Näin se pitäisi mennä ja vieläpä niin, että sitoudutaan tähän 10 vuodeksi. Sinä aikana voi jo mestisjoukkuekkin pikkuhiljaa rakentaa Liigaan riittävää organisaatiota. Pelataanko sitten joku yhdistetty sarja vai miten karsitaan olisi sitten toinen keskustelu. Ja mestiksen pitäisi järjestää sarjajärjestelmänsä uudestaan niin, ettei mestiksen mestari ole aivan väsynyt siihen sarjaan lähdettäessä.
Mainos
Verkkolehden uusimmat jutut
-
Oliver Tuhkanen hääri tehokkaana TUTOn kaataessa KeuPanLue lisää »
-
Ilari Melartille kahden ottelun pelikielto − Henri Nikkanen palaa kehiin heti joulun jälkeenLue lisää »
-
Jukurit väänsi voiton TPS:staLue lisää »
-
Porissa harvinainen törkytemppu – HIFK:n Petr Kodýtek potkaisi vastustajaa kättelyissäLue lisää »
-
Martin Jandus sai lähtöpassit KärpistäLue lisää »
-
Tomi Lämsä johtaa Lukon joukkoja myös ensi kaudellaLue lisää »
Ehdotuksia Liigan sarjajärjestelmäksi
- Viestiketjun aloittaja charger
- Alkaa
- 1 416 578
- 11 690
Jos tässä tosiaan johonkin isompaan muutokseen mentäisiin, niin kyllä samalla olisi hyvä tehdä jonkinlainen tiekartta myös tulevaisuutta varten. Eli jos esim. tuollaiseen 9+9 malliin mentäisiin, niin voisi jo julkaisuvaiheessa sitten ilmoittaa, että missä ajassa Liiga toivoisi löytyvän seuraavat kaksi seuraa 10+10 malliin ja miten siitä eteenpäin. Jos tahtotila jo heti muutosvaiheessa olisi kaikilla sama, niin silloinhan sen voisi jotenkin kirjata myös siihen mahdolliseen uuteen osakassopimukseen, ettei tavoitteista pääsisi sitten kiemurtelemaan ulos.
Voisiko mitenkään realistista olla, että jos vaikka kolmen vuoden päästä mentäisiin 9+9 malliin, niin siitä viisi tai kuusi vuotta ja 10+10. Siitä taas sitten se viisi tai kuusi vuotta ja katsotaan löytyisikö vielä kaksi kohti 11+11 mallia ja jos niin taas esim. viisi tai kuusi vuotta ja jos löytyy vielä tuore kaksikko, niin oltaisiin 12+12 mallissa.
Tuollaisen mahdollisen 9+9 uudistuksen yhteydessähän uusi Liiga rakenne voisi ehkä ottaa myös sen Liiga rakenteen alla olevan sarjan järjestääkseen, jolloin yhteistä tavoitetta voisi olla helpompi ajaa ja Liiga olla sparraamassa sitten niitä mahdollisia nousijoita.
No tämä on tietenkin vaikeampi kysymys. Mutta haluaisin uskoa, että tällainen malli, joka mahdollistaisi menestystä myös nykyisille keskikastin joukkueille, voisi kääntyä positiiviseksi vähän samalla tavalla, kuin Nations league teki Suomen osalta maajoukkue jalkapalloilun osalta. Mutta toki on tietenkin myös mahdollista, että homma menee ihan reisille ja ketään ei enää kiinnosta.
10 joukkueen sarjassa todennäköisesti mentäisiin takaisin viimeksi -92 käytettyyn systeemiin, eli runkosarjan kaksi parasta suoraan välieriin ja neljä seuraavaa puolivälieriin. Eli käytännössä uudet "säälit" noille neljälle joukkueelle. Runkosarjan kahta parasta tuskin laitettaisiin paria viikkoa odottamaan, eli Paras kolmesta veikkaisin nuo puolivälierät pelattavan, kuten säälitkin tällä hetkellä.
Hyvin mahdollista. Toki koska kyse on liiketoiminnasta ja pudotuspeleistä saadaan parhaat rahat niin Liigassa varmaan mentäisiin suosiolla niin, että 8 joukkuetta elaa pudotuspelit ja 2 karsii. Ei ehkä urheilullisesti järkevää, mutta pudotuspelimäärän vähentäminen (nykyinen 28-49 ottelua + 4-6 säälipudotuspeliä vs. 12-21 ottelua + 4-5 säälipudotuspeliä) varmaan toisi aika ikävän loven Liigan kokonaistuloihin.
Juuri tuon pelossa olen itse vaihtanut mielipiteeni 12 joukkueeseen kymmenen sijaan, koska tuo ihan mahdollista kuitenkin. Täysin järjetön veto minun mielestäni. Pakko olisi mennä siihen ysärin alussa kuopattuun systeemiin, jotta kymmenessä jengissä olisi järkeä.
12+10 on siis oma mielipiteeni joukkuemääristä, jos sarjat avataan.
Miksi alemmassa sarjassa pitäisi kamppailla mestaruudesta? Tuskin Liigaan pyrkivää seuraa kiinnostaa olla Liigan joukkuemäärästä riippuen Suomen 11.-13. paras joukkue, vaan eiköhän siellä ole katseet tiukasti sarjanousussa.
