Ehdotuksia Liigan sarjajärjestelmäksi

[stop madness]

Oliko Ilves ryhdikäs kun oli sarjan huonoin ja sarjasta pystyi tippumaan? Itse arvostaisin jos playoffsit hylättäisiin täysin ja runkosarjan mestari olisi mestari näin myös rikkaat joukkueet joutuisi taistelemaan joka pelissä. Liiga ei arvosta playoffseja yhtään eli olisi parempi hylätä kokonaan.

Niin no ei sen ajan karsinnatkaan tuntuneet kovin isolta putoamisuhalta ja Ilves hoitikin ne melko vakuuttavasti. Suora putoaminen ja suora nousu niin alkaa runkosarjakin tuntuu joltain. Samaa mieltä playoffeista ja sen takia olen enemmän futistyyppi.

 

[play_on]

Kuinkas paljon täällä on eri vaihtoehtoja jo ollut esillä? Ei pysy enää perässä, onkohan mitään koostetta ehdotetuista? :D

Itselle vieras tuo A+B ajatus ja olenkin edelleen 12+12 (Liiga+Divari) kannalla. Ei suljettu, mutta nousut pelaamalla ja jatkosarjat käytössä vanhaan Ruotsin malliin tuolta tammikuulta.

Divarissa pelaavista liigakelpoisuus ehdot täyttävät joukkueet liigajoukkueiden kanssa saman katon alle ja taloudellisen tuen pariin, loput osallistuvat divarissa urheilullisesti. Noita tukea saavia divarijoukkueita ei juuri sen enempää, kuin nykyisin liigajoukkueita joten sikäli ei leviäisi pakka käsiin. Toki puitteet kuntoon saattelemalla voisi tuon "liigalisenssin" lunastaa joku uusikin, vaikka sitten IPK tai joku muu ja tämä toimisi samalla lupana yrittää nousua pelillisesti.

Divarin häntä luonnollisesti karsii kolmannen sarjatason parhaiden kanssa. Missään ei suljettua tasoa, kunhan edellytykset ja puuitteet nousulle olemassa.

 

[tommy36]

Tutkimus Ruotsin jääkiekon talousongelmista – "Kuudella SHL-seuralla voi olla vaikeaa saada sarjalisenssi"

SHL-seurojen liiketoiminnan kulut olivat kahdella edelliskaudella yhteensä yli 10 miljoonaa euroa tuottoja suuremmat. Suomen Liigassa vastaava lukema oli noin 12,5 miljoonaa euroa.

www.jatkoaika.com

Siinäpä sitä nyt sitten on miettimistä sille Ramullekin, joka laskeskeli päässään, että kohta meillä on millä mällätä, ja että kyllä se sarjan avaaminen tuo sen paratiisin tullessaan. Hyvin näyttää Ruotsissakin pyyhkivän, kun joutuu varautumaan yli varojensa putoamisen pelossa.

Alkaa ehkä lähenemään aika, jossa täytyy kohta valita Ruotsin ja Suomen suurseurat, ja sitten luoda uusi ammattilaissarja kokonaan liigan ja SHL:n ulkopuolelle. Ei vaan näytä perse Ruotsissakaan kestävän tätä pudotuspeikkoa, ja rahaa ei enää riitä jaettavaksi sielläkään, niin täälläkö sitten Ramun laskuopilla yhtäkkisesti onkin sadottain enmmän ammattilaisia ja vieläpä nousevailla palkoilla.

Ramu kun vähän aikaa vielä säätää ja uhoaa, niin voi olla, ettei palkamaksajia ole kohta enää ollenkaan.

Tämähän on juuri nyt se yksi asia, joka pyrittiin huomioimaan siellä EU:n kilpailulainsäädännössä, että ammattilaisarjoille ehkä vaan on pakko sallia se sulkeminen, sillä muuten ei vaan taloudelliset realiteetit kohtaa.
Mulle toki sopii oikeinkin hyvin, että palataan takaisin sinne 70-80-luvun vaihteseen, jolloin oli lähinnä tutinaa ja tötinää, eikä palkkoja juurikaan jaeltu tai oli joku tonnin korvaus/ottelu niille huipuille.

Jääkiekko oli siihen aikaan paljon hauskempaa ja ennen kaikke edullisempaa seurata. Mutta porukka kun haluaa ihan välttämättä ne sirkushuvinsa ja kasvavat palkkatasonsa, niin tähän sitten ollaan tulossa näillä markkinoilla- no paitsi Ramun laskuopilla, jossa rahaa piisaa jaettavaksi vaikka miten paljon.

 

[stop madness]

Tutkimus Ruotsin jääkiekon talousongelmista – "Kuudella SHL-seuralla voi olla vaikeaa saada sarjalisenssi"

SHL-seurojen liiketoiminnan kulut olivat kahdella edelliskaudella yhteensä yli 10 miljoonaa euroa tuottoja suuremmat. Suomen Liigassa vastaava lukema oli noin 12,5 miljoonaa euroa.

www.jatkoaika.com

Siinäpä sitä nyt sitten on miettimistä sille Ramullekin, joka laskeskeli päässään, että kohta meillä on millä mällätä, ja että kyllä se sarjan avaaminen tuo sen paratiisin tullessaan. Hyvin näyttää Ruotsissakin pyyhkivän, kun joutuu varautumaan yli varojensa putoamisen pelossa.

