Viisikymmentä vuotta sitten Los Alamosissa neljä kuuluisaa tiedemiestä tuli lounaskeskustelun aikana tulokseen, että maailmankaikkeudessa täytyy olla muutakin elämää kuin me. Yksi heistä, Enrico Fermi, kysyi: "Missä kaikki ovat?"Laskeskeltuaan päässään tähtien ja mahdollisten planeettojen valtavaa määrää, hän tuli siihen tulokseen, että maailmankaikkeuden pitäisi suorastaan kuhista elämää.
Fermi realized that any civilization with a modest amount of rocket technology and an immodest amount of imperial incentive could rapidly colonize the entire Galaxy. While interstellar distances are vast, perhaps too vast to be conquered by living creatures with finite lifetimes, it should be possible for an advanced civilization to construct self-reproducing, autonomous robots to colonize the Galaxy.
Draken kaava (tunnetaan myös Green Bankin tai Saganin yhtälönä) on laskukaava, jolla arvioidaan Maan ulkopuolisen elämän todennäköisyyttä.
Draken vuonna 1961 käyttämä arvio sivilisaation elinajalle oli L=10 000 vuotta ennen sen tuhoutumista, joka voitaneen perustellusti korjata ainakin 50 000 vuoteen. Elämän synty on arvioitu varsin todennäköiseksi elinkelpoisille planeetoille, jotka ovat varsin yleisiä, sillä niitä on arviolta 10 %:lla tähdistä. Punaisilla kääpiöillä, joita on 90 % tähdistä, ei ehkä ole elinkelpoisia planeettoja, samoin niillä Auringon tyyppisillä tähdillä, joilla on kuumia Jupitereita tai jotka ovat liian lähekkäisiä kaksoistähtiä.
Sivilisaation elinikä on nykyarvion mukaan lyhyt, samoin todennäköisyys sille, että älyllistä elämää ehtii kehittyä jonkin kosmisen tekijän häiritsemättä. Jos sivilisaatio leviäisi vaikkapa 100 000 tähteen, olisi Draken kaavasta saatava tulos kerrottava 100 000:lla.
Totuus on, että oikeasti Draken kaavan kertoimia ei tunne kukaan.
Mutta Linnunradassa on noin 500 miljardia tähteä ja eksoplaneettojen määrä on osoittautunut huikeaksi, joten Fermin laskema todennäköisyys alkaa vaikuttaa oikealta...
Suosittelen Stephen Webb:in kirjaa "Missä kaikki ovat" jossa on esitelty 50 erilaista vastausta Fermin paradoksiin (ja itse Fermin päättely tarkemmin).