Liiga 12 joukkuetta: 8 playoffeihin, kaksi kesälomille, 11. ja 12. paras 7 -sarjaan Mestiksen finalisteja vastaan (Liigan 11. vs Mestiksen runkosarjan huonommin sijoittunut ja Liigan 12. vs Mestiksen runkosarjan paremmin sijoittunut)
Mestis 10 joukkuetta: 8 playoffeihin ja kaksi karsintoihin Suomi-sarjaan
Ei kai se tuon monimutkaisempaa tarvitse olla. Suomessa riittää markkinat ainakin 18 Liigatason joukkueelle, ja neljä Mestikseen "sopivaa" ei ole yhtään liian suuri määrä. Hyvä TV-sopimus vaan niin kaikille riittää rahaa.
Mielestäni Mestiksessä riittää hyvin, että kymmenestä joukkueesta menee neljä pleijareihin. Kaksi viimeistä karsimaan (tai toinen suoraan) sarjapaikastaan. Ennen vanhaan divarissa ei mitään pleijareita edes pelattu, vaan homma ratkaistiin runkosarajan perusteella. Minua ei haittaa, jos Mestiksessä sattuman merkitystä rajataan hieman pois tällä systeemillä.
12+10, eli nykyisten liigajengien lisäksi K-Espoo, Jokerit, RoKi, JoKP, TuTo nyt ainakin. Ketterä, Hermes, K-Vantaa, IPK (näistä ehkä pari)?
12+10, eli nykyisten liigajengien lisäksi K-Espoo, Jokerit, RoKi, JoKP, TuTo nyt ainakin. Ketterä, Hermes, K-Vantaa, IPK (näistä ehkä pari)?
Viimeksi muokattu:
Niin. Se ongelma viime kerralla oli muun muassa se, että mestisjoukkue oli vetänyt täydet pleijarit kuormittavia otteluita ennen karsintaa ja liigajoukkueella oli lepoetu. Ei se nyt ole kovin reilua, jos liigajumbo odottelee ja valmistautuu sarjaan samalla, kun mestismestari taistelee tietänsä sinne.
Kuitenkin pudotuspelien poistaminen Mestiksestä taas vähentää tuloja, joten sekään ei ole kovin hyvä vaihtoehto.
Ideanahan tässä sarjajärjestelmäuudistuksessa olisi saada myös toinen sarjataso mahdollisimman tasokkaaksi ja ammattimaiseksi. Tällöin näkisin mielelläni myös tällä kakkostasolla lähtökohtaisesti sellaisia seuroja, joilla sinne halliin mahtuisi vähintään se 2000 silmäparia. Valitettavasti tuossa 12+10 mallissakin on todennäköistä, että kakkostasolla on mukana aina muutama seura, jossa yritetään operoida uskottavasti liian pienessä hallissa kuten vaikkapa Iisalmessa tai Imatralla.
Itse asiassa Sihvosen esittämän 10+10 mallin joukkueiden lisäksi yli 2000 hengen halli taitaa löytyä vain Hermeksellä, KooVeella, K-Vantaalla Peliitoilla, FPS:lla...ja SaPKolla.
Kummola jyrähtää - karsinnat pitäisi saada takaisin Liigaan.
Kalervo Kummola vaatii pikaista muutosta SM-liigaan – jyrisee murheellisesta tilanteesta: ”Järki käteen”
Kalervo Kummola vähentäisi joukkueita reilusti ja palauttaisi liigakarsinnat.www.is.fi
Vaikka ko. viesti oli Liigakarsinnat takaisin! ketjussa, niin otetaan tännekin, koska vaikka Kummola ehdottaa ensimmäisenä 12 joukkueen Liigaa, niin väläyttelee myös mahdollisuutta jonkinsortin yhteistyöhön ruotsalaistenkin kanssa.
Koska ruotsalaiset ovat sen verran talousasioissaan Liigaa edellä, niin tuskin tulevat suostumaan mihinkään sellaiseen, jossa molemmat olisivat mukana samalla määrällä joukkueita. Eli ehdottaisin, että Suomessa näihin ruotsalaisia vastaan pelaavat seurat otettaisiin isoista keskuksista ja tuollaisen rakennelmat rinnalle sitten rakennettaisiin 12 joukkueen Liiga.
Eli jos tätä ruotsalaisten kanssa pelaavien ryhmää sitten kutsuttaisiin vaikka "Kummola Liigaksi", niin se koostuisi kuudesta joukkueesta (Kärpät, Tappara, Ilves, TPS, HIFK ja jollain keinoilla kasaan koottu Jokerit). Nämä pelaisivat kertaalleen kaikkia SHL joukkueita vastaan "runkosarjan" aikana. Eli puolet kotona ja puolet vieraissa. Seuraavalla kaudella joukkueet kohdattaisiin sitten siten, että ne joiden luona pelattiin vieraspelit ekalla kaudella, niin tulevat seuraavalla kaudella Suomeen vierailulle ja niin edelleen.