-EY julkaisee vastaavaa vuosittaista selvitystä myös Suomen Liigasta. Niissä Liiga-seurojen yhteistappioiksi kahdelta viime kaudelta on kerrottu noin 12,5 miljoonaa euroa. Kaudella 2022–2023 1,5 miljoonaa euroa ja 2023–2024 11 miljoonaa euroa. Eli Liiga-seurat tekivät kahdella viime kaudella tappiota yhteensä noin kaksi miljoonaa euroa enemmän kuin SHL-seurat.

Eipä se suljettu sarja ole täällä mikään ihme ratkaisu. Ollaan melko lähellä SHL seurojen yhteistappioita, vaikka meidän markkina on ihan nappikauppaa heihin verrattuna

 

[aquanqua]

Ei ole olemassa sarjasysteemiä, joka ratkaisisi myös tuossa ruotsalaisseuroja koskevassa selvityksessä esiin nostetun ongelman: seurat käyttävät liikaa rahaa pelaajistoihinsa. Sama ongelma on kummassakin maassa, ja ruotsalaisia ei suuremmat tulot auta, jos samalla, kuten näkyy, menot ovat kasvaneet vielä suuremmiksi.

Suljettu sarjasysteemi, joka sulkee pois putoamisriskin, tietysti antaa heikoimmin menestyneille paremman mahdollisuuden reagoida ja karsia kuluja kauden aikana pelaajamyynneillä, mutta tuo koskee lopulta vain yhtä, paria seuraa per kausi.

 

[taspmas]

Tuo lisenssiehtojen täyttäminen tulee tosiaan olemaan Ruotsissa todennäköisesti vähän hankalaa ensi vuonna, kiristyvien lisenssiehtojen vuoksi. Tuollahan on käytössä malli, jossa kerran (yhden vuoden ajaksi) viiden vuoden aikajaksolla voi saada "vapautuksen" lisenssiehtojen täyttämättä jättämisestä. Ja jos lisenssiehtoja ei tuon "vapautuksen" jälkeen saa täytettyä, ei lisenssiäkään myönnetä. Silloin menettää tottakai myös sarjapaikan. Viimeisin tapaus taitaa olla Karlskrona HK viitisen vuotta sitten.
En ihan ole perillä Suomessa siitä kuinka hyvin seurat nämä ehdot täyttävät, mutta jos en ihan väärässä ole, on täälläkin vähän taiteilua se lisenssiehtojen täyttäminen.

Mitä tulee tuohon JA artikkeliin, Ruotsissa seurat siis tekivät viime vuonna 21% kustannusnousulla reilun miljoonan enemmän tappiota kuin edellisenä vuonna. Suomessa kustannusnousu oli 20% ja tappioita tehtiin melkein 10 miljoonaa enemmän kuin vuotta aikaisemmin. On totta, että yhteenlaskettuna nuo tappiosummat ovat parin miljoonan haarukassa, mutta siltikin täällä suljetussa sarjassa tehtiin pari miljoonaa enemmän tappiota, pienemmällä liikevaihdolla.
-----
Jääkiekko on lopulta kuitenkin viihdebisnestä ja yleisö on se, jonka tuotoista tuota bisnestä rahoitetaan. Jotta yleisö myös jatkossa kiinnostuu tulemaan hallille ja maksamaan tuotteesta, on sen oltava kunnossa. Tässä kotoinen Liiga on ampunut itseään viimeiset 20v jalkaan suljetun sarjan kanssa ja samalla on saatu näivetettyä myös Mestiksen elinvoimaisuus. On kiistatonta, että avoin sarja nostaa henkilöstökuluja kun halutaan panostaa siihen, että pysytään pääsarjassa ja ns. yleisön valokeilassa. Samalla se kuitenkin todennäköisesti pitkässä juoksussa tarkoittaisi tasokkaampaa sarjaa, myös Mestiksen osalta ja yleisen kiinnostavuuden nousua yleisön keskuudessa. Se taas johtaisi seurojen tulopuolen kasvuun, tosin se menopuolikin kasvaa ja tässä tullaankin siihen ongelmaan; kuinka tasapainoilla näiden kahden välillä siten, että pärjääminen sekä urheilullisesti, että taloudellisesti on mahdollista.

Suomessa varmaankin riittäisi laadukkaita pelaajia 14 joukkueen pääsarjaan ja Mestiksessä voisi sitten olla se 12 joukkuetta. Molemmat sarjat auki; Pääsarjasta tippuu joka vuosi joukkue ja Mestiksen voittaja nousee. Silloin nouseminenkin on realistista, tosin lisenssiehdot täytyisi myös olla sellaiset, että kaikki seurat ne voisivat täyttää. Hallit ja niiden katsojakapasiteetit varmaan muodostaisivat yhden suurimman kysymysmerkin koskien noita lisenssiehtoja.

