Kerrankin olen Vesa Rantasen kanssa samaa mieltä Liigasta ja Mestiksestä. Suljettu Liiga on talouden kannalta hyvä asia peräpään joukkueille kun ei tarvitse taistella putoamispeikkoa vastaan. Mutta, urheilullisessa mielessä ja tuotteen laatua ajatellen ei voi puhua hyvästä asiasta. Koska mahdollisuutensa menettäneet myyvät parhaat pois ja pelit menettävät merkityksen.
Nykyinen malli pidemmän päälle näivettää Mestistä, koska varsinaista urheilullista tavoitetta ei ole. No Mestis mestaruus toki, mutta. Liigassa on liikaa joukkueita joihin ei riitä laadukasta pelaajamateriaalia (tai ei ainakaan ole varaa maksaa), joten miten sitä riittää Mestikseen? Ei ole todella kovaa ja laadukasta peliä, jota kautta nuoria pelaajia kannattaisi kehittää Liigatasolle. Kuten Rantanen toteaa, Mestis ei ole houkutteleva vaihtoehto nuorille nouseville tähdille. Eli Mestikseltä jää nämä nuoret nousevat tähdet saamatta, joka nostaisi varmasti mielenkiintoa Mestistä kohtaan.
No mikä on todennäköinen lopputulos tälle kaikelle. Jos kaikki Liigajoukkueet selviää tästä talouskurimuksesta, jatketaan todennäköisesti entiseen malliin, kunne kabinettipäätöksellä nostetaan Kiekko-Espoo Liigaan. Kaiken lisäksi myös Mestis laajenee ensi kaudella ainakin Espoon verran. Forssalaisilla ei taida rahkeet riittää.
Pistää mietityttämään mikä olisi oikea määrä joukkueita ja miten Liigajoukkueiden talous saadaan siihen malliin, että niiden ei tarvitse pitää itseään pystyssä kauppaamalla pelaajia kauden lopussa pois. Ja millä saadaan pidettyä meidän kotoisen Liigan tasoa maailman kärjessä NHL:n ja KHL:n jälkeen. Tällä hetkellä SHL ja NLA pesee meidän Liigan.
Ei ole Brad Lambertin vika, että SM-liiga on karmeammassa kunnossa kuin kukaan uskaltaa myöntää, kirjoittaa urheilutoimituksen esimies Vesa Rantanen.
www.is.fi
Toisessa ketjussa nostetaan taas kysymystä 15 joukkueen liigasta esiin ja näköjään Kummolakin on ottanut asiaan kantaa maikkarilla pari kuukautta sitten.
Kalervo Kummola allekirjoitaa mestarivalmentaja Antti Pennasen näkemykset Liigan haasteista (maikkari).
Itse en jaksa uskoa hetkeksikään, että pelkkä Liigan avaaminen ratkaisisi meidän ongelmaa, koska jos ajattelemme Suomea yhtenä isona kokonaisuutena, josta Liigakin kerää rahansa omaan toimintaansa, niin mistä ihmeestä kumpuaa se usko, että jos yksi joukkue jostainpäin Suomea tippuu, että samalla hetkellä saman verran rahaa Liigaan löytyy joltain toiselta paikkakunnalta. Siis vähintään saman verran, kuin mitä kokonaisuus menettää toisen paikkakunnan osalta? Ja kun on selvää, että näin ei käy, vaan se uusi sisääntuleva seura pitää rakentaa ensin oma juttunsa ja hyödyttää Liigaa ehkä sitten vuoden parin päästä samalla tavalla, kuin pudonnut joukkue, niin avoimessa mallissahan tuo seura on voinut pudota jo takas alas, ennenkuin se saavuttaa sen tavoitellun tason.
Jos me siis olemme huolissaan siitä, että SHL:t ja NLA:aat karkaa tavoittamattomiin, niin ei me kyllä niitä kiinni saada sillä, että omaehtoisesti lähdetään vähentämään rahaa Liiga yhteisöltä. Se ei vaan toimi sitä. Pelaajat juoksee rahan perässä (niinkuin kuuluukin olla) ja silloin rahan väheneminen tarkoittaisi Liigan osalta sitä, että entistä enemmän pelaajia on houkuteltavissa SHL:n ja NLA:aan jämäjengeihinkin.
