Kansainvälinen järjestelmä (10+10, europelit)
Hahmottelen tässä sarjasysteemiä, joka kykenisi kehittämään kotimaista jääkiekkoa ikään kuin kahdella suunnalla. Yhtäältä halutaan lisätä kilpailullisuutta ja kehittää lisää suomalaisia ammattilaisorganisaatioita. Toisaalta halutaan laajentaa eurooppalaisille markkinoille kansallisia sarjoja vaarantamatta.
Tässä sarjajärjestelmässä korkeimmalla kotimaisella sarjatasolla eli SM-liigassa on yhteensä 20 joukkuetta kahdessa 10 joukkueen tasolohkossa A ja B. Molemmat tasolohkot kuuluvat hallinnollisesti samaan liigaan, ja niillä on yhteinen mediasopimus.
Kummastakin tasolohkosta voi voittaa Suomen mestaruuden, mutta vain ylemmän tasolohkon joukkueilla on mahdollisuus pelata seurajoukkueiden Euroopan mestaruudesta muiden sarjojen huippujoukkueiden kanssa.
Alkusarja (46 peliä)
Alkusarjassa jokainen joukkue kohtaa muut oman tasolohkon joukkueet kahdesti kotona ja kahdesti vieraissa. Lisäksi toisen lohkon joukkueet kohdataan kerran – vuorovuosin kotona ja vieraissa. Kaikille joukkueille tulee näin 46 alkusarjan peliä.
Alkusarjan jälkeen:
- A-lohkon 6 parasta joukkuetta ovat selvittäneet tiensä pudotuspelien ensimmäiselle kierrokselle ja varmistaneet seuraavan kauden paikkansa A-lohkossa. Näiden 6:n kärkijoukkueen otteluohjelma jatkuu europeleillä.
- A-lohkon 4 heikointa ja B-lohkon 4 parasta joukkuetta ottelevat siitä, ketkä saavat viimeiset pudotuspelipaikat ja missä lohkoissa pelataan ensi kaudella. Näiden 8 joukkueen otteluohjelma jatkuu kovien panosten jatkosarjassa.
- B-lohkon 6 heikointa joukkuetta eivät jatka pudotuspeleihin eivätkä nouse seuraavalla kaudella A-lohkoon. Joku niistä saattaa pudotakin. Niiden otteluohjelma jatkuu playout-sarjassa.
Jatkosarja (14 peliä)
Jatkosarjaan osallistuvien A-lohkon 4 heikoimman ja B-lohkon 4 parhaan joukkueen pisteet nollataan. Joukkueet kohtaavat toisensa kerran kotona ja kerran vieraissa (14 peliä).
Jatkosarjan jälkeen:
- Jatkosarjan 2 parasta joukkuetta jatkavat pudotuspelien ensimmäiselle kierrokselle kahdeksan parhaan joukkoon. Muiden jatkosarjan joukkueiden kausi päättyy.
- Jatkosarjan 4 parasta joukkuetta pelaavat seuraavalla kaudella A-lohkossa.
- Jatkosarjan 4 heikointa joukkuetta pelaavat seuraavalla kaudella B-lohkossa.
Playout-sarja (10 peliä)
B-lohkon 6 heikointa joukkuetta pelaavat kaksinkertaisen sarjan (10 peliä), johon ne ottavat mukaansa puolet alkusarjan pisteistään. Playout-sarjan heikoimmat joutuvat karsimaan divarin parhaita vastaan.
Europelit (12–13 peliä)
SM-liigan alkusarjan 6 parasta joukkuetta jatkavat pelaamalla seurajoukkueiden Euroopan mestaruudesta liigamuotoisessa turnauksessa, johon osallistuu yhteensä 24–32 joukkuetta Euroopan eri sarjoista.
Kiitos sarjojen välisen koordinoinnin, turnauksen ottelut pelataan koti- ja vierasotteluina sarjojen tavanomaisessa ottelutahdissa. Otteluohjelma laaditaan ns. sveitsiläisellä systeemillä, joka takaa kaikille osallistuville joukkueille saman määrän pelejä saman tasoisia vastustajia vastaan, eikä erillisiä pudotuspelejä tarvita.
Turnauksen ensimmäistä vaihetta varten joukkueet sijoitetaan kolmeen koriin aikaisemman urheilullisen menestyksensä perusteella. Jokainen joukkue saa vastaansa kaksi eri joukkuetta kustakin korista, myös omastaan. Toinen kunkin korin vastustajista kohdataan kotona, toinen vieraissa (6 peliä).