 

[tommy36]

-EY julkaisee vastaavaa vuosittaista selvitystä myös Suomen Liigasta. Niissä Liiga-seurojen yhteistappioiksi kahdelta viime kaudelta on kerrottu noin 12,5 miljoonaa euroa. Kaudella 2022–2023 1,5 miljoonaa euroa ja 2023–2024 11 miljoonaa euroa. Eli Liiga-seurat tekivät kahdella viime kaudella tappiota yhteensä noin kaksi miljoonaa euroa enemmän kuin SHL-seurat.

Eipä se suljettu sarja ole täällä mikään ihme ratkaisu. Ollaan melko lähellä SHL seurojen yhteistappioita, vaikka meidän markkina on ihan nappikauppaa heihin verrattuna

Jep, mutta selkeästikään ei edes massimaaa Ruotsissakaan toimi tuo nous ja lasku sarjaportaiden välillä, koska aiheuttaa turhaa palkkatason kasvua pelaajistossa, kun hinnalla millä hyvänsä yritetään vältellä sitä tippumista.
Eli paluuta sitten vain takaisinpäin. Jos halutaan avoimia sarjoja ja jatkuvuutta, niin pitää alkaa tinkimään siitä ammattilaisuudesta, sillä selkeästikään ei ihan helpolla saada siitä sen luokan liiketoimintaa, että pelkällä kiekolla homma kannattaisi kovinkaan hyvin.

 

[Tonnikala]

Jep, mutta selkeästikään ei edes massimaaa Ruotsissakaan toimi tuo nous ja lasku sarjaportaiden välillä, koska aiheuttaa turhaa palkkatason kasvua pelaajistossa, kun hinnalla millä hyvänsä yritetään vältellä sitä tippumista.
Eli paluuta sitten vain takaisinpäin. Jos halutaan avoimia sarjoja ja jatkuvuutta, niin pitää alkaa tinkimään siitä ammattilaisuudesta, sillä selkeästikään ei ihan helpolla saada siitä sen luokan liiketoimintaa, että pelkällä kiekolla homma kannattaisi kovinkaan hyvin.

Ei tää mun mielestä noin suoraviivaista ole, sillä eihän kukaan pakota käyttämään rahoja yli varojen. On vaan huonosti johdettu ja kasvaneita kustannuksia ei ole saatu siirrettyä maksaville asiakkaille ja sponsoreille.

Uskoisin, että tässä on taustalla huono varautuminen kustannustason / elinkustannusten nopeahkoon nousuun, joka on tuo n. 20% ollut viime vuosina melkeen alalla kuin alalla ja myös monilla perinteisiölä aloilla kärsitään samoista ongelmista omien kokemusten perusteella. Esim. Tv sopimusta tuskin on sidottu elinkustannusindeksiin tms, jolloin sen arvo vs kasvavat kustannukset huononi aika paljon jos se sovittiin n. 2 vuotta sitten tai aikaisemmin.

 

[-One-]

Villi ajatus SM-liigan sarjajärjestelmästä – asiantuntija hämmentyi: ”Ylivoimaisesti paras ehdotus”

Jääkiekon SM-liigan joukkuemäärä ja sarjajärjestelmät ovat puhuttaneet viime vuosina. Konsulttiyhtiö nosti esiin hyvin yllättävän ratkaisun.

yle.fi

Konsulttiyhtiö ehdottaa 8+8+8 sarjamallia, jossa sarjat olisivat saman tv-sopparin alla, nousumahdollisuus olisi myös syyskaudella ja pudotupeleihin voisi jollain tavalla päästä kaikilta tasoilta.

Kuten olen aiemminkin tänne kirjoitellut, uskon että jokin tämän tapainen systeemi olisi huomattavasti helpompi runnoa läpi kuin esim Ruotsin malliin siirtyminen.

 

[juice71]

Villi ajatus SM-liigan sarjajärjestelmästä – asiantuntija hämmentyi: ”Ylivoimaisesti paras ehdotus”

Jääkiekon SM-liigan joukkuemäärä ja sarjajärjestelmät ovat puhuttaneet viime vuosina. Konsulttiyhtiö nosti esiin hyvin yllättävän ratkaisun.

yle.fi

Konsulttiyhtiö ehdottaa 8+8+8 sarjamallia, jossa sarjat olisivat saman tv-sopparin alla, nousumahdollisuus olisi myös syyskaudella ja pudotupeleihin voisi jollain tavalla päästä kaikilta tasoilta.

Kuten olen aiemminkin tänne kirjoitellut, uskon että jokin tämän tapainen systeemi olisi huomattavasti helpompi runnoa läpi kuin esim Ruotsin malliin siirtyminen.

Tämän ehdotuksen tärkein osio on sen tunnustaminen, että erot eri sarjatasojen välillä eivät voi olla niin suuret kuin nyt. Tässä ehdotetaan että pudotuspelit olisivat puolivuosittain eli alemmalta tasolta voisi kevääksi nousta ylemmälle. Itse olen aiemmin ehdottanut, että alemman tason parhaat pääsisivät osallistumaan kevään playoffseihin. Tällöin alemman tason peleissä olisi aitoa panosta muutenkin kuin play-outeissa.

