Mainos

Ehdotuksia Liigan sarjajärjestelmäksi

  • 1 417 803
  • 11 692

Mustakulkkula

Jäsen
Suosikkijoukkue
Saipa, Jokerit, Suomen maajoukkue
Jaa omia mielipiteitä tähän sarjakeskusteluun. Vaihtoehdot mielestäni ovat noin 20 joukkuetta, se on ihan maksimi, kun fasiliteetit tulevat vastaan. On heikompia talousalueita, ihmisväki vain ei riitä tai liian pieniä halleja. Eivät tällaiset seurat voi uskottavasti kilpailla SM-Liigassa. Kajaani, Iisalmi, Imatra..jätetään nämä seurat omiin karkeloihinsa, jossei jostain syystä nouse valtava buumi vähintäin 4000 katsojan hallin rakentamiselle, ja sitten sille pitäisi riittää katsojatkin! Isommat seurat tuskin kehtaisivat pelata pienillä liigaseuroilla, joiden hallit vetävät 1000-2000 katsojaa, oltaisiin aika surkeassa tilanteessa.

Mutta A ja B sarja, tässä jo kirjaimet osoittavat, että B olisi alempiarvoinen sarja. Voitaisiin vetää 10+10 seuraa eri konferensseihin, jenkkilän ja Kanadan tapaan. Tällöin sarjat olisivat samanarvoiset. Sen sijaan yksinkertainen sarja 20 joukkueella olisi liian suuri. Tietenkin tämän konsultin ajatusta voisi lähteä työstämään jostakin yksinkertaisemmasta, kuten pääsarjassa A olisi 10 joukkuetta, ja alemmassa sarjassa B olisi 10 joukkuetta niin ikään, eli sarjaan B tippuisi 6 joukkuetta nykyisestä Liigasta. Mutta vaihtuvuus saataisiin esimerkiksi karsintojen kautta ja vaikkapa siten, että B liigan kaksi parasta jengiä pääsisi suoraan pudotuspeleihin ja A-liigasta kuusi parasta joukkuetta. B liigan kaksi parasta nousisi automaattisesti A-liigaan seuraavalle kaudelle, vaikka häviäisikin A-liigan pudotuspeleissä. Sitten vielä voisi olla karsintaa A-liigan kahden viimeisen joukkueen ja B-liigan 3.-4. sijoittuneiden joukkueiden välillä. Näin ollen liigojen välillä olisi aitoa vaihtoehtoja päästä B-liigasta A:han eli varmoja nousuja A-liigaan uusilla seuroilla joka vuosi.

Eihän tuo Jokerit taida edes Mestistä voittaa, että kyllä joukkue voi päästä Liigatasolle käytännössä vain kabinettipäätöksillä. Ja kun ajatellaan, että Mestiksen joukkueiden vuoden budjetit ovat yleisesti 200-300 tuhatta euroa ja liigassa alk. 4 miljoonaa euroa, niin eihän ne voi millään tavalla haastaa liigajoukkueita karsinnoissa, tasoerot ovat liian suuret. Nyt suunniteltu karsinta onkin lähinnä vitsi - vastaan voi tulla Mestiksestä myös joukkue, jolla ei ole mitään edellytyksiä tämän hetken liigatasolle.
 

Tshekki77

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, HJK, Maajoukkue (lajista riippumatta)
Koitin miettiä, miten tuollainen kesken kauden nousu/putoaminen käytännössä toteutettaisiin pistelaskun näkökulmasta. Nousija/putoaja ei oikein voi säilyttää pisteitään, sillä muuten b-liigan kärjestä voisi noustessaan ampaista suoraan a-liigan kärkeen. Sitten taas jos pisteet nollataan kauden puolivälissä, niin eihän kärkijoukkueilla ole mitään panosta alkukauden peleissä. Tuohon pitäisi melkein kehitellä jokin pistehyvitys-systeemi. Tyyliin niin, että pisteet nollataan tuossa kohtaa, mutta alkukauden sijoituksen perusteella saisi jotain lisäpisteitä loppukauteen. Sekään ei kuulosta kovin mielekkäältä ratkaisulta, mutta jonkin tällaisen kompromissin se kesken kauden nousun mahdollistaminen vaatisi.

