Se mistä tuo suuri ulkomaalaisten määrä tällä hetkellä kertoo, on ettei Suomessa riitä laadukkaita pelaajia 16 joukkueeseen. Tai riittäisi kyllä, mutta kärkipelaajat karkaavat euroopan kovempii sarjoihin. Siksi sarjan joukkuemäärän pienentäminen on suomalaisen jääkiekon tulevaisuuden kannalta aivan keskeisimpiä asioita!
10+10 -mallissa sarjaa nimenomaan suurennettaisiin eikä pienennettäisi. Ajatus tuossa on se, että esimerkiksi TV-tuloja jaettaisiin kahden sarjaportaan kesken, jotta muun muassa kilpailullisen junioritoiminnan (joka jääkiekossa on erityisen kallista) toimintaedellytykset voitaisiin mahdollistaa kaikilla nykyisillä liigapaikkakunnilla ja -seuroissa (sis. Jokerit) sekä esimerkiksi nykyisten liigapaikkakuntien ulkopuolisissa maakuntakeskuksissa (esim. Joensuussa ja Rovaniemellä) sekä suurten kaupunkiseutujen muissa seuroissa (esim. TuTossa ja K-Vantaassa).
Näin ollen, potin jakajien määrä 10+10 -mallissa kasvaisi, eikä pienenisi.
Siinä on haasteensa, mutta se on silti parempi vaihtoehto, kuin vaikkapa 10+0 tai 12+0 -malli, joka tarkoittaisi sitä, että useiden nykyisten liigapaikkakuntien seurat pudotettaisiin amatööritasolle - jolloin niiden edellytykset pyörittää vaikkapa juuri kilpailullista junioritoimintaa romahtaisivat. Tässä vaihtoehdossa ongelmana on se, että jääkiekon kilpailullinen harrastustoiminta siirtyisi 10 tai 12 seuran "klubin" heiniksi, joka taas jo itsessään pienentäisi sitä pelaajapoolia, mistä Suomen jääkiekko tällä hetkellä ammentaa.
Muilla paikkakunnilla kilpailullinen harrastustoiminta siirtyisi jääkiekosta esimerkiksi jalkapalloon ja muihin lajeihin. Esimerkiksi jalkapallossa kilpailullisen junioriorganisaation pyörittäminen on selvästi jääkiekkoa yksinkertaisempaa ja se on lajina sekä edullisempi että matalakynnyksisempi. Lisäksi kannattaa huomioida, että Suomen väestökehitys on jatkuvasti enemmän maahanmuuton varassa, ja jääkiekko on maahanmuuttajataustaisten nuorten keskuudessa hyvin harvinainen laji. Maahanmuuttajataustaisten nuorten kiinnostus suuntautuu useimmiten ensisijaisesti jalkapalloon, ja lisäksi heidän perheidensä sosiaalistaloudellinen asema on keskimäärin selvästi kantaväestöä heikompi, mikä vielä bonuksena ohjaa heitä jääkiekon sijasta lajeihin, jotka ovat edullisempia harrastaa. Jotta jääkiekko voisi olla juniorilajina jatkossakin - tulevaisuuden demografiakehitys huomioiden - kilpailullisten junioriorganisaatioiden pyörittäminen (harrastajien maksukyky huomioiden) vaatii taustalla olevan ammattilaisorganisaation, joka osin rahoittaa junioriorganisaation toimintaa. Toisin, kuin jalkapallossa, jossa tätä vaadetta ei ole: esimerkiksi Hämeenlinnassa HJS pyörittää melko laadukasta, kilpailullista junioritoimintaa siitä huolimatta, että edustusjoukkue pelaa kakkosta.
10+10 -malli tarkoittaisi sitä, että jääkiekon pitäisi pyrkiä lajina Suomessa kasvuun. Kasvuun sekä yleisötuloissa (sis. kaikkien seurojen yhteenlasketut lipputulot että TV-sopimusrahat) että yrityskumppanuuksissa. Kasvuvaatimus koskisi myös lajin suosiota harrastuksena.