Eli tässä kilpailussa 14 peliä SHL joukkueita vastaan. Neljä kertaa pelaavat kaikki toisiaan vastaan ja kahdesti kohtaisivat jokaisen Liiga joukkueen. Pelejä tulisi näille joukkueille runkosarjaan 14 + 4x5 + 2x11 -> eli 58 peliä kullekin. Neljä parasta pudotuspeleihin.
Liigaa pelattaisiin sitten 12 joukkueen voimin (vaikka Lukko, Pelicans, KalPa, Ässät, HPK, Jukurit, KooKoo, JYP, Sport, SaiPa, Kiekko-Espoo ja Jokipojat) ja nämä pelaisivat neljästi jokaista muuta Liiga seuraa vastaan ja kohtaisivat kahdesti jokaisen "Kummola Liigan" joukkueen. Pelejä tulisi runkosarjaan 4x11 + 2x6 -> 56 peliä kullekin runkosarjaan. Kahdeksan parasta pudotuspeleihin.
Liigassa ja "Kummola Liigassa" pelattaisiin molemmissa omat pudotuspelit ensin voittoon asti ja kummankin voittaja voisi sitten kohdata toisensa vikassa finaalissa Suomen mestaruudesta.
Ruotsalaisille tässä mallissa tulisi vain kuusi peliä lisää heidän runkosarjaan, joten voisiko tuo olla siltäkin kannalta tehtävissä? Ja kun puolet kotona ja puolet vieraissa, niin jokaiselle SHL seuralle tulisi vain kolme vieraspeliä Suomeen runkosarjan aikana. Eli olisi heidän kannaltaan aika pieni steppi otettavaksi uusia markkinoita kokeiltaessa.
Viimeksi muokattu:
välissä jäänajo
Jäsen
Kansainvälinen järjestelmä (10+10, europelit)
Hahmottelen tässä sarjasysteemiä, joka kykenisi kehittämään kotimaista jääkiekkoa ikään kuin kahdella suunnalla. Yhtäältä halutaan lisätä kilpailullisuutta ja kehittää lisää suomalaisia ammattilaisorganisaatioita. Toisaalta halutaan laajentaa eurooppalaisille markkinoille kansallisia sarjoja vaarantamatta.Tässä sarjajärjestelmässä korkeimmalla kotimaisella sarjatasolla eli SM-liigassa on yhteensä 20 joukkuetta kahdessa 10 joukkueen tasolohkossa A ja B. Molemmat tasolohkot kuuluvat hallinnollisesti samaan liigaan, ja niillä on yhteinen mediasopimus.
Kummastakin tasolohkosta voi voittaa Suomen mestaruuden, mutta vain ylemmän tasolohkon joukkueilla on mahdollisuus pelata seurajoukkueiden Euroopan mestaruudesta muiden sarjojen huippujoukkueiden kanssa.
Alkusarja (46 peliä)
Alkusarjassa jokainen joukkue kohtaa muut oman tasolohkon joukkueet kahdesti kotona ja kahdesti vieraissa. Lisäksi toisen lohkon joukkueet kohdataan kerran – vuorovuosin kotona ja vieraissa. Kaikille joukkueille tulee näin 46 alkusarjan peliä.Alkusarjan jälkeen:
- A-lohkon 6 parasta joukkuetta ovat selvittäneet tiensä pudotuspelien ensimmäiselle kierrokselle ja varmistaneet seuraavan kauden paikkansa A-lohkossa. Näiden 6:n kärkijoukkueen otteluohjelma jatkuu europeleillä.
- A-lohkon 4 heikointa ja B-lohkon 4 parasta joukkuetta ottelevat siitä, ketkä saavat viimeiset pudotuspelipaikat ja missä lohkoissa pelataan ensi kaudella. Näiden 8 joukkueen otteluohjelma jatkuu kovien panosten jatkosarjassa.
- B-lohkon 6 heikointa joukkuetta eivät jatka pudotuspeleihin eivätkä nouse seuraavalla kaudella A-lohkoon. Joku niistä saattaa pudotakin. Niiden otteluohjelma jatkuu playout-sarjassa.
Jatkosarja (14 peliä)
Jatkosarjaan osallistuvien A-lohkon 4 heikoimman ja B-lohkon 4 parhaan joukkueen pisteet nollataan. Joukkueet kohtaavat toisensa kerran kotona ja kerran vieraissa (14 peliä).Jatkosarjan jälkeen:
- Jatkosarjan 2 parasta joukkuetta jatkavat pudotuspelien ensimmäiselle kierrokselle kahdeksan parhaan joukkoon. Muiden jatkosarjan joukkueiden kausi päättyy.
- Jatkosarjan 4 parasta joukkuetta pelaavat seuraavalla kaudella A-lohkossa.
- Jatkosarjan 4 heikointa joukkuetta pelaavat seuraavalla kaudella B-lohkossa.