Niin no toihan on kyllä kieltämättä ongelma siinä ylemmässä sarjassa, että siellä sitten syksyllä pelataan käytännössä vain siitä, ettei olisi kahden viimeisen joukossa ja sitten vasta kevät puolella alkaisi olemaan isommat panokset peleillä. Mutta toisaalta sitten kun ajattelee asiaa nykymallin näkökulmasta, kun pelataan kuitenkin se 60 peliä runkosarjaa ja 3/4 joukkueesta pääsee pudotuspeleihin, niin onko näillä syksyn peleillä tässäkään mallissa niin suurta merkitystä? Eli kyllä ainakin itse mielummin nollaisin pisteet kauden puolivälissä, kun nousut ja tippumiset tapahtuisi, koska olisihan se toisaalta sitten sille nousijallekin epäreilua, että siellä toiset lähtee Liiga A:n kevät vaiheeseen piste etumatkalta, kun muutoinkin ovat nousijaan nähden luultavasti etumatkalla. Ehkä siihen syksyn vaiheeseen pitäisi sitten rakentaa joku rahapalkinto malli, josta sitten olisi sitä jotain tavoiteltavaa kärkijoukkueille.
 

Walkin

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pittsburgh Penguins
Henkilökohtainen mielipide, mutta aivan uskomattoman typeriä nämä ehdotukset eri sarjaportaiden ristiin rastiin pelaamisista ja nousuista/tippumisista kesken kauden jne. Tuolla ei saada aikaan kuin karsea sekametelisoppa jolloin kukaan fani ei edes tiedä, mistä lopulta pelataan milloinkin.

Yksinkertainen sarjamalli on paras. Kauden loppuun sitten kaikenlaiset karsintasarjat nousuineen/tippumisineen.

Se, etteivät jotkut seurat hallitse talouttaan, niin johtuu vain ja ainoastaan omasta typeryydestä/osaamattomuudesta. Ei sarjamallista. Nyt esimerkiksi Sport tarvitsee kassaansa 200 k€ rahaa selvitäkseen. Olisiko nyt vain päässyt käymään niin, että Sport on elänyt tuon verran yli varojensa eikä sarjamallilla ole mitään tekemistä tämän asian kanssa? Pikkuseura pyrki olemaan isompi kuin onkaan, kun olisi kenties pitänyt hyväksyä kokoonpano ilman jotain Hjalmarssonin tasoista pelaajaa.
 

chauron

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIMARS
Mutta jos tosiaan tuo ehdotus on ajateltu siten, että runkosarja jaetaan ikäänkuin kahteen vaiheeseen ja kolmelle tasolle, niin runkosarja vaiheen pelithän voisi mennä sitten vaikka seuraavasti.

Liiga A
Kolme kertaa kaikkia muita Liiga A:n joukkueita vastaan. Edellisen kauden menestyksen perusteella sitten sumplitaan, ketkä saa 11 kotipeliä ja kenelle jää 10. Ja sitten Liiga B:n joukkueet kohdattaisiin kaikki kertaalleen. Pelejä tulisi puolikkaalle runkosarjalle 7x3 + 8x1 -> 29 peliä kullekin Liiga A:n joukkueelle.

Liiga B
Kaksi kertaa kaikkia muita Liiga B:n joukkueita vastaan ja sekä Liiga A:n, että Liiga C:n joukkueet kohdattaisiin kaikki kertaalleen. Pelejä tulisi puolikkaalle runkosarjalle 8x1 + 7x2 + 8x1 -> 30 peliä kullekin Liiga B:n joukkueelle.