Malleja varmaan löytyy muitakin, mutta jatkokehityksen pohjaksi pitäisi ottaa:
- enemmän merkityksellisiä pelejä kaikille joukkueille,
- alemmaltakin tasolta mahdollisuus kilvoitella mitaleista joka kausi.

 

[Tshekki77]

Villi ajatus SM-liigan sarjajärjestelmästä – asiantuntija hämmentyi: ”Ylivoimaisesti paras ehdotus”

Jääkiekon SM-liigan joukkuemäärä ja sarjajärjestelmät ovat puhuttaneet viime vuosina. Konsulttiyhtiö nosti esiin hyvin yllättävän ratkaisun.

yle.fi

Konsulttiyhtiö ehdottaa 8+8+8 sarjamallia, jossa sarjat olisivat saman tv-sopparin alla, nousumahdollisuus olisi myös syyskaudella ja pudotupeleihin voisi jollain tavalla päästä kaikilta tasoilta.

Kuten olen aiemminkin tänne kirjoitellut, uskon että jokin tämän tapainen systeemi olisi huomattavasti helpompi runnoa läpi kuin esim Ruotsin malliin siirtyminen.

Mielenkiintoinen ehdotus ja jos tossa homman päästäisi ihan täysin lapasesta, niin noilla tasoillahan ehdittäisiin käytännössä neljästi pelaamaan kaksinkertaiset sarjat, jotka avaisivat teoriatasolla mahdollisuuden siihen, että nousuja ja tippumisia voisi tapahtua kolmesti tai itseasiassa neljästi kauden aikana.

Toisaalta jos tuollaiseen lähdettäisiin, niin se vaatisi sitten melkein kiinteitä pelipäiviä, koska jos joukkueet eri tasoilla muuttuu kolmesti kauden aikana, niin otteluohjelman tekeminen vaikeutuu huomattavasti ja tällähän voi olla sitten vaikutuksia myös tv-kumppanien suuntaan, kun eivät voi omaa tarjontaansa asiakkaille suunnitella, kuin aina muutaman kuukauden eteenpäin.

Toisaalta että tv-kumppani saataisiin tähän mukaan halutulla tavalla, niin vaatisikohan se sitten kuitenkin jonkin verran myös ristiinpelaamista?

 

[Nelfor]

Villi ajatus SM-liigan sarjajärjestelmästä – asiantuntija hämmentyi: ”Ylivoimaisesti paras ehdotus”

Jääkiekon SM-liigan joukkuemäärä ja sarjajärjestelmät ovat puhuttaneet viime vuosina. Konsulttiyhtiö nosti esiin hyvin yllättävän ratkaisun.

yle.fi

Konsulttiyhtiö ehdottaa 8+8+8 sarjamallia, jossa sarjat olisivat saman tv-sopparin alla, nousumahdollisuus olisi myös syyskaudella ja pudotupeleihin voisi jollain tavalla päästä kaikilta tasoilta.

Kuten olen aiemminkin tänne kirjoitellut, uskon että jokin tämän tapainen systeemi olisi huomattavasti helpompi runnoa läpi kuin esim Ruotsin malliin siirtyminen.

En tiedä lähtisinkö ihan noin radikaaliin muutokseen, mutta joka tapauksessa isompi muutos on tarpeen, eikä pelkkä "sarjan oikea avaaminen" riitä. Jollain tapaa pitäisi saada vähintään 20+ joukkuetta saman katon alle, mutta vähintään kahdelle eri sarjatasolle.

 

[Tshekki77]

Tässä ehdotetaan että pudotuspelit olisivat puolivuosittain eli alemmalta tasolta voisi kevääksi nousta ylemmälle. Itse olen aiemmin ehdottanut, että alemman tason parhaat pääsisivät osallistumaan kevään playoffseihin. Tällöin alemman tason peleissä olisi aitoa panosta muutenkin kuin play-outeissa.

Siellähän sana tarkasti sanottiin näin.

"Aallon mukaan sarjat eivät olisi erillisiä, vaan eri tasoilta olisi mahdollisuus yltää kevään pudotuspeleihin.

– Se vaatii syvällisempää analyysiä, käytäisiinkö puolivuosittain nousu- tai putoamiskarsinnat, ja pelattaisiinko vain yhden tason sisällä vai olisiko pelejä myös tasojen välillä."

Eli kun puhutaan nimenomaan kevään pudotuspeleistä, niin ainakin itselle jäi se kuva, että kanadamalja olisi vain silloin tarjolla. Putoamiskarsintoja voisi sitten olla myös kauden puolivälissä. Mutta aivan yhtä hyvinhän se kauden puolivälin nousut ja tippumiset voisi tehdä suoraan kylmästi sarjataulukon pohjalta ja sitten keväällä järjestää varsinaisten pudotuspelien rinnalla myös ne karsintasarjat.

 

[Tshekki77]

Mutta jos tosiaan tuo ehdotus on ajateltu siten, että runkosarja jaetaan ikäänkuin kahteen vaiheeseen ja kolmelle tasolle, niin runkosarja vaiheen pelithän voisi mennä sitten vaikka seuraavasti.

