäisi vaikkapa 100 000 tähteen, olisi Draken kaavasta saatava tulos kerrottava 100 000:lla.

Totuus on, että oikeasti Draken kaavan kertoimia ei tunne kukaan.

Mutta Linnunradassa on noin 500 miljardia tähteä ja eksoplaneettojen määrä on osoittautunut huikeaksi, joten Fermin laskema todennäköisyys alkaa vaikuttaa oikealta...

Suosittelen Stephen Webb:in kirjaa "Missä kaikki ovat" jossa on esitelty 50 erilaista vastausta Fermin paradoksiin (ja itse Fermin päättely tarkemmin).

 

[Tarinankertoja]

Aiheeseen liittyen mielenkiintoinen juttu

Earth Life Likely Came from Mars, Study Suggests | Space.com

Me ollaankin marsilaisia...

 

[TKH]

Syvältä merenpohjan alta on löytynyt bakteeri, joka lisääntyy vain kerran 10 000 vuodessa. Bakteerin aineenvaihdunta on niin hidasta, että se herättää kysymyksen pitäisikö eliö edes luokitella eläväksi. Havainto esiteltiin Firenzessä pidetyssä geokemistien kokouksessa.
Tähdet ja avaruus: Uusi bakteerilöytö hämärtää elävän ja elottoman rajaa
Deep microbes live long and slow

 

[PeteX]

Suosittelen Stephen Webb:in kirjaa "Missä kaikki ovat" jossa on esitelty 50 erilaista vastausta Fermin paradoksiin (ja itse Fermin päättely tarkemmin).

Loistava kirja. Webbin oma mielipide tosin oli hieman yllättävä ja laittoi ajattelemaan. Se jääköön tässä paljastamatta, jottei lukunautinto kirjaa vielä lukemattomilta katoa. Todettakoon vain, että monen asian pitää natsata, jotta kehittyneempää elämää voi syntyä. Valtaoja totesi jossain kirjassaan, että maan elämä voi olla suht ainutlaatuista. Primitiivistä elämää voi esiintyä runsaasti, mutta kehittyneempi elämä voi olla harvinaista.

 

[Rod Weary]

Loistava kirja. Webbin oma mielipide tosin oli hieman yllättävä ja laittoi ajattelemaan.

Minusta tuo kirja oli aika keskinkertainen. Webbin oma mielipide oli minusta aika antikliimaksi. Yllättävä kyllä minustakin. Jotenkin jäi sellainen olo tuosta kirjasta, että selitetään asioita samalla logiikalla, mihin uskonnot perustuvat. Jos ei ymmärretä jotain asiaa, siitä tehdään elämää suurempi kysymys ja selityksiä haetaan paikoista, joista tiedemiesten ei uskoisi niitä etsivän. Ja puhun nyt todellakin noista tiedemiesten jorinoista, en tavallisten pulliaisten uskomuksista.

Minulla on Fermille vastakysymys: miksi meidän pitäisi saada havaintoja niistä muista, vaikka niitä olisikin/olisi ollut olemassa jossain ihan vitun kaukana?

 

[Rod Weary]

Suosittelen myös Paul Daviesin kirjaa "Kolkko hiljaisuus: maanulkoista älyä etsimässä", joka pohtii hyvin tuota älyllisen elämän ainutlaatuisuuden mahdollisuutta. Itse kyllä uskon vieraiden sivilisaatioiden olemassaoloon, etäisyydet vain ovat niin valtavia, eivätkä tekniikat välttämättä kohtaa (tästä myös puhetta Daviesin kirjassa).

Pitää tutustua, aihepiiri kiinnostaa kyllä. Minäkin uskon elämään maapallon ulkopuolella, sivilisaatioihin suhtaudun skeptisemmin. Ja ennen kaikkea etäisyyksien lisäksi kiinnostaa se, missä elinkaaren vaiheessa tuo elämä "muualla" on. Ihminen on antanut merkkejä itsestään, mitä nyt sanoisi, pari sataa vuotta. Ja tätä menoa parin sadan vuoden päästä elämä tällä pallolla saattaa olla aika tukalaa. Ovatko muut sivilisaatiot sitten niin paljon fiksumpia, että satsaavat kestävään kehitykseen? Ja meidän pitäisi siis havaita nuo sivilisaatiot sen ohikiitävän hetken ajan, kun ne ovat uteliaisuusvaiheessa? Jos uskoo maapallon ulkopuolisiin sivilisaatioihin, olisi aika lapsellista kuvitella, että ihminen olisi ehtinyt ensimmäisenä. Vielä lapsellisempaa on uskoa, että tasan samaan aikaan kehittyy jossain sopivan lähellä vastaava sivilisaatio. Siispä uskon, että vastaavat sivilisaatiot ovat jo tuhonneet itsensä, tai sitten ovat vasta tulossa. Mutta kaikissa tapauksissa uskon, että ne ovat aikahorisontin toisella puolen.

 

[kesätyttö69]

Aiheesta kiinnostuneet varmasti tietävät Scifin ykkösnimen Alastair Reynoldsin, mutta jos mies on vieras ja nimenomaan tämä aihe kiinnostaa, suosittelen lukemaan järisyttävän Aurinkojen Huone -kirjan, joka kattaa vaatimattomasti 6 miljoonaa vuotta.

Aurinkojen huone | Kirjat | Like Kustannus

Alastair Reynolds – Wikipedia