Liiga C
Periaatteessa samanlainen malli, kuin Liiga A:ssa. Eli kolme kertaa kaikkia muita Liiga C:n joukkueita vastaan. Edellinen kauden menestuksen perusteella sitten sumplitaan, ketkä saa 11 kotipeliä ja kenelle jää 10. Ja sitten Liiga B:n joukkueet kohdattaisiin kaikki kertaalleen. Pelejä tulisi puolikkaalle runkosarjalle 7x3 + 8x1 -> 29 peliä kullekin Liiga C:n joukkueelle.

Kauden puolivälissä sitten kylmästi Liiga A:n ja Liiga B:n kaksi huonointa tippuu ja Liiga B:n ja Liiga C:n kaksi parasta nousee. Sitten sama yllä kuvattu ruljanssi uusiksi ja siitä sitten kevään pudotuspeleihin.

Pudotuspeleihin voisi sitten mennä 12 parasta. Eli Liiga A:ssa pelattaisiin kotiedusta toiselle kierrokselle (puolet Liiga A:sta saavuttavat tämän) ja Liiga B:ssä pelattaisiin neljästä vikasta paikasta pudotuspelien ensimmäiselle kierrokselle (puolet Liiga B:stä saavuttaisi tämän).

Kun pudotuspelien ensimmäinen kierros on ohi, niin "ulkona" olisi 16 joukkuetta. Nämä joukkueet voisivat aloittaa pelaamaan pronssicupista, johon sitten mukaan tulee myös varsinaisista pudotuspeleistä tokalla kierroksella ja välierä vaiheessa putoavat joukkueet. Näin Liiga C:stäkin on teoreettinen mahdollisuus mitaleille kevään peleissä.
Tarvisko edes pleijareita kun pelataan vaan pleijareita koko vuosi. (sarkasmi)
 

ernestipotsi

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Koitin miettiä, miten tuollainen kesken kauden nousu/putoaminen käytännössä toteutettaisiin pistelaskun näkökulmasta. Nousija/putoaja ei oikein voi säilyttää pisteitään, sillä muuten b-liigan kärjestä voisi noustessaan ampaista suoraan a-liigan kärkeen. Sitten taas jos pisteet nollataan kauden puolivälissä, niin eihän kärkijoukkueilla ole mitään panosta alkukauden peleissä. Tuohon pitäisi melkein kehitellä jokin pistehyvitys-systeemi. Tyyliin niin, että pisteet nollataan tuossa kohtaa, mutta alkukauden sijoituksen perusteella saisi jotain lisäpisteitä loppukauteen. Sekään ei kuulosta kovin mielekkäältä ratkaisulta, mutta jonkin tällaisen kompromissin se kesken kauden nousun mahdollistaminen vaatisi.

Tai sitten niin että runkosarjan puolivälissä nouseva joukkue perii putoavan joukkueen pisteet ja sama toisinpäin.
 

-One-

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Henkilökohtainen mielipide, mutta aivan uskomattoman typeriä nämä ehdotukset eri sarjaportaiden ristiin rastiin pelaamisista ja nousuista/tippumisista kesken kauden jne. Tuolla ei saada aikaan kuin karsea sekametelisoppa jolloin kukaan fani ei edes tiedä, mistä lopulta pelataan milloinkin.

Yksinkertainen sarjamalli on paras. Kauden loppuun sitten kaikenlaiset karsintasarjat nousuineen/tippumisineen.
Varmaan siitä on samaa mieltä lähes kaikki täällä kirjoittelevat, että paras systeemi olisi 12 joukkueen nelinkertainen sarja, josta 8 parasta menee pleijareihin, viimeinen putoaa suoraan ja toiseksi viimeinen karsii. Tai joku vastaava, simppeli malli.

Mutta tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että kyseiseen systeemiin on mahdoton päästä. Pienemmät seurat pitää isompiaan panttivankeina, ja keskikokoisillakin seuroilla pelko omasta "mestikseen" putoamisesta ajaa koko sarjan edun edelle.