Eli jos haluamme ikäänkuin kaksi eri tasoa Suomikiekkoon, joissa pystytäisiin oletettavasti täysin ammattimaiseen toimintaan, niin mielestäni paras/toteuttamiskelpoisin vaihtoehto olisi pyrkiä rakentamaan nuo kaksi porrasta Liiga yhteisön sisään. Paljon on puhuttu 10+10 mallista, vaikka suurin osa haaveilee 12 + 12 mallisesta systeemistä. Mutta pitäisikö tuohon 12 + 12 lopulliseen malliin lähteä sitten pienin askelin, jossa ensi vaiheessa Liigaa lähdettäisiin muuttamaan 9 + 9 malliseksi kokonaisuudeksi, ristiinpelaamisilla ja yhteisillä pudotuspeleillä.
Jos tähän lähdettäisiin vaikka 2021 syksyllä, niin Telian sopimus käytäisiin tuolla mallilla ensin loppuun ja sen jälkeen seuraava tarjouskilpailu käytäisiin tv-kumppanien kanssa siten, että otettaisiin tarjouksia vastaan 9 + 9 mallista sekä ristiinpelaamisine ja yhteisine pudotuspeleihin, että kahtena erillisenä sarjana. Kokonaisuuteen enemmän rahaa tuovalla sopimuksella mentäisiin eteenpäin ja tuon sopimuskauden aikana sitten jossain vaiheessa kokonaisuuteen lisättäisiin kaksi seuraa, eli jollain välillä 10 + 10 malliin. Siitä sitten taas eteenpäin ja kun jossain vaiheessa ollaan saatu vielä neljä joukkuetta mukaan, niin oltaisiin jo siinä monen toivomassa 12 + 12 mallissa.
9 + 9 mallia ristiinpelaamisine ja yhteisine pudotuspeleineen voisi järjestää siten, että joukkueet pelaavat kaikki kaikkia vastaan kahdesti ja tämän lisäksi joukkueet kohtaisivat vielä omalla tasollaan muut seurat kolmesti. Pudotuspeleihin mentäisiin ylemmällä tasolla siten, että neljä parasta pääsisi suoraan toiselle kierrokselle ja ylemmän tason viisi huonointa ja alemman tason kolme parasta aloittaisi pudotuspelien ensimmäisen kierroksen.
Tällä tavalla molemmilla tasoilla olisi selvä tavoitelta raja, mihin runkosarjassa pyritään. Ylhäällä se olisi raja neljännen ja viidennen välillä. Jos pääset neljän parhaan joukkoon, niin varmistat paikkasi ylhäällä seuraavaksi kaudeksi ja pääset pudotuspeleissä suoraan toiselle kierrokselle. Jos et pääse neljän parhaan joukkoon, niin joudut lunastamaan paikkasi ylhäällä uudestaan pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella.
Alhaalla se tavoitelta raja olisi kolmannen ja neljännen välillä. Jos pääset top 3, pelit jatkuvat keväällä runkosarjan jälkeen.
Kun pudotuspelien toiselle kierrokselle pääsisi vain kahdeksan joukkuetta, niin pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella pudonneet neljä seuraa saisivat jatkaa vielä pelaamista ja käytännössä karsisivat viimeisestä paikasta ylhäällä seuraavaksi kaudeksi. Eli alemman tasonkin pudotuspeleihin päässeille seuroille riittäisi pudotuspelejä vähintään kahden pudotuspelikierroksen verran.
Normi pudotuspelien lisäksi meillä olisi keväällä myös karsintapelit, mutta vain kahden joukkueen karsintojen sijaan tässä pelaisi neljä joukkuetta ja vain yksi voi voittaa. Saataisiin siis tähänkin välierät ja finaalit, eli kolme pudotuspelisarjaa, normi yhden sijaan.