Liiga A
Kolme kertaa kaikkia muita Liiga A:n joukkueita vastaan. Edellisen kauden menestyksen perusteella sitten sumplitaan, ketkä saa 11 kotipeliä ja kenelle jää 10. Ja sitten Liiga B:n joukkueet kohdattaisiin kaikki kertaalleen. Pelejä tulisi puolikkaalle runkosarjalle 7x3 + 8x1 -> 29 peliä kullekin Liiga A:n joukkueelle.

Liiga B
Kaksi kertaa kaikkia muita Liiga B:n joukkueita vastaan ja sekä Liiga A:n, että Liiga C:n joukkueet kohdattaisiin kaikki kertaalleen. Pelejä tulisi puolikkaalle runkosarjalle 8x1 + 7x2 + 8x1 -> 30 peliä kullekin Liiga B:n joukkueelle.

Liiga C
Periaatteessa samanlainen malli, kuin Liiga A:ssa. Eli kolme kertaa kaikkia muita Liiga C:n joukkueita vastaan. Edellinen kauden menestuksen perusteella sitten sumplitaan, ketkä saa 11 kotipeliä ja kenelle jää 10. Ja sitten Liiga B:n joukkueet kohdattaisiin kaikki kertaalleen. Pelejä tulisi puolikkaalle runkosarjalle 7x3 + 8x1 -> 29 peliä kullekin Liiga C:n joukkueelle.

Kauden puolivälissä sitten kylmästi Liiga A:n ja Liiga B:n kaksi huonointa tippuu ja Liiga B:n ja Liiga C:n kaksi parasta nousee. Sitten sama yllä kuvattu ruljanssi uusiksi ja siitä sitten kevään pudotuspeleihin.

Pudotuspeleihin voisi sitten mennä 12 parasta. Eli Liiga A:ssa pelattaisiin kotiedusta toiselle kierrokselle (puolet Liiga A:sta saavuttavat tämän) ja Liiga B:ssä pelattaisiin neljästä vikasta paikasta pudotuspelien ensimmäiselle kierrokselle (puolet Liiga B:stä saavuttaisi tämän).

Kun pudotuspelien ensimmäinen kierros on ohi, niin "ulkona" olisi 16 joukkuetta. Nämä joukkueet voisivat aloittaa pelaamaan pronssicupista, johon sitten mukaan tulee myös varsinaisista pudotuspeleistä tokalla kierroksella ja välierä vaiheessa putoavat joukkueet. Näin Liiga C:stäkin on teoreettinen mahdollisuus mitaleille kevään peleissä.

 

[flanderi]

Tämä EY:n ja kaikki muut samanlaiset ajatukset siitä, että pelataan ensin vähän aikaa sarjaa ja sitten siitä tiputaan kesken kauden jonnekin muualle on huonoja. Musta urheilusarjojen kuuluu mennä kalenterivuosien mukaan. Näin se nyt vain on loogisinta. Esim. jääkiekossa harjoitellaan kesä. Sitten tehdään yksi selkeä tavoite, jota kohti mennään ja siitä pelataan syksystä kevääseen. Sitten vasta kauden lopuksi katotaan, mitä sarjaa pelataan ensi vuonna. Eikä niin, että eka joukkue a pelaa B-sarjaa ja voittaa sen. Sit nousu A-sarjaan, mutta et jäät vikaksi etkä pääse pleijareihin ja tiput? Mutta sieltä tippunut joukkue b jatkaa B-sarjan voittajana pleijareihin, voittaa mestaruuden ja nousee takas A-sarjaan? Ei ja vielä kerran ei. Sittenkun alkaa vielä miettiä, että miten tää markkinoitaisiin yms yms. Niin ei.

Jos se ei ole realistista, että aletaan pikku hiljaa ajamaan Ruotsin sarjamallin suuntaan, niin sitten tämä Sveitsin malli. Eli yhtenäinen Liiga A- ja B-sarjoilla. Näihin tiukat kriteerit joukkue määrällisesti, niin, että myös Mestiksestä (B-Liigasta) tulee uskottava ja kovatasoinen. Täten myös Suomi-Sarjalle jää jotain ja sielläkin pitää olla joukkueita, joilla on realismia nousta eka B-Liigaan ja siitä A-Liigaan kuten Hockeyettanissa. Tällä hetkellä Liigassa on 16 joukkuetta ja Mestiksessä 10 eli yhteensä 26. Molemmista, niin A- kuin B-Liigasta tehtäisiin 12.joukkueen sarjat, joka tarkoittaa, että 2 joukkuetta joutuisi vielä alemmaksi eli Suomi-Sarjaa.