Nämä mielikuvituksellisemmat sarjamallit ristiinpelaamisineen ja kesken kauden putoamisineen kumpuavatkin siitä ajatuksesta, että niillä voitaisiin saavuttaa jotain etuja nykytilanteeseen nähden JA niiden taakse voitaisiin saada riittävän suuri osa seuroista. Minusta ainakin jokin tällainen kompromissiratkaisu olisi parempi, kuin se, ettei tehdä mitään.
 

Skeletor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, urheilullisesti avoin sarja
Nämä mielikuvituksellisemmat sarjamallit ristiinpelaamisineen ja kesken kauden putoamisineen kumpuavatkin siitä ajatuksesta, että niillä voitaisiin saavuttaa jotain etuja nykytilanteeseen nähden JA niiden taakse voitaisiin saada riittävän suuri osa seuroista. Minusta ainakin jokin tällainen kompromissiratkaisu olisi parempi, kuin se, ettei tehdä mitään.

Tämä ei kerro mistään muusta, kuin että edelleen ollaan vain pelko perseessä ja yritetään näillä ihmeellisillä ristiinpelaamisilla saada ratkaisuja, johon KAIKKI olisivat tyytyväisiä. Sitä samaa kultapossuajattelua, jossa kukaan ei saa pahastua, kärsiä tai pelata koko kautta alemmalla sarjatasolla.

Nyt kaivataan VAIN oikeaa kilpailua, selkeät sarjat ja selkeä karsintajärjestelmä.
 

rama

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, Habs, FC Jazz-j, Newcastle United
Koitin miettiä, miten tuollainen kesken kauden nousu/putoaminen käytännössä toteutettaisiin pistelaskun näkökulmasta. Nousija/putoaja ei oikein voi säilyttää pisteitään, sillä muuten b-liigan kärjestä voisi noustessaan ampaista suoraan a-liigan kärkeen. Sitten taas jos pisteet nollataan kauden puolivälissä, niin eihän kärkijoukkueilla ole mitään panosta alkukauden peleissä. Tuohon pitäisi melkein kehitellä jokin pistehyvitys-systeemi. Tyyliin niin, että pisteet nollataan tuossa kohtaa, mutta alkukauden sijoituksen perusteella saisi jotain lisäpisteitä loppukauteen. Sekään ei kuulosta kovin mielekkäältä ratkaisulta, mutta jonkin tällaisen kompromissin se kesken kauden nousun mahdollistaminen vaatisi.

Varmaan ainoa mahdollinen ratkaisu olisi se, että yhteispisteillä ei mitään väliä vaan pistekeskiarvo ratkaisee. Näin nousevaa joukkuetta voisi vertailla muihin vaikka olisikin eri määrä pelejä.
 

Sj991

Jäsen
Minusta olisi kannattavampaa luoda nämä A -ja B-Liigat niin päin että nostetaan kahdeksi kaudeksi pääsarjan joukkue määrä 22 joukkueeseen ja 2 lohkoon. Ensimmäisellä kaudella nämä uudet seurat voisivat kasvattaa talouttaan ja toisella kaudella kymmenen heikointa pudotettaisiin B-Liigaan.

Kun sarja jaon tekisi näin päin olisi paljon todennäköisempää että myös nämä B-Liigan heikommat joukkueet kasvaisivat ammattilais tasolle.
 

taspmas

Jäsen
Suosikkijoukkue
Örebro
Kyllähän tuollainen 14×4 mallinen sarja olisi kaikin puolin paras. Siihen lisäksi vaikka 2x paikallispelikierros, jos saataisiin Satakunnan, Mansen ja Hesan paikallispelit.
Miksei se nelinkertainen sarja riittäisi? Miksi sinne täytyisi vielä keinotekoisesti saada näitä muutamaa seuraa taloudellisesti huomattavasti hyödyttävät kierrokset mukaan? Muut joukkueet sitten pelaisivat jotain hmv vastustajia vastaan kun ei heillä ole tuollaisia "paikallisvastustajia."

Lisää paikallispelejä toivovat sitten toivomaan, että joukkueet kohtaavat pudotuspeleissä. Tuo nelinkertainen sarja olisi urheilullisesti kaikista tasapuolisin ja siinä on ihan tarpeeksi pelejä saada erot aikaan pleijareita varten. Ei sinne tarvita mitään paikallispelivirityksiä lisäksi.