Kuuden pelin jälkeen joukkueet jaetaan jälleen kolmeen koriin senhetkisen pistetilanteen mukaan. Jokainen joukkue saa jälleen vastaansa kaksi eri joukkuetta kustakin korista niin, ettei samaa joukkuetta saa vastaansa uudelleen. Näin jatketaan jälleen 6 pelin ajan, minkä jälkeen kaksi eniten pisteitä kerännyttä joukkuetta kohtaavat yksiosaisessa mestaruusfinaalissa paremmin sijoittuneen joukkueen kotihallissa. Tuon ottelun voittaja on seurajääkiekon Euroopan mestari.
Pudotuspelit
Näitä regular season -pelejä seuraavat SM-liigan pudotuspelit. Ne pelataan siis 6:n europelejä pelanneen joukkueen ja jatkosarjan 2:n parhaan joukkueen kesken.
Puolivälierissä parhaiten europeleissä menestynyt SM-liigajoukkue saa valita vastustajansa jatkosarjan kautta pudotuspeleihin selvinneistä joukkueista ja europeleissä viidenneksi ja kuudenneksi parhaiten sijoittuneista joukkueista. Tämän jälkeen europeleissä toiseksi parhaiten sijoittunut joukkue saa valita vastustajansa valitsematta jääneistä, ja seuraavaksi kolmanneksi parhaiten sijoittunut. Neljänneksi parhaiten sijoittuneelle jää vastustajaksi valitsematta jäänyt joukkue.
Välierissä ja
finaaleissa otteluparit muodostuvat alkusarjan sijoitusten mukaan niin, että jäljellä olevista joukkueista alkusarjassa parhaiten sijoittunut kohtaa heikoimman joukkueen, toiseksi parhaiten sijoittunut toiseksi heikoimman.
Puolivälierät, välierät ja finaali pelataan paras seitsemästä -systeemillä. Finaalisarjan voittaja on jääkiekon Suomen mestari. Lisäksi voidaan pelata yksittäinen pronssipeli finaalista karsiutuneiden kesken. Kotietu pudotuspeleissä on alkusarjassa paremmin sijoittuneella joukkueella.
Huomioita
- Ideana oli miettiä sarjajärjestelmää, jolla voisi lisätä sarjajääkiekon kansainvälisyyttä näivettämättä pienempiä seuroja, kasvattamatta joukkueiden pelimäärää tai ajamatta isoja seuroja muihin liigoihin.
- Regular season -pelejä kertyy useimmille joukkueille sama määrä kuin SM-liigassa nyt, mutta useammat niistä ovat panoksellisia, koska niissä pelataan noususta ja putoamisesta saman tasoisia joukkueita vastaan.
- Jopa neljän joukkueen on mahdollista vaihtaa tasolohkoa kausien välillä – aina urheilullisin perustein. Joukkueen on myös mahdollista nousta takaisin A-lohkoon ja voittaa mestaruus samana vuonna.
- Pudotuspelien otteluparit muodostetaan logiikalla, joka palkitsee menestymisestä sekä alkusarjassa että europeleissä. Vaikka joukkue ei kykenisi haastamaan Euroopan mestaruudesta, se voi kuitenkin tavoitella huomattavaa etua SM-liigan pudotuspeleihin jättämällä taakseen muita suomalaisjoukkueita.
- Jos playoutit eivät kiinnosta konseptina, häntäpään joukkueet voivat toki lopettaa kautensa 46 alkusarjan peliin. Tulisi ainakin peleihin panosta, kun menestyksen puute voisi leikata ottelutapahtumien tuloista melkein neljänneksen...
- Europeleihin valittu turnaussysteemi voi tuntua vieraalta, mutta se on reilu, joustava ja sopii pelattavaksi osana kansallisten liigojen omia kausia. Se myös toimii millä tahansa parillisella joukkuemäärällä, joten muiden liigojen on mahdollista liittyä mukaan vähitellen. Aluksi systeemin voi ottaa käyttöön ilman EM-statusta vaikka vain yhden tai kahden toisen liigan kanssa, kunhan halua järjestelmien harmonisointiin on.
- Europeleissä kohdataan 12 eri joukkuetta! Mikä mahdollisuus vieraspelireissuihin.