Playout-sarja (10 peliä)
B-lohkon 6 heikointa joukkuetta pelaavat kaksinkertaisen sarjan (10 peliä), johon ne ottavat mukaansa puolet alkusarjan pisteistään. Playout-sarjan heikoimmat joutuvat karsimaan divarin parhaita vastaan.Europelit (12–13 peliä)
SM-liigan alkusarjan 6 parasta joukkuetta jatkavat pelaamalla seurajoukkueiden Euroopan mestaruudesta liigamuotoisessa turnauksessa, johon osallistuu yhteensä 24–32 joukkuetta Euroopan eri sarjoista.Kiitos sarjojen välisen koordinoinnin, turnauksen ottelut pelataan koti- ja vierasotteluina sarjojen tavanomaisessa ottelutahdissa. Otteluohjelma laaditaan ns. sveitsiläisellä systeemillä, joka takaa kaikille osallistuville joukkueille saman määrän pelejä saman tasoisia vastustajia vastaan, eikä erillisiä pudotuspelejä tarvita.
Turnauksen ensimmäistä vaihetta varten joukkueet sijoitetaan kolmeen koriin aikaisemman urheilullisen menestyksensä perusteella. Jokainen joukkue saa vastaansa kaksi eri joukkuetta kustakin korista, myös omastaan. Toinen kunkin korin vastustajista kohdataan kotona, toinen vieraissa (6 peliä).
Kuuden pelin jälkeen joukkueet jaetaan jälleen kolmeen koriin senhetkisen pistetilanteen mukaan. Jokainen joukkue saa jälleen vastaansa kaksi eri joukkuetta kustakin korista niin, ettei samaa joukkuetta saa vastaansa uudelleen. Näin jatketaan jälleen 6 pelin ajan, minkä jälkeen kaksi eniten pisteitä kerännyttä joukkuetta kohtaavat yksiosaisessa mestaruusfinaalissa paremmin sijoittuneen joukkueen kotihallissa. Tuon ottelun voittaja on seurajääkiekon Euroopan mestari.
Pudotuspelit
Näitä regular season -pelejä seuraavat SM-liigan pudotuspelit. Ne pelataan siis 6:n europelejä pelanneen joukkueen ja jatkosarjan 2:n parhaan joukkueen kesken.Puolivälierissä parhaiten europeleissä menestynyt SM-liigajoukkue saa valita vastustajansa jatkosarjan kautta pudotuspeleihin selvinneistä joukkueista ja europeleissä viidenneksi ja kuudenneksi parhaiten sijoittuneista joukkueista. Tämän jälkeen europeleissä toiseksi parhaiten sijoittunut joukkue saa valita vastustajansa valitsematta jääneistä, ja seuraavaksi kolmanneksi parhaiten sijoittunut. Neljänneksi parhaiten sijoittuneelle jää vastustajaksi valitsematta jäänyt joukkue.
Välierissä ja finaaleissa otteluparit muodostuvat alkusarjan sijoitusten mukaan niin, että jäljellä olevista joukkueista alkusarjassa parhaiten sijoittunut kohtaa heikoimman joukkueen, toiseksi parhaiten sijoittunut toiseksi heikoimman.
Puolivälierät, välierät ja finaali pelataan paras seitsemästä -systeemillä. Finaalisarjan voittaja on jääkiekon Suomen mestari. Lisäksi voidaan pelata yksittäinen pronssipeli finaalista karsiutuneiden kesken. Kotietu pudotuspeleissä on alkusarjassa paremmin sijoittuneella joukkueella.
Huomioita
- Ideana oli miettiä sarjajärjestelmää, jolla voisi lisätä sarjajääkiekon kansainvälisyyttä näivettämättä pienempiä seuroja, kasvattamatta joukkueiden pelimäärää tai ajamatta isoja seuroja muihin liigoihin.
- Regular season -pelejä kertyy useimmille joukkueille sama määrä kuin SM-liigassa nyt, mutta useammat niistä ovat panoksellisia, koska niissä pelataan noususta ja putoamisesta saman tasoisia joukkueita vastaan.
- Jopa neljän joukkueen on mahdollista vaihtaa tasolohkoa kausien välillä – aina urheilullisin perustein. Joukkueen on myös mahdollista nousta takaisin A-lohkoon ja voittaa mestaruus samana vuonna.
- Pudotuspelien otteluparit muodostetaan logiikalla, joka palkitsee menestymisestä sekä alkusarjassa että europeleissä. Vaikka joukkue ei kykenisi haastamaan Euroopan mestaruudesta, se voi kuitenkin tavoitella huomattavaa etua SM-liigan pudotuspeleihin jättämällä taakseen muita suomalaisjoukkueita.
- Jos playoutit eivät kiinnosta konseptina, häntäpään joukkueet voivat toki lopettaa kautensa 46 alkusarjan peliin. Tulisi ainakin peleihin panosta, kun menestyksen puute voisi leikata ottelutapahtumien tuloista melkein neljänneksen...
- Europeleihin valittu turnaussysteemi voi tuntua vieraalta, mutta se on reilu, joustava ja sopii pelattavaksi osana kansallisten liigojen omia kausia. Se myös toimii millä tahansa parillisella joukkuemäärällä, joten muiden liigojen on mahdollista liittyä mukaan vähitellen. Aluksi systeemin voi ottaa käyttöön ilman EM-statusta vaikka vain yhden tai kahden toisen liigan kanssa, kunhan halua järjestelmien harmonisointiin on.
- Europeleissä kohdataan 12 eri joukkuetta! Mikä mahdollisuus vieraspelireissuihin.