Kylmästi kun vetäisi nyt vaikka viime kauden sarjataulukon katki 13. joukkueen kohalta, niin A-Liigassa olisi näyttänyt tältä: Tappara, Ilves, Pelicans, Kärpät, Jukurit, HIFK, KalPa, Lukko, TPS, Sport, Ässät, KooKoo ja B-Liigassa tältä Jyp, HPK, SaiPa, IPK, TuTo, JoKP, Jokerit, KeuPa HT, Ketterä, Roki, Kiekko-Vantaa, Hermes. Siinä kun miettisi, että vaikka 2 vikaa karsii tms, niin, joku KooKoo-SaiPa karsinta ois semmonen, mitä minäkin seuraisin vaikka ei muuten joukkueet kiinnosta tai Ässät-Jokerit. Olihan se raakaa kun Sportkin oli 3 kertaa lyhyen ajan sisään karsinnoissa ja aina hävisi, mutta mitkä ottelut muistaa edelleen parhaiten? Aivan, karsintapelit. Kyllä musta tuntuu, että muissa lajeissa välillä vähän nauretaan tälle touhulle ja mietitään, että mitä nyt oikeesti. Jos oisin johtoasemassa, niin kyllä se mut ainakin saisi sisuntuneeksi ja oikeesti tekemään jotain tälle sirkukselle.

(Bonus) Jalkapallon puolella FC Lahti-FF Jaro oli loistavaa draamaa. Tätä myös Liigaan, kiitos.

e. typoja.

 

[waltteri21]

On tämä kyllä erikoista. Sport ja Jukurit talousvaikeuksissa. Silti samat seurat pitävät kynsin-hampain kiinni, että mikään ei saa muuttua, nykyisellä sarjajärjestelmällä mennään maailman loppuun saakka.

Ylellä Topi Nättinen tiivistää hyvin:

"– Jos olen rehellinen, niin en usko, että liigaseurojen pomot suostuvat oikeastaan yhtään mihinkään muutokseen. He eivät luovu saavutetuista eduista, vaikka ne ovatkin joillakin tappiollisia etuja, mikä onkin ironista.

– Vaikka nähdään, että bussi on ajamassa seinään, niin mieluummin ajetaan seinään kuin lähdetään luopumaan bussimatkasta."

 

[chauron]

Ei ole olemassa sarjasysteemiä, joka ratkaisisi myös tuossa ruotsalaisseuroja koskevassa selvityksessä esiin nostetun ongelman: seurat käyttävät liikaa rahaa pelaajistoihinsa. Sama ongelma on kummassakin maassa, ja ruotsalaisia ei suuremmat tulot auta, jos samalla, kuten näkyy, menot ovat kasvaneet vielä suuremmiksi.

Suljettu sarjasysteemi, joka sulkee pois putoamisriskin, tietysti antaa heikoimmin menestyneille paremman mahdollisuuden reagoida ja karsia kuluja kauden aikana pelaajamyynneillä, mutta tuo koskee lopulta vain yhtä, paria seuraa per kausi.

On olemassa tähän mekanismeja, esimerkiksi NHL:ssä on käytössä palkkakatto ja palkkalattia. Sarja on myös suljettu.

 

[flanderi]

On tämä kyllä erikoista. Sport ja Jukurit talousvaikeuksissa. Silti samat seurat pitävät kynsin-hampain kiinni, että mikään ei saa muuttua, nykyisellä sarjajärjestelmällä mennään maailman loppuun saakka.

Millä tapaa Sport on pitänyt sen enempää muihin seuroihin verrattuna jostain kiinni? Oletko ollut kokouksissa jossa uutta sarjajärjestelmää on mietitty? Varmasti voi olla, että Heikki on ajanu oman seuran etua. Kuitenkin Liigan puheenjohtajan sanottu kanta on eri kuin mitä Sportin puheenjohtajana. Sekottaahan se. No onneksi Heikki tajusi lähteä Vaasasta ja uskon, että kellään ei tule miestä ikävä.

 

[-One-]

Kauden puolivälissä sitten kylmästi Liiga A:n ja Liiga B:n kaksi huonointa tippuu ja Liiga B:n ja Liiga C:n kaksi parasta nousee. Sitten sama yllä kuvattu ruljanssi uusiksi ja siitä sitten kevään pudotuspeleihin.

Koitin miettiä, miten tuollainen kesken kauden nousu/putoaminen käytännössä toteutettaisiin pistelaskun näkökulmasta. Nousija/putoaja ei oikein voi säilyttää pisteitään, sillä muuten b-liigan kärjestä voisi noustessaan ampaista suoraan a-liigan kärkeen. Sitten taas jos pisteet nollataan kauden puolivälissä, niin eihän kärkijoukkueilla ole mitään panosta alkukauden peleissä. Tuohon pitäisi melkein kehitellä jokin pistehyvitys-systeemi. Tyyliin niin, että pisteet nollataan tuossa kohtaa, mutta alkukauden sijoituksen perusteella saisi jotain lisäpisteitä loppukauteen. Sekään ei kuulosta kovin mielekkäältä ratkaisulta, mutta jonkin tällaisen kompromissin se kesken kauden nousun mahdollistaminen vaatisi.

