Ehdotuksia Liigan sarjajärjestelmäksi

[tommy36]

Tutkimus Ruotsin jääkiekon talousongelmista – "Kuudella SHL-seuralla voi olla vaikeaa saada sarjalisenssi"

SHL-seurojen liiketoiminnan kulut olivat kahdella edelliskaudella yhteensä yli 10 miljoonaa euroa tuottoja suuremmat. Suomen Liigassa vastaava lukema oli noin 12,5 miljoonaa euroa.

www.jatkoaika.com

Siinäpä sitä nyt sitten on miettimistä sille Ramullekin, joka laskeskeli päässään, että kohta meillä on millä mällätä, ja että kyllä se sarjan avaaminen tuo sen paratiisin tullessaan. Hyvin näyttää Ruotsissakin pyyhkivän, kun joutuu varautumaan yli varojensa putoamisen pelossa.

Alkaa ehkä lähenemään aika, jossa täytyy kohta valita Ruotsin ja Suomen suurseurat, ja sitten luoda uusi ammattilaissarja kokonaan liigan ja SHL:n ulkopuolelle. Ei vaan näytä perse Ruotsissakaan kestävän tätä pudotuspeikkoa, ja rahaa ei enää riitä jaettavaksi sielläkään, niin täälläkö sitten Ramun laskuopilla yhtäkkisesti onkin sadottain enmmän ammattilaisia ja vieläpä nousevailla palkoilla.

Ramu kun vähän aikaa vielä säätää ja uhoaa, niin voi olla, ettei palkamaksajia ole kohta enää ollenkaan.

Tämähän on juuri nyt se yksi asia, joka pyrittiin huomioimaan siellä EU:n kilpailulainsäädännössä, että ammattilaisarjoille ehkä vaan on pakko sallia se sulkeminen, sillä muuten ei vaan taloudelliset realiteetit kohtaa.
Mulle toki sopii oikeinkin hyvin, että palataan takaisin sinne 70-80-luvun vaihteseen, jolloin oli lähinnä tutinaa ja tötinää, eikä palkkoja juurikaan jaeltu tai oli joku tonnin korvaus/ottelu niille huipuille.

Jääkiekko oli siihen aikaan paljon hauskempaa ja ennen kaikke edullisempaa seurata. Mutta porukka kun haluaa ihan välttämättä ne sirkushuvinsa ja kasvavat palkkatasonsa, niin tähän sitten ollaan tulossa näillä markkinoilla- no paitsi Ramun laskuopilla, jossa rahaa piisaa jaettavaksi vaikka miten paljon.

 

[stop madness]

Tutkimus Ruotsin jääkiekon talousongelmista – "Kuudella SHL-seuralla voi olla vaikeaa saada sarjalisenssi"

SHL-seurojen liiketoiminnan kulut olivat kahdella edelliskaudella yhteensä yli 10 miljoonaa euroa tuottoja suuremmat. Suomen Liigassa vastaava lukema oli noin 12,5 miljoonaa euroa.

www.jatkoaika.com

Siinäpä sitä nyt sitten on miettimistä sille Ramullekin, joka laskeskeli päässään, että kohta meillä on millä mällätä, ja että kyllä se sarjan avaaminen tuo sen paratiisin tullessaan. Hyvin näyttää Ruotsissakin pyyhkivän, kun joutuu varautumaan yli varojensa putoamisen pelossa.

-EY julkaisee vastaavaa vuosittaista selvitystä myös Suomen Liigasta. Niissä Liiga-seurojen yhteistappioiksi kahdelta viime kaudelta on kerrottu noin 12,5 miljoonaa euroa. Kaudella 2022–2023 1,5 miljoonaa euroa ja 2023–2024 11 miljoonaa euroa. Eli Liiga-seurat tekivät kahdella viime kaudella tappiota yhteensä noin kaksi miljoonaa euroa enemmän kuin SHL-seurat.

Eipä se suljettu sarja ole täällä mikään ihme ratkaisu. Ollaan melko lähellä SHL seurojen yhteistappioita, vaikka meidän markkina on ihan nappikauppaa heihin verrattuna

 

[aquanqua]

Ei ole olemassa sarjasysteemiä, joka ratkaisisi myös tuossa ruotsalaisseuroja koskevassa selvityksessä esiin nostetun ongelman: seurat käyttävät liikaa rahaa pelaajistoihinsa. Sama ongelma on kummassakin maassa, ja ruotsalaisia ei suuremmat tulot auta, jos samalla, kuten näkyy, menot ovat kasvaneet vielä suuremmiksi.

Suljettu sarjasysteemi, joka sulkee pois putoamisriskin, tietysti antaa heikoimmin menestyneille paremman mahdollisuuden reagoida ja karsia kuluja kauden aikana pelaajamyynneillä, mutta tuo koskee lopulta vain yhtä, paria seuraa per kausi.

 

[taspmas]

Tuo lisenssiehtojen täyttäminen tulee tosiaan olemaan Ruotsissa todennäköisesti vähän hankalaa ensi vuonna, kiristyvien lisenssiehtojen vuoksi. Tuollahan on käytössä malli, jossa kerran (yhden vuoden ajaksi) viiden vuoden aikajaksolla voi saada "vapautuksen" lisenssiehtojen täyttämättä jättämisestä. Ja jos lisenssiehtoja ei tuon "vapautuksen" jälkeen saa täytettyä, ei lisenssiäkään myönnetä. Silloin menettää tottakai myös sarjapaikan. Viimeisin tapaus taitaa olla Karlskrona HK viitisen vuotta sitten.
En ihan ole perillä Suomessa siitä kuinka hyvin seurat nämä ehdot täyttävät, mutta jos en ihan väärässä ole, on täälläkin vähän taiteilua se lisenssiehtojen täyttäminen.

Mitä tulee tuohon JA artikkeliin, Ruotsissa seurat siis tekivät viime vuonna 21% kustannusnousulla reilun miljoonan enemmän tappiota kuin edellisenä vuonna. Suomessa kustannusnousu oli 20% ja tappioita tehtiin melkein 10 miljoonaa enemmän kuin vuotta aikaisemmin. On totta, että yhteenlaskettuna nuo tappiosummat ovat parin miljoonan haarukassa, mutta siltikin täällä suljetussa sarjassa tehtiin pari miljoonaa enemmän tappiota, pienemmällä liikevaihdolla.
-----
Jääkiekko on lopulta kuitenkin viihdebisnestä ja yleisö on se, jonka tuotoista tuota bisnestä rahoitetaan. Jotta yleisö myös jatkossa kiinnostuu tulemaan hallille ja maksamaan tuotteesta, on sen oltava kunnossa. Tässä kotoinen Liiga on ampunut itseään viimeiset 20v jalkaan suljetun sarjan kanssa ja samalla on saatu näivetettyä myös Mestiksen elinvoimaisuus. On kiistatonta, että avoin sarja nostaa henkilöstökuluja kun halutaan panostaa siihen, että pysytään pääsarjassa ja ns. yleisön valokeilassa. Samalla se kuitenkin todennäköisesti pitkässä juoksussa tarkoittaisi tasokkaampaa sarjaa, myös Mestiksen osalta ja yleisen kiinnostavuuden nousua yleisön keskuudessa. Se taas johtaisi seurojen tulopuolen kasvuun, tosin se menopuolikin kasvaa ja tässä tullaankin siihen ongelmaan; kuinka tasapainoilla näiden kahden välillä siten, että pärjääminen sekä urheilullisesti, että taloudellisesti on mahdollista.

Suomessa varmaankin riittäisi laadukkaita pelaajia 14 joukkueen pääsarjaan ja Mestiksessä voisi sitten olla se 12 joukkuetta. Molemmat sarjat auki; Pääsarjasta tippuu joka vuosi joukkue ja Mestiksen voittaja nousee. Silloin nouseminenkin on realistista, tosin lisenssiehdot täytyisi myös olla sellaiset, että kaikki seurat ne voisivat täyttää. Hallit ja niiden katsojakapasiteetit varmaan muodostaisivat yhden suurimman kysymysmerkin koskien noita lisenssiehtoja.

 

[tommy36]

-EY julkaisee vastaavaa vuosittaista selvitystä myös Suomen Liigasta. Niissä Liiga-seurojen yhteistappioiksi kahdelta viime kaudelta on kerrottu noin 12,5 miljoonaa euroa. Kaudella 2022–2023 1,5 miljoonaa euroa ja 2023–2024 11 miljoonaa euroa. Eli Liiga-seurat tekivät kahdella viime kaudella tappiota yhteensä noin kaksi miljoonaa euroa enemmän kuin SHL-seurat.

Eipä se suljettu sarja ole täällä mikään ihme ratkaisu. Ollaan melko lähellä SHL seurojen yhteistappioita, vaikka meidän markkina on ihan nappikauppaa heihin verrattuna

Jep, mutta selkeästikään ei edes massimaaa Ruotsissakaan toimi tuo nous ja lasku sarjaportaiden välillä, koska aiheuttaa turhaa palkkatason kasvua pelaajistossa, kun hinnalla millä hyvänsä yritetään vältellä sitä tippumista.
Eli paluuta sitten vain takaisinpäin. Jos halutaan avoimia sarjoja ja jatkuvuutta, niin pitää alkaa tinkimään siitä ammattilaisuudesta, sillä selkeästikään ei ihan helpolla saada siitä sen luokan liiketoimintaa, että pelkällä kiekolla homma kannattaisi kovinkaan hyvin.

 

[Tonnikala]

Jep, mutta selkeästikään ei edes massimaaa Ruotsissakaan toimi tuo nous ja lasku sarjaportaiden välillä, koska aiheuttaa turhaa palkkatason kasvua pelaajistossa, kun hinnalla millä hyvänsä yritetään vältellä sitä tippumista.
Eli paluuta sitten vain takaisinpäin. Jos halutaan avoimia sarjoja ja jatkuvuutta, niin pitää alkaa tinkimään siitä ammattilaisuudesta, sillä selkeästikään ei ihan helpolla saada siitä sen luokan liiketoimintaa, että pelkällä kiekolla homma kannattaisi kovinkaan hyvin.

Ei tää mun mielestä noin suoraviivaista ole, sillä eihän kukaan pakota käyttämään rahoja yli varojen. On vaan huonosti johdettu ja kasvaneita kustannuksia ei ole saatu siirrettyä maksaville asiakkaille ja sponsoreille.

Uskoisin, että tässä on taustalla huono varautuminen kustannustason / elinkustannusten nopeahkoon nousuun, joka on tuo n. 20% ollut viime vuosina melkeen alalla kuin alalla ja myös monilla perinteisiölä aloilla kärsitään samoista ongelmista omien kokemusten perusteella. Esim. Tv sopimusta tuskin on sidottu elinkustannusindeksiin tms, jolloin sen arvo vs kasvavat kustannukset huononi aika paljon jos se sovittiin n. 2 vuotta sitten tai aikaisemmin.