Viimeksi muokattu:
Ihan oikeasti avoin sarja ei tule toimimaan, jos ei ole suoria putoamisia/nousuja. Liigakarsinnoilla vain heitetään liigan surkeimmalle pelastusrengasta ja samaan aikaan painetaan mestiksen mestarin päätä pinnan alle.
Ei voi vaatia mestiskautta pelattavan liigajoukkueella.
Ei voi vaatia mestiskautta pelattavan liigajoukkueella.
Erittäin hyvä kokonaisuus. Ainoa lisäys, jonka tekisin olisi tämä: jatkosarjan jälkeen sen sijoille 3-6 sijoittuneet joukkueet pelaisivat vielä pudotuspelisarjat, joiden voittajat pelaavat seuraavalla kaudella A-lohkossa. 3 vastaan 6 ja 4 vastaan 5 paras seitsemästä sarjat. Näin saataisiin vielä kunnon kliimaksi kahden viimeisen A-lohkon paikan taistosta, eivätkä ne ratkeaisi vain jatkosarjan perusteella.
Motti-Masa
Jäsen
Kun lukee näitä Kummolan ja Hiltusen ja kumppanien lausuntoja ja miettii eri seurojen haaveita, niin piirtyy se kuva, että suomalaisessa jääkiekossa ei ole mitään yhteistä visiota tulevaisuudesta ja kaikki vetävät eri suuntiin. Ei ole mitään hyvää luvassa, kun laji ei ole yhdessä tuumin liikkeellä.
Isot seurat haluaisivat (ehkä) pelata ruotsalaisten ja Euroopan isojen kanssa. SaiPa ja Sport ym. haluavat vain selviytyä ja osallistua. Mestis-joukkueista osa haluaisi liigakarsintoja, joita ei tietenkään tule, ja osalle riittää osallistuminen ja farmihommat.
Isot seurat haluaisivat (ehkä) pelata ruotsalaisten ja Euroopan isojen kanssa. SaiPa ja Sport ym. haluavat vain selviytyä ja osallistua. Mestis-joukkueista osa haluaisi liigakarsintoja, joita ei tietenkään tule, ja osalle riittää osallistuminen ja farmihommat.
Niin eiköhän sieltä tule jos ylipäänsä jotain tule jonkin lainen karsinta. Suoraa tippumista ja nousemista ei varmaankaan tule. Joten suurempi kysymys mielestäni on se millä säännöillä karsinnat pelataan. Mestiksessähän on änärisäännöt käytössä eivät mestis joukkueet osaa joustaa niin kuin liiga jengit.....
Meinasin ensin vaan tykätä, mutta pitää kompata nyt sanallisestikin. Jos kahden sarjan malliin mennään, niin ehdottomasti yhden joukkueen pitää nousta ilman karsintaa sarjojen välillä. Periaatteessa sitä ei tarvittaisi jos tiedettäisiin sarjojen välisen tasoeron olevan sellainen, että Ruotsin tapaan nousu karsintojen kautta on mahdollista ja jopa todennäköistä. Täysin uudessa tilanteessa ei pysty sanomaan mihin päädytään ja suora nousu on paras vakuutus toimivalle järjestelmälle.
Suomi-sarjan ja B-liigan välissä olisi hyvä pitää karsinnat. Sieltä nousua ei pääosin haluta ja karsinnat olisivat etupäässä samanlainen palkinto menestyksestä ja kauden huipennus Suomi-sarjan menestyjille kuin ne muinaiset liigakarsinnat. Toki jos jokin Suomi-sarjan organisaatio pystyy rakentamaan karsintojen kautta nousuun pystyvän joukkueen niin ilman muuta tervetuloa, mutta eiköhän vaihtuvuus sarjojen välillä mene etupäässä konkurssien kautta.
Tämä pohdinta siis puhtaasti urheilullisesti ajatellen. Finanssi-ihmisten säädöt liigaosakkeineen ei tässä kohtaa ole mielessä.
Onko Ruotsin systeemi muuttunut kun eikös siellä ole runkosarjan 2 viimeisellä tippumismatsit ja Allsvenskanin ykkönen nousee automaattisesti jumbofinaalin hävinneen tilalle?
Jos Liigassa olisi vaihtelua sarjojen välillä, niin tippuja tarvitsisi laskuvarjorahaa (säätiö?), mutta nousija tarvitsisi myös jonkun vakuutuksen ettei se voisi pudota heti seuraavalla kaudella. Tuommoisessa systeemissä missä nousu varmistuu vasta maaliskuun lopulla, on täysin mahdotonta rakentaa millään lailla liigakelpoista joukkuetta, vaikka organisaatio jopa nousun kestäisi (mikä on myös kovin epävarmaa). Jukureiden ja KooKoon tapauksessa ylimääräinen odotteluvuosi Mestiksessä ennen Liigaan siirtymistä auttoi todennäköisesti aika paljon ensimmäisellä liigakaudella, kun vertaa alle puolen vuoden varoajalla sarjapaikkaa vaihtaneisiin Sportiin ja etenkin aiemmin nousseeseen KalPaan joka saavutti 6 voittoa 56 ottelusta täysin sarjatasolle riittämättömällä joukkueella ja suoralla viimeisen tippumisella olisi ollut varmasti takaisin divarissa/konkurssissa vuoden liigastintin jälkeen.
Eikun en ole itse seurannut Ruotsin sarjajärjestelmää, käsi ylös virheen merkiksi. Näin juuri se pitää tehdä.
Tokihan sitä voi vaikka minkälaisia mielikuvituksellisia ehdotuksia tänne laitella (ja aika paljonhan olen niitä laitellutkin tänne). Mutta toisaalta kait se realistisin kuva tilanteesta lienee se, että nähtävissä olevassa tulevaisuudessa seuraava Liiga seura olisi Kiekko-Espoo. Samalla tavalla nähtävissä olevassa tulevaisuudessa näyttäisi siltä, että sitä seuraava oven kolkuttelija olisi Jokipojat ja sen jälkeen mahdollisesti Jokerit.
Eli Kiekko-Espoon jälkeenhän joukkueita olisi se 16 ja jos pyrkimys 60 pelin runkosarjoihin, niin tuohan olisi helposti tehtävissä. Neljä kertaa kaikkia vastaan ja sillä sipuli. Toisaalta jos sieltä olisi ne kaksi muutakin vielä tuloillaan, niin pitäisikö jo Espoon tullessa sisään sitten tehdä isompi muutos. Eli että jakauduttaisiin kahteen maantieteelliseen lohkoon, kun sellainen tilanne voisi mahdollisesti olla kuitenkin edessä Espoon jälkeen sisään tulevien kohdalla.
Eli jos Espoon sisään tullessa jakauduttaisiin vaikka etelä/pohjoinen jaoilla, niin lohkot olisivat vaikka seuraavanlaiset:
Etelä: HIFK, K-Espoo, TPS, Lukko, Ässät, SaiPa, Pelicans ja KooKoo (ja sit joskus Jokerit)
Pohjoinen: Kärpät, Sport, KalPa, JYP, Tappara, Ilves, HPK ja Jukurit (ja sit joskus Jokipojat)
Toisen lohkon kaikki joukkueet kohdattaisiin neljästi ja oman lohkon joukkueet kohdattaisiin normaali pelien osalta kaikki kolmesti, mutta sen lisäksi kaikki oman lohkon joukkueet kohdattaisiin kertaalleen sellaisilla tuplapeleillä, joihin otettaisiin jonkin verran a-junnuja mukaan.
Eli nämä tuplapeli tapahtumat pelattaisiin samana päivänä, kummankin kotihallilla. Menisi vaikka siten, että ensin ensimmäinen erä toisella paikkakunnalla, sitten ensimmäinen erä toisella paikkakunnalla. Tämän jälkeen toinen erä ekalla paikkakunnalla ja sen perään toka erä toisella paikkakunnalla ja kolmannet erät samaan malliin. Kummallakin paikkakunnalla näytettäisiin sitten jumbotronilta sitä toisen paikkakunnan ottelua, kun oma ottelu tauolla.
Toki tässä sitten ne tauot erien välillä venyisivät normaalia pidemmiksi, mutta nämä pelithän voisi sitten sijoitella tyyliin sunnuntaille ja ottaa näistä peleistä sellaiset perhepäivä tapahtumat, että alkavat tyyliin vaikka klo 13 ja päättyisivät sitten kahden ottelun ajan jälkeen. Käytäville pomppulinnoja ja muuta hauskaa lapsille, että jos ei ihan koko aikaa jaksa katsomossa istua, niin olisi muutakin tekemistä ja sitten voi taas palata katsomoon ja pelit olisivat edelleen käynnissä.
Kun normaalipeleihin sitten saa ottaa sen normi verran pelaajia, niin näihin peleihin voisi tehdä sääntö, että Liiga miehistöstä kumpaakin joukkueeseen (kotona ja vieraissa pelaaviin) maksimissaan 8 hyökkääjää, 5 puolustajaa ja 1 maalivahti ja loput pitää olla sitten omia a-junnuja. Tällä tavalla saataisiin a-junnuille aikuisten pelejä kiinteästi 14 ottelutapahtuman verran kauteen (toki vain seitsemän per pelaaja, koska eivät voi olla kahdessa paikassa samaan aikaan) ja voisiko tuollaisella onnistua houkuttelemaan potentiaalisia a-junnuja muistakin maista Suomeen, että heistäkin voisi sitten saada mahdollista NHL rahaa Suomeen, kun siirtyvät rapakon taakse?
Vaikka tällä mallilla ottelupäiviä kullekin joukkueelle tulisi se sama 60, kuin nykyäänkin, niin itse otteluita tulisi sarjataulukkoon, runkosarjan päätteeksi 74 (kun 28 ottelun verran pelattaisiin näitä samanaikaisia tuplaotteluita) ja normaalin 30 sijaan Liigajoukkueet saisivat 37 kotiottelu tapahtumaa, joista 14 olisi näitä tuplapeli/perhetapahtuma/juniorihaaste pelejä.
Jos nuo tuplapelit pelattaisiin syyskauden aikana, niin voitaisiin halutessaan pelata vielä joku finaali vaikka heti uuden vuoden jälkeen, kummankin lohkon tässä pelimuodossa parhaiten menestyneen joukkueen välillä, samalla kaavalla.