 

[Mustakulkkula]

Jaa omia mielipiteitä tähän sarjakeskusteluun. Vaihtoehdot mielestäni ovat noin 20 joukkuetta, se on ihan maksimi, kun fasiliteetit tulevat vastaan. On heikompia talousalueita, ihmisväki vain ei riitä tai liian pieniä halleja. Eivät tällaiset seurat voi uskottavasti kilpailla SM-Liigassa. Kajaani, Iisalmi, Imatra..jätetään nämä seurat omiin karkeloihinsa, jossei jostain syystä nouse valtava buumi vähintäin 4000 katsojan hallin rakentamiselle, ja sitten sille pitäisi riittää katsojatkin! Isommat seurat tuskin kehtaisivat pelata pienillä liigaseuroilla, joiden hallit vetävät 1000-2000 katsojaa, oltaisiin aika surkeassa tilanteessa.

Mutta A ja B sarja, tässä jo kirjaimet osoittavat, että B olisi alempiarvoinen sarja. Voitaisiin vetää 10+10 seuraa eri konferensseihin, jenkkilän ja Kanadan tapaan. Tällöin sarjat olisivat samanarvoiset. Sen sijaan yksinkertainen sarja 20 joukkueella olisi liian suuri. Tietenkin tämän konsultin ajatusta voisi lähteä työstämään jostakin yksinkertaisemmasta, kuten pääsarjassa A olisi 10 joukkuetta, ja alemmassa sarjassa B olisi 10 joukkuetta niin ikään, eli sarjaan B tippuisi 6 joukkuetta nykyisestä Liigasta. Mutta vaihtuvuus saataisiin esimerkiksi karsintojen kautta ja vaikkapa siten, että B liigan kaksi parasta jengiä pääsisi suoraan pudotuspeleihin ja A-liigasta kuusi parasta joukkuetta. B liigan kaksi parasta nousisi automaattisesti A-liigaan seuraavalle kaudelle, vaikka häviäisikin A-liigan pudotuspeleissä. Sitten vielä voisi olla karsintaa A-liigan kahden viimeisen joukkueen ja B-liigan 3.-4. sijoittuneiden joukkueiden välillä. Näin ollen liigojen välillä olisi aitoa vaihtoehtoja päästä B-liigasta A:han eli varmoja nousuja A-liigaan uusilla seuroilla joka vuosi.

Eihän tuo Jokerit taida edes Mestistä voittaa, että kyllä joukkue voi päästä Liigatasolle käytännössä vain kabinettipäätöksillä. Ja kun ajatellaan, että Mestiksen joukkueiden vuoden budjetit ovat yleisesti 200-300 tuhatta euroa ja liigassa alk. 4 miljoonaa euroa, niin eihän ne voi millään tavalla haastaa liigajoukkueita karsinnoissa, tasoerot ovat liian suuret. Nyt suunniteltu karsinta onkin lähinnä vitsi - vastaan voi tulla Mestiksestä myös joukkue, jolla ei ole mitään edellytyksiä tämän hetken liigatasolle.

 

[Hurraa]

Mitä väliä jollain hallin koolla.. Jos Kajaanissa niillä on 1000:n katsojan halli ja homma rokkaa, sitten niillä on semmoinen halli. Mitä se muille kuuluu?

 

[Tshekki77]

Koitin miettiä, miten tuollainen kesken kauden nousu/putoaminen käytännössä toteutettaisiin pistelaskun näkökulmasta. Nousija/putoaja ei oikein voi säilyttää pisteitään, sillä muuten b-liigan kärjestä voisi noustessaan ampaista suoraan a-liigan kärkeen. Sitten taas jos pisteet nollataan kauden puolivälissä, niin eihän kärkijoukkueilla ole mitään panosta alkukauden peleissä. Tuohon pitäisi melkein kehitellä jokin pistehyvitys-systeemi. Tyyliin niin, että pisteet nollataan tuossa kohtaa, mutta alkukauden sijoituksen perusteella saisi jotain lisäpisteitä loppukauteen. Sekään ei kuulosta kovin mielekkäältä ratkaisulta, mutta jonkin tällaisen kompromissin se kesken kauden nousun mahdollistaminen vaatisi.

Niin no toihan on kyllä kieltämättä ongelma siinä ylemmässä sarjassa, että siellä sitten syksyllä pelataan käytännössä vain siitä, ettei olisi kahden viimeisen joukossa ja sitten vasta kevät puolella alkaisi olemaan isommat panokset peleillä. Mutta toisaalta sitten kun ajattelee asiaa nykymallin näkökulmasta, kun pelataan kuitenkin se 60 peliä runkosarjaa ja 3/4 joukkueesta pääsee pudotuspeleihin, niin onko näillä syksyn peleillä tässäkään mallissa niin suurta merkitystä? Eli kyllä ainakin itse mielummin nollaisin pisteet kauden puolivälissä, kun nousut ja tippumiset tapahtuisi, koska olisihan se toisaalta sitten sille nousijallekin epäreilua, että siellä toiset lähtee Liiga A:n kevät vaiheeseen piste etumatkalta, kun muutoinkin ovat nousijaan nähden luultavasti etumatkalla. Ehkä siihen syksyn vaiheeseen pitäisi sitten rakentaa joku rahapalkinto malli, josta sitten olisi sitä jotain tavoiteltavaa kärkijoukkueille.

 

[Walkin]

Henkilökohtainen mielipide, mutta aivan uskomattoman typeriä nämä ehdotukset eri sarjaportaiden ristiin rastiin pelaamisista ja nousuista/tippumisista kesken kauden jne. Tuolla ei saada aikaan kuin karsea sekametelisoppa jolloin kukaan fani ei edes tiedä, mistä lopulta pelataan milloinkin.

Yksinkertainen sarjamalli on paras. Kauden loppuun sitten kaikenlaiset karsintasarjat nousuineen/tippumisineen.

Se, etteivät jotkut seurat hallitse talouttaan, niin johtuu vain ja ainoastaan omasta typeryydestä/osaamattomuudesta. Ei sarjamallista. Nyt esimerkiksi Sport tarvitsee kassaansa 200 k€ rahaa selvitäkseen. Olisiko nyt vain päässyt käymään niin, että Sport on elänyt tuon verran yli varojensa eikä sarjamallilla ole mitään tekemistä tämän asian kanssa? Pikkuseura pyrki olemaan isompi kuin onkaan, kun olisi kenties pitänyt hyväksyä kokoonpano ilman jotain Hjalmarssonin tasoista pelaajaa.

 

[chauron]

Mutta jos tosiaan tuo ehdotus on ajateltu siten, että runkosarja jaetaan ikäänkuin kahteen vaiheeseen ja kolmelle tasolle, niin runkosarja vaiheen pelithän voisi mennä sitten vaikka seuraavasti.

Liiga A
Kolme kertaa kaikkia muita Liiga A:n joukkueita vastaan. Edellisen kauden menestyksen perusteella sitten sumplitaan, ketkä saa 11 kotipeliä ja kenelle jää 10. Ja sitten Liiga B:n joukkueet kohdattaisiin kaikki kertaalleen. Pelejä tulisi puolikkaalle runkosarjalle 7x3 + 8x1 -> 29 peliä kullekin Liiga A:n joukkueelle.

Liiga B
Kaksi kertaa kaikkia muita Liiga B:n joukkueita vastaan ja sekä Liiga A:n, että Liiga C:n joukkueet kohdattaisiin kaikki kertaalleen. Pelejä tulisi puolikkaalle runkosarjalle 8x1 + 7x2 + 8x1 -> 30 peliä kullekin Liiga B:n joukkueelle.

Liiga C
Periaatteessa samanlainen malli, kuin Liiga A:ssa. Eli kolme kertaa kaikkia muita Liiga C:n joukkueita vastaan. Edellinen kauden menestuksen perusteella sitten sumplitaan, ketkä saa 11 kotipeliä ja kenelle jää 10. Ja sitten Liiga B:n joukkueet kohdattaisiin kaikki kertaalleen. Pelejä tulisi puolikkaalle runkosarjalle 7x3 + 8x1 -> 29 peliä kullekin Liiga C:n joukkueelle.

Kauden puolivälissä sitten kylmästi Liiga A:n ja Liiga B:n kaksi huonointa tippuu ja Liiga B:n ja Liiga C:n kaksi parasta nousee. Sitten sama yllä kuvattu ruljanssi uusiksi ja siitä sitten kevään pudotuspeleihin.

Pudotuspeleihin voisi sitten mennä 12 parasta. Eli Liiga A:ssa pelattaisiin kotiedusta toiselle kierrokselle (puolet Liiga A:sta saavuttavat tämän) ja Liiga B:ssä pelattaisiin neljästä vikasta paikasta pudotuspelien ensimmäiselle kierrokselle (puolet Liiga B:stä saavuttaisi tämän).

Kun pudotuspelien ensimmäinen kierros on ohi, niin "ulkona" olisi 16 joukkuetta. Nämä joukkueet voisivat aloittaa pelaamaan pronssicupista, johon sitten mukaan tulee myös varsinaisista pudotuspeleistä tokalla kierroksella ja välierä vaiheessa putoavat joukkueet. Näin Liiga C:stäkin on teoreettinen mahdollisuus mitaleille kevään peleissä.

Tarvisko edes pleijareita kun pelataan vaan pleijareita koko vuosi. (sarkasmi)

 

[ernestipotsi]

Koitin miettiä, miten tuollainen kesken kauden nousu/putoaminen käytännössä toteutettaisiin pistelaskun näkökulmasta. Nousija/putoaja ei oikein voi säilyttää pisteitään, sillä muuten b-liigan kärjestä voisi noustessaan ampaista suoraan a-liigan kärkeen. Sitten taas jos pisteet nollataan kauden puolivälissä, niin eihän kärkijoukkueilla ole mitään panosta alkukauden peleissä. Tuohon pitäisi melkein kehitellä jokin pistehyvitys-systeemi. Tyyliin niin, että pisteet nollataan tuossa kohtaa, mutta alkukauden sijoituksen perusteella saisi jotain lisäpisteitä loppukauteen. Sekään ei kuulosta kovin mielekkäältä ratkaisulta, mutta jonkin tällaisen kompromissin se kesken kauden nousun mahdollistaminen vaatisi.

Tai sitten niin että runkosarjan puolivälissä nouseva joukkue perii putoavan joukkueen pisteet ja sama toisinpäin.