Tämähän se ongelma täällä Suomessa on, kun jotain on saatu niin siitä ei luovuta edes aseella uhaten. Ja näin ollen en usko, että täällä mennään ikinä tuollaiseen urheilu edellä ajatteluun, jossa pelattaisiin se nelinkertainen sarja ja pleijarit päälle. Sehän tarkottaisi sitä muun muassa näiden paikallispeleillä "tienaavien" joukkueiden osalta, että tuotetta hallilla täytyisi kehittää jotta yleisö löytää hallille myös silloin kun ei ole sitä rakasta naapuria ja sen faneja täyttämässä hallia. Ja niitä paikalliskamppailuja odotettaisiin vielä enemmän vesi kielellä kuin nyt, koska olisivat harvinaisempaa herkkua.
 

Tshekki77

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, HJK, Maajoukkue (lajista riippumatta)
Vaikka tuollainen 8+8+8 malli kuulostaa kieltämättä erikoiselta, niin kyllä sellaiseenkin meneminen voisi olla myöskin välivaihe siihen, että joskus päästäisiin siihen monien kaipaamaan 12+12 malliin. Meinaa niinkuin monessa viestissä jo todettu, niin vaikea nähdä, että nyky tilanteessa neljä joukkuetta vapaaehtoisesti lähtisi Mestistä tahkoamaan. Mutta jos me päästäisiin esim. tällaiseen 8+8+8 malliin ja pelattaisiin sitä se 3-5 vuoteen, niin kuinka vaikea siitä 24 joukkueen kokonaisuudesta olisi sitten, kuluttajien niin halutessa, hypätä 12+12 malliin?
 

Håkanhead

Jäsen
Suosikkijoukkue
Altavastaajat
Miksei se nelinkertainen sarja riittäisi? Miksi sinne täytyisi vielä keinotekoisesti saada näitä muutamaa seuraa taloudellisesti huomattavasti hyödyttävät kierrokset mukaan? Muut joukkueet sitten pelaisivat jotain hmv vastustajia vastaan kun ei heillä ole tuollaisia "paikallisvastustajia."

Lisää paikallispelejä toivovat sitten toivomaan, että joukkueet kohtaavat pudotuspeleissä. Tuo nelinkertainen sarja olisi urheilullisesti kaikista tasapuolisin ja siinä on ihan tarpeeksi pelejä saada erot aikaan pleijareita varten. Ei sinne tarvita mitään paikallispelivirityksiä lisäksi.

Tämähän se ongelma täällä Suomessa on, kun jotain on saatu niin siitä ei luovuta edes aseella uhaten. Ja näin ollen en usko, että täällä mennään ikinä tuollaiseen urheilu edellä ajatteluun, jossa pelattaisiin se nelinkertainen sarja ja pleijarit päälle. Sehän tarkottaisi sitä muun muassa näiden paikallispeleillä "tienaavien" joukkueiden osalta, että tuotetta hallilla täytyisi kehittää jotta yleisö löytää hallille myös silloin kun ei ole sitä rakasta naapuria ja sen faneja täyttämässä hallia. Ja niitä paikalliskamppailuja odotettaisiin vielä enemmän vesi kielellä kuin nyt, koska olisivat harvinaisempaa herkkua.

Onko näissä paikallisissa se tienaaminen ongelmana, vai joku muu asia? Urheilullisuudesta on turha höpöttää, tässä sarjassa on aivan tarpeeksi pelejä sen paremmuuden selvittämiseen.
 

adolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat & Haminan Palloilijat
Hyvä että tätä keskustelua liigajärjestelmän uudistamisesta käydään jo rohkeasti mediassakin. Onhan tätä suomalaisen jääkiekon hidasta näivettymistä ihan kauheaa katsoa sivusta.

Onko liiga ollut jo liian kauan suljettuna ja todellinen kilpailu loistanut poissaolollaan liian pitkään, että tämä on enää korjattavissa?

 

adolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat & Haminan Palloilijat
Nämä mielikuvituksellisemmat sarjamallit ristiinpelaamisineen ja kesken kauden putoamisineen kumpuavatkin siitä ajatuksesta, että niillä voitaisiin saavuttaa jotain etuja nykytilanteeseen nähden JA niiden taakse voitaisiin saada riittävän suuri osa seuroista. Minusta ainakin jokin tällainen kompromissiratkaisu olisi parempi, kuin se, ettei tehdä mitään.
Kyllä nämä tämmöiset sarjahahmotelmat kielivät vaan enemmänkin siitä, miten surkeaan tilanteeseen suomalainen jääkiekko on mennyt, että joku tämmöisiä epätoivoisia järjestelmiä edes miettii.
 

mesag

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Kyllä nämä tämmöiset sarjahahmotelmat kielivät vaan enemmänkin siitä, miten surkeaan tilanteeseen suomalainen jääkiekko on mennyt, että joku tämmöisiä epätoivoisia järjestelmiä edes miettii.
Jääkiekko-sanan voisi hyvin korvata taloudella. Kyllähän isoin ongelma on talous Suomessa, kun talouskasvua ei käytännössä ole ollut lainkaan finanssikriisin jälkeen. Yrityksillä ei ole rahaa, kuluttajilla ei ole rahaa ja täten joukkueillakaan ei ole rahaa.
 
Viimeksi muokattu:

taspmas

Jäsen
Suosikkijoukkue
Örebro
Onko näissä paikallisissa se tienaaminen ongelmana, vai joku muu asia?
Ongelma on mun mielestä siinä, että täällä Suomessa on haluttu keinotekoisesti kasvattaa pelimääriä 90-luvun alun jälkeen ja siinä sivussa urheilullisuus on jäänyt sivuosaan bisneksen tieltä. 14 joukkueen sarjassa nelinkertainen sarja tarkoittaisi 52 ottelua per joukkue. Se on tarpeeksi runkosarjaan, eikä siihen lisäksi tarvita mitään ylimääräisiä kierroksia pelimääriä kasvattamaan. Todellisuudessa noista "ylimääräisistä" kierroksista hyötyvät taloudellisesti eniten juuri paikallispelejä pelaavat joukkueet.
Noiden ylimääräisten (nelinkertaisen sarjan ulkopuolisten) pelien suurin ongelma on se, että ne voivat pahimmassa tapauksessa määrittää joukkueiden pudotuspelipaikan kohtalon. Jos kaksi joukkuetta taistelee viimeisestä pudotuspelipaikasta ja joukkue a kohtaa näissä kahdessa pelissä runkosarjan ykkösen ja joukkue b pisteautomaattina koko kauden toimineen sarjajumbon, onko se mielestäsi reilua? Joukkueella b on tässä tapauksessa otteluohjelman takia paremmat mahdollisuudet mennä pudotuspeleihin, vaikka joukkue a olisi viimeisen pudotuspelipaikan ansainnut sen nelinkertaisen sarjan taulukon perusteella.
----
Urheilullisuudesta on turha höpöttää, tässä sarjassa on aivan tarpeeksi pelejä sen paremmuuden selvittämiseen.
Urheilullisuudesta on tässä Liigassa ihan turha edes puhua, bisnes edellä tätä on tehty viimeistään vuosituhannen vaihteesta asti. Vai voidaanko tuota Helsinkiläisten seurojen paikallispelien määrää vuosina 2000-2008 millään muulla perustella? HIFK ja Jokerit pelasivat kahdeksan kautta putkeen joka seitsemännen runkosarjapelin toisiaan vastaan (8 ottelua kaudessa) ja muut joukkueet ne kohtasivat keskimäärin neljä kertaa kaudessa.
Tuo ylläoleva ajattelumalli kuvaa hyvin tätä suomikiekon ongelmaa, urheilullisuus on unohdettu ja yritetään tehdä asioita talous edellä. Asiat voitaisiin tehdä tasapuolisesti ketään suosimatta niin otteluohjelmien, pelimäärien kuin sarjajärjestelmänkin osalta. Mutta täällä on haluttu kehitellä kaikenmaailman keinotekoisia himmeleitä, jotka nyt pitkässä juoksussa eivät edes taloudellisesti ole olleet kovin järkeviä valintoja kun noita seurojen talouslukuja katsellaan.