Eli Kiekko-Espoon jälkeenhän joukkueita olisi se 16 ja jos pyrkimys 60 pelin runkosarjoihin, niin tuohan olisi helposti tehtävissä. Neljä kertaa kaikkia vastaan ja sillä sipuli. Toisaalta jos sieltä olisi ne kaksi muutakin vielä tuloillaan, niin pitäisikö jo Espoon tullessa sisään sitten tehdä isompi muutos. Eli että jakauduttaisiin kahteen maantieteelliseen lohkoon, kun sellainen tilanne voisi mahdollisesti olla kuitenkin edessä Espoon jälkeen sisään tulevien kohdalla.
Eli jos Espoon sisään tullessa jakauduttaisiin vaikka etelä/pohjoinen jaoilla, niin lohkot olisivat vaikka seuraavanlaiset:
Etelä: HIFK, K-Espoo, TPS, Lukko, Ässät, SaiPa, Pelicans ja KooKoo (ja sit joskus Jokerit)
Pohjoinen: Kärpät, Sport, KalPa, JYP, Tappara, Ilves, HPK ja Jukurit (ja sit joskus Jokipojat)
Toisen lohkon kaikki joukkueet kohdattaisiin neljästi ja oman lohkon joukkueet kohdattaisiin normaali pelien osalta kaikki kolmesti, mutta sen lisäksi kaikki oman lohkon joukkueet kohdattaisiin kertaalleen sellaisilla tuplapeleillä, joihin otettaisiin jonkin verran a-junnuja mukaan.
Eli nämä tuplapeli tapahtumat pelattaisiin samana päivänä, kummankin kotihallilla. Menisi vaikka siten, että ensin ensimmäinen erä toisella paikkakunnalla, sitten ensimmäinen erä toisella paikkakunnalla. Tämän jälkeen toinen erä ekalla paikkakunnalla ja sen perään toka erä toisella paikkakunnalla ja kolmannet erät samaan malliin. Kummallakin paikkakunnalla näytettäisiin sitten jumbotronilta sitä toisen paikkakunnan ottelua, kun oma ottelu tauolla.
Toki tässä sitten ne tauot erien välillä venyisivät normaalia pidemmiksi, mutta nämä pelithän voisi sitten sijoitella tyyliin sunnuntaille ja ottaa näistä peleistä sellaiset perhepäivä tapahtumat, että alkavat tyyliin vaikka klo 13 ja päättyisivät sitten kahden ottelun ajan jälkeen. Käytäville pomppulinnoja ja muuta hauskaa lapsille, että jos ei ihan koko aikaa jaksa katsomossa istua, niin olisi muutakin tekemistä ja sitten voi taas palata katsomoon ja pelit olisivat edelleen käynnissä.
Kun normaalipeleihin sitten saa ottaa sen normi verran pelaajia, niin näihin peleihin voisi tehdä sääntö, että Liiga miehistöstä kumpaakin joukkueeseen (kotona ja vieraissa pelaaviin) maksimissaan 8 hyökkääjää, 5 puolustajaa ja 1 maalivahti ja loput pitää olla sitten omia a-junnuja. Tällä tavalla saataisiin a-junnuille aikuisten pelejä kiinteästi 14 ottelutapahtuman verran kauteen (toki vain seitsemän per pelaaja, koska eivät voi olla kahdessa paikassa samaan aikaan) ja voisiko tuollaisella onnistua houkuttelemaan potentiaalisia a-junnuja muistakin maista Suomeen, että heistäkin voisi sitten saada mahdollista NHL rahaa Suomeen, kun siirtyvät rapakon taakse?
Vaikka tällä mallilla ottelupäiviä kullekin joukkueelle tulisi se sama 60, kuin nykyäänkin, niin itse otteluita tulisi sarjataulukkoon, runkosarjan päätteeksi 74 (kun 28 ottelun verran pelattaisiin näitä samanaikaisia tuplaotteluita) ja normaalin 30 sijaan Liigajoukkueet saisivat 37 kotiottelu tapahtumaa, joista 14 olisi näitä tuplapeli/perhetapahtuma/juniorihaaste pelejä.
Jos nuo tuplapelit pelattaisiin syyskauden aikana, niin voitaisiin halutessaan pelata vielä joku finaali vaikka heti uuden vuoden jälkeen, kummankin lohkon tässä pelimuodossa parhaiten menestyneen joukkueen välillä, samalla kaavalla.
Se mikä on mielenkiintoista, niin vaikka liiga ei ole vielä kahden sarjan malliin siirtynytkään, niin käytännössä näin on jo liigan sisällä tapahtunut, kun joukkuemäärää on kasvatettu kovin suureksi. Meillä on ykkösryhmä joukkueita, jotka vähän huonompanakin kautena ovat lähes varmoja pudotuspelijoukkueita. Sitten on toinen porukka, joille tappelu kympin sakkiin pääsystä on jonkinlainen maksimisuoritus. Vaikka liiga näennäisesti pisteitä katsellen on vielä melko tasainen sarja, on siellä samoilla sijoilla useana vuona myös samat joukkueet.
Ensimmäiseksi pitäisi kartoittaa kaikki potentiaaliset ammattilaisorganisaatiot nykyisessä mestiksessä ja nostaa nämä vielä liigan kattojärjestöön. Liigan itsessään voisi sitten jakaa kahteen eri sarjaan, joiden välillä voidaan sitten tehdä sitä "hissiliikettä" urheillullisen menestyksen perusteella. Yksityiskohtaisia suunnitelmia tästä on esitetty jo monen eri kirjoittajan toimesta eikä siitä sen enempää - pointti siinä, että nykyisellään liiga koostuu jo "kahden kerroksen väestä".
Ensimmäiseksi pitäisi kartoittaa kaikki potentiaaliset ammattilaisorganisaatiot nykyisessä mestiksessä ja nostaa nämä vielä liigan kattojärjestöön. Liigan itsessään voisi sitten jakaa kahteen eri sarjaan, joiden välillä voidaan sitten tehdä sitä "hissiliikettä" urheillullisen menestyksen perusteella. Yksityiskohtaisia suunnitelmia tästä on esitetty jo monen eri kirjoittajan toimesta eikä siitä sen enempää - pointti siinä, että nykyisellään liiga koostuu jo "kahden kerroksen väestä".
Ylen jutussa Sportin toimari kertoo, että Liiga on kova sarja Sportille, mutta alempana pelaaminen ei ole vaihtoehto. Eli alleviivaisiko tämäkin juuri sitä, että kysyntää voisi olla kaksikerroksiselle Liigalle, jossa sitten olisi myös sitä ristiinpelaamista ja yhteiset pudotuspelit, että ero nykyiseen kakkossarjaan verrattuna olisi kuin yöllä ja päivällä.
Käytännössähän tuollainen hybridi malli olisi näkökulmasta riippuen yksi tai kaksi sarjaa ja nimenomaan siten, että näkökulmaa voi vaihtaa positiivisesta positiosta. Pienelle seuralle voi tulla ison sarjan edut, mutta esim. joukkuetta kasattaessa, sitä ei tarvitsisi tehdä suhteessa huippuseuroihin vaan alemmalla portaalla syksyn aloittaessa suhteessa muihin alemman portaan joukkueihin. Silloin se pienempikin budjetti voi riittää runkosarjaan, jossa voittaa enemmän pelejä, kuin häviää.
Ja jos Jokereita ei nyt sitten tähän junaan saataisi, niin pitäisikö Kiekko-Espoolla ja Jokipojilla lähteä sitten vaikka 7+10 malliin. Kummassakin ryhmässä pelataan 60 ottelun runkosarja ja pelattaisiin myös paljon ristiin, että sarja näyttäisi sponsoreille yhtenä sarjana, vaikka tavallaan kaksi porrasta olisi.
Ylemmästä neljä parasta suoraan suoraan pudotuspelien toiselle kierrokselle ja kolme huonointa alemman portaan viiden parhaan (eli sieltäkin puolet joukkueista jatkaisi kevään peleihin) kanssa karsintoihin/pudotuspelien ekalle kierrokselle.
Tokalta kierrokselta neljä parasta välieriin ja neljä hävinnyttä jatkaa karsintoja -> joissa eka välierien voittajat varmistaa paikan ylhäällä seuraavaksi kaudeksi ja karsintojen välierien hävinneet pelaavat vielä jumbo finaalin vikasta paikasta ylhäällä seuraavaksi kaudeksi.
Tokan portaan "paras" pelaisi tuolla mallilla keväällä vähintään kolme pudotuspelisarjaa. Eli siltä osin iso palkinto ja antaisi ihan uudella tavalla tavoitetta kauteen noille nykyisin vain selviytymisestä pelaaville seuroille.
Edit. korjailtu vähän sanoja
Viimeksi muokattu:
Pääpiirteissään näin. Kolme oleellisinta asiaa olisivat kierros, kaksi ristiin sarjojen välillä, karsinnat sarjojen välillä sekä kuuluminen yhteisen televisiointisopimuksen piiriin, joka takaisi näkyvyyttä ja tulovirtaa myös B-liigan joukkueille. Mestaruus ratkaistaisiin luonnollisesti vain A-liigan joukkueiden kesken. Mestikseen (tai millä nimellä ikinä kutsuttaisiin jatkossa) jäisi ne organisaatiot jotka eivät edes halua kehittyä ammattilaisorganisaatioiksi. Tasonmittauspelejä voitaisiin kenties ajoittain järjestää B-liigan heikoimman ja mestiksen voittajan kesken, mikäli sille nähdään tarvetta.
Miksei niitä tv-miljoonia voisi A ja B liigojen mallissa jakaa siinä suhteessa kuin joukkueilla on tv-katsojia? Tietenkin jonkinlainen minimi ja maksimi. Jos ketään ei kiinnosta katsella telkkarista jonkun B-liigan Jokerien pelejä, niin sen tulisi näkyä rahanjaossa.
Käsittääkseni nuo luvut ovat liikesalaisuuksia. Eli jos liigan sopimus nousee niin sitten on paljon katsojia, mutta jos laskee paljon niin vain muutama kaltaiseni katselee liigaa. Tuskin haluavat paljastaa joukkuekohtaisia lukuja elleivät sitten halua vain yhden joukkueen pelejä näyttää.
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy