Voihan se noinkin olla, mutta toisaalta eihän meillä nyttenkään ole kuin neljä seuraa Mestiksessä, jotka ovat avoimesti julkaiseet tavoitteensa pelata Liigaa tulevaisuudessa. Jos meillä ei sen enempää niitä seuroja ole, niin mielestäni on ihan turha pelata karsintoja seuroja vastaan, jotka eivät edes tavoittele nousua. Ässät-Sport karsintasarja oli aikoinaan huikea, mutta sitä seurasi neljänä vuotena karsintasarjat, joissa panos oli käytännössä nolla. Ei tuollaiset mitään lisäarvoa anna.
Nyt tässä 15 joukkueen Liigan järjestelmässä on tosiaan Mestikseen ilmaantunut peräti neljä seuraa, jotka tavoittelevat nousua tulevina vuosina. Minulle on kyllä positiivinen yllätys, että jopa neljä uutta liigaprojektia on käynnistynyt suljetusta sarjasta huolimatta. Pitkään oli tilanne, ettei niitä ollut oikein yhtään, kunnes Espoo sai rivejään kasattua. Sitten Kiekko-Pojat väläytteli liigaprojektia, Jokerit palasi Suomen sarjoihin ja itselleni ihan puskista RoKikin ilmoitti liigahaavestaan. Nämä liigahankkeet sivumennen sanoen ovat muuten kasvattaneet jo tässä vaiheessa Mestiksen mielenkiintoa omissa silmissä aika merkittävästi, vaikka vielä ei ole edes mitään tietoa milloin ja millä tavalla nämä seurat saattaisivat tulla liigaseuroiksi. Tämä entisestään vahvistaa itselleni, kuinka iso mielenkiintoarvo on sarjanousulla. Ei Mestiksellä, Suomen suosituimman lajin toiseksi korkeimmalla sarjalla, ollut itselleni yhtään minkäänlaista seuraamisarvoa vielä vuosi-pari sitten.
Mutta niin, siis nyt meillä on 19 seuraa, jotka haluavat olla liigaseuroja. Voisiko meillä lisäksi olla seuroja, jotka haaveilevat liigasta vielä pitemmällä tähtäimellä? En tiedä, mutta annan ehdottomasti mahdollisuuden. En pidä yhtään mahdottomana, että jotkut seurat voisivat kehittää toimintaansa vastaavaan pisteeseen, jossa vaikka RoKi ja Kiekko-Pojat ovat nyt ja sitten aikanaan yhä siitä pitemmälle. Jos (ja kun) näitä haaveita on, järjestelmän pitäisi olla sellainen, että se lietsoo eikä suinkaan tukahduta niitä.
Kuten todettua, karsintapelit voivat olla melko turhia läpsyttelyjäkin monesti. Eivät ne ole silti silloinkaan sen turhempia läpsyttelyjä, kuin suljetun sarjan häntäpään loppupelit. Eivät tuo lisäarvoa niinä keväinä, mutta eivät sitä vähennäkään. Mutta sitten jossain vaiheessa tuleekin taas se kevät, kun karsinnoista saadaan spektaakkeli. Lisäarvo eivät ole vain karsintapelit, vaan avoin sarja sinänsä, joka buustaa toimintaa sekä ylemmän sarjan peräpäässä että alemman kärkipäässä myös pitkällä tähtäimellä.
Meinaa Hiltunenhan on todennut (oli se totta tai ei) että nykyään keväällä karsinnan voittanut joukkue ei vaan Suomen oloissa pysty Liiga kelpoista joukkuetta rakentamaan kesän aikana. Ei sellaisista hissijoukkueistakaan ole mitään käytännön hyötyä, jos käyvät vain kauden kääntymässä Liigassa ja ovat täydellisiä heittopusseja.
Tuosta herää kysymys, miten se karsinnan voittanut alemman sarjan joukkue on sitten pystynyt siinä toimintaympäristössä kasaamaan sellaisen joukkueen, jolla karsinnat voitetaan? En näe syytä, miksei se voisi kasata seuraavalle kaudelle ylempäänkin sarjaan sellaisen joukkueen, jolla voi voittaa karsinnat :) Eli jos se on jo alemman sarjan realiteeteilla pystynyt kehittymään urheilullisesti samalle tasolle ja sillä karsintasarjan suppealla otannalla jopa ylikin heikoimmasta liigajoukkueesta, niin miksei se voisi olla "liigakelpoinen" myös seuraavalla kaudella. Heittopusseja ja jopa hissijoukkueitakin ajoittain nähdään, nekin osaltaan kuuluvat joukkueurheiluun ja ovat mielestäni kuitenkin pieni paha verrattuna suljetun sarjajärjestelmän merkityksettömyyden aiheuttamiin epäkohtiin.
Eli niin kauan kun meillä olisi tuollaisessa kaksiportaisessa systeemissä vähemmän, kuin 12+12 tai 14+14 seuraa, niin voisi mielestäni ottaa vaan uusia seuroja (kriteerien täyttyessä) kasvamaan Liiga seuroiksi ja vasta tuon ennalta määrätyn määrän jälkeen sitten katsella niitä mahdollisia karsintoja alaspäin tokan ja kolmannen portaan välillä uusiksi.
Tuo saattaisi olla järkevää. Laajentamisen jälkeen sitten voisi tarkastella, minkätasoisia seuroja ne viimeiset B-liigaan kelpuutetut ovat suhteessa parhaisiin ulkopuolelle jätettyihin. Jos tasoero lähtötilanteessa on pieni, karsinnat voisivat estää sen, ettei se ero sarjaportaiden välillä myöskään alkaisi kasvaa liiaksi myöhemmässä vaiheessa. Uskoisin, että 24 saati 28 joukkueen kaksiportaisessa Liigassa häntäpään taso tulisi väkisinkin olemaan heikompi kuin nykyisessä 15 joukkueen Liigassa. Tällöin meillä voisi olla vielä jollain nykyjärjestelmässä epärealistiselta tuntuvilla paikkakunnilla orastavia kehitystarinoita, jotka voisivat nousta haastamaan häntäpään B-liigaseuroja jossain vaiheessa.