Pitämällä asiat yksinkertaisina, voitaisiin tämäkin laiva ehkä vielä pelastaa. Sarjaan 14 joukkuetta, nelinkertainen sarja ja otteluohjelmaan selkeät pelipäivät jolloin pelataan täysi seitsemän ottelun kierros. Näin ollen joukkueiden kuormitus pysyy tasapuolisena läpi kauden ja kukaan ei pääse valittamaan lepoeduista. Otteluohjelmakin voitaisiin laatia siten, että joukkueet saavat esittää Liigalle viisi toivetta koskien otteluohjelmaa, joista Liiga lupaa täyttää vähintään kaksi ja muuten se sanelee otteluohjelman. Tämä tosin vaatii sitten sen, että siellä Liigan johtoportaassa olisi joku jolla olisi munaa päättää itsenäisesti asioista, enkä tiedä onko siellä ainakaan tällä hetkellä sellaista henkilöä. Ei tästä tarvitse niin vaikeata tehdä, mitä tästä on vuosien saatossa tehty.
 

juba

Jäsen
Suosikkijoukkue
ässät
16 joukkuetta yksinkertainen sarja ja 8 joukkuetta playoffseihin paras seitsemästä tyyliin. Syksyn mestaruus ratkaistaan marraskuun viimeiseen päivään mennessä.

Joulukuussa joukkueet saavat tehdä mitä haluavat vaikka pelataan satakunnan herruudesta tai seurajoukkueiden maailman cup tai mitä halutaan.

Keväällä sitten toinen yksinkertainen 16 joukkueen sarja kuten syksyllä, mutta kotiottelut niitä vastaan joissa oltiin syksyllä vieraissa jne. 8 joukkueen paras 7 playoffsit kuten syksylläkin ja ratkaistaan kevään mestaruus.. Keväällä 2 huonointa pelaa mestiksen 2 parhaan kanssa kaksinkertaisen sarjan ja sarjan 2 parasta pelaa liigaa oli lato missä kunnossa tahansa.
 

Mustakulkkula

Jäsen
Suosikkijoukkue
Saipa, Jokerit, Suomen maajoukkue
Tämän parempaan en juuri pysty nyt tähän hätään keksimään, mutta ehdotus sarjajärjestelmästä, jos todella A ja B-sarjat halutaan saman Liigan katon alle ja niissä olisi pieni tasoero. Samankaltainen kuin annoin vähän aikaisemmin, mutta kehittyneempi versio. Sen verran konsulttiyhtiön ajatuksesta, että samanarvoinen 24 seuran sarja A, B, C, niin ei ihan "huuhaata", mutta käytännössä mahdotonta toteuttaa. Toisella seuralla vuoden budjetti on 100 000 euroa ja toisella 20 miljoonaa. Ei ihan verrannollista!

A sekä B sarjassa 10 joukkuetta =20. Nykyiset liigan joukkueet, ja todennäköisinä kahtena lisänä B-liigaan Jokerit ja Jokipojat, vaikka heilläkin voi olla hallikapasiteettiongelmaa, ja kaksi muutakin kabinettipäätöksillä B liigaan halukkaiden ja hakemusmenettelyiden kautta. A ja B sarjassa järjestelmässä liigan tasoero mahdollisimman pieni. Esimerkiksi B-sarjan runkosarjan voittaja pääsee automaattisesti A-sarjan pudotuspeleihin, kun taas A-sarjan runkosarjajumbo putoaa automaattisesti B-sarjaan seuraavaksi kaudeksi.

Mutta karsinnat pidettäisiin A-sarjan 8.-9. sijoille runkosarjassa ja B-sarjan 2.-3 sijoittuneiden välillä tai A 9. ja B 2. sijoittuneiden välillä. Niinpä B-sarjasta nousisi käytännössä aina varmuudella yksi joukkue A-sarjaan vuosittain eli kausittain, ja toisaalta A-sarjasta varmuudella yksi joukkue putoaisi B-sarjaan vuosittain. Lisäksi karsintojen kautta B-sarjasta voisi nousta 1-2 joukkuetta A-sarjaan - ainakin teoreettisesti riippuen siitä, kumpi karsintajärjestelmästä otetaan käyttöön B-sarjan runkosarjavoittajan lisäksi.

Mainittakoon, että järjestelmämuutoksesta tulisi ilmoittaa kaikille seuroille hyvissä ajoin. Miten sitten joukkueet jaetaan A- ja B-sarjoihin? Ihan yksinkertaisesti, Liigan runkosarjan 10 parasta kaudella jatkavat suoraan A-sarjassa, ja 6 heikointa joukkuetta - heitä odottaa B-sarjaan tippuminen. Tällä hetkellä Liigasta B-sarjaan siis tippuisivat KooKoo, Sport, HPK, Pelicans, Jyp ja Jukurit - ja heitä täydennettäisiin neljällä nykyisellä Mestis-joukkueella Jokerit, ym.. B-sarjassa. Toki kausi on kesken, joten en sormella osoita ketään joukkuetta. Kun päätös tehdään järjestys on erilainen. Liigan runkosarjan päättyessä järjestys on todennäköisesti erilainen tälläkin kaudella.
 

Olkku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen mestarit 20-21
Sarja-A
Tappara, Kärpät, Ilves, HIFK, TPS ja Lukko.
Sarja-B
Ässät, HPK, Pelicans, SaiPa, KalPa ja KooKoo.
Sarja-C
Muut + mestiksestä ehkä joku?
 

Mustakulkkula

Jäsen
Suosikkijoukkue
Saipa, Jokerit, Suomen maajoukkue
Sarja-A
Tappara, Kärpät, Ilves, HIFK, TPS ja Lukko.
Sarja-B
Ässät, HPK, Pelicans, SaiPa, KalPa ja KooKoo.
Sarja-C
Muut + mestiksestä ehkä joku?
Ok. Mielestäni sarjaehdotukseni on parempi, koska siinä urheilullisuus ja kilpailu tulisi paremmin esiin. Jos nykyisille liigajoukkueille ilmoitetaan jo ennen harjoituskauttakin, että yksinkertaisesti 16 liigajoukkueesta runkosarjan 6 huonointa joukkuetta putoaa automaattisesti kauden päätteeksi B-sarjaan, jota täydennetään liigakelpoisilla neljällä Mestis-joukkueella, niin varmasti olisi todella kova kilpailu siitä, kun kukaan ei halua pudota ehdoin tahdoin B-sarjaan.

Ja toinen huomio. Nimeämällä sarjaan putoajat joukkueineen noin kabinettipäätöksellä - siitä tulisi yletön riita, ei onnistu.
 

J.Petke

Jäsen
Ok. Mielestäni sarjaehdotukseni on parempi, koska siinä urheilullisuus ja kilpailu tulisi paremmin esiin. Jos nykyisille liigajoukkueille ilmoitetaan jo ennen harjoituskauttakin, että yksinkertaisesti 16 liigajoukkueesta runkosarjan 6 huonointa joukkuetta putoaa automaattisesti kauden päätteeksi B-sarjaan, jota täydennetään liigakelpoisilla neljällä Mestis-joukkueella, niin varmasti olisi todella kova kilpailu siitä, kun kukaan ei halua pudota ehdoin tahdoin B-sarjaan.

Viimeisin mitä minä olen kuullut, niin keskusteluissa on nimenomaan tuo 10+10, jossa mahdollisuus myös toisella liigalla edetä ns. oikeisiin pudotuspeleihin.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös