Miksei niitä tv-miljoonia voisi A ja B liigojen mallissa jakaa siinä suhteessa kuin joukkueilla on tv-katsojia? Tietenkin jonkinlainen minimi ja maksimi. Jos ketään ei kiinnosta katsella telkkarista jonkun B-liigan Jokerien pelejä, niin sen tulisi näkyä rahanjaossa.
Mainos
Verkkolehden uusimmat jutut
-
Klotenin uutta toimintakulttuuria rakentava Lauri Marjamäki on noussut Sveitsissä lähes sateentekijän asemaan – “Intohimo valmentamiseen on palannut"Lue lisää »
-
Patrik Laine ja Mikko Viitanen tekivät lätkäkulttuurille valtavan palveluksen suorasanaisella mielenterveyspuheellaLue lisää »
-
Blackhawks-puolustaja Seth Jones kuukauden sairaslomalleLue lisää »
-
Liiga-kierros: HIFK katkaisi tappioputkensa Ässien kustannuksellaLue lisää »
-
Tapparasta tuttu Luke Witkowski jatkaa uraansa SkellefteåssaLue lisää »
-
RoKille kolmas peräkkäinen voitollinen tilikausi – edes edellistä lyhyempi sarjakausi ei haitannutLue lisää »
Ehdotuksia Liigan sarjajärjestelmäksi
- Viestiketjun aloittaja charger
- Alkaa
- 1 397 333
- 11 640
Käsittääkseni nuo luvut ovat liikesalaisuuksia. Eli jos liigan sopimus nousee niin sitten on paljon katsojia, mutta jos laskee paljon niin vain muutama kaltaiseni katselee liigaa. Tuskin haluavat paljastaa joukkuekohtaisia lukuja elleivät sitten halua vain yhden joukkueen pelejä näyttää.
Virhimon Koppi
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Ilves
Jos tarkastellaan tätä kautta ja neljää edeltävää, on järjestys piste/ottelu mitattuna Liigan sisällä seuraava:
| p/o | |
|---|---|
| KÄRPÄT | 1,88 |
| TAPPARA | 1,85 |
| LUKKO | 1,83 |
| ILVES | 1,76 |
| HIFK | 1,70 |
| TPS | 1,59 |
| HPK | 1,53 |
| KOOKOO | 1,52 |
| PELICANS | 1,52 |
| KALPA | 1,46 |
| JUKURIT | 1,25 |
| SPORT | 1,21 |
| ÄSSÄT | 1,10 |
| SAIPA | 1,07 |
| JYP | 1,03 |
Kahtiajakautuminen näyttäisi tätä tarkastellessa olevan TOP-10 ja BOTTOM-5.
Tällä kaudella ainoastaan Ässät on kiinni pudotuspelipaikassa viiden viimeisen joukosta. Kun taistelu tällä kaudella paratiisisesta säälipaikasta käydään akselilla Ässät-HPK-Jukurit-KooKoo, voidaan todeta tämän taulukon TOP-6 organisaatioiden olevan juuri nyt niitä "varmoja" pudotuspelijoukkueita.
Eli
"Isot": Kärpät, Tappara, Lukko, Ilves, HIFK ja TPS
"Keskikasti": HPK, KooKoo, Pelicans ja KalPa
"Kellariosasto": Jukurit, Sport, Ässät, SaiPa ja JYP
Yhteenvetona:
Liiga koostuu tällä hetkellä kolmen kastin joukkueista. Tällä hetkellä urheiluromanttinen ratkaisu olisi rajata ylin Liigataso kymmenen joukkueen sarjaksi ja liittää pohjavitonen kaikkien kynnelle kykenevien mestisstatuksen omaavien kanssa "KakkosLiigaan".
Molemmista sarjoista kahdeksan parasta pudotuspeleihin.
Suora nousu ja suora putoaminen mahdollistettava. Karsintaottelut ylimmän tason toiseksi viimeisen ja alemman tason kakkosen välillä. Ylimmälle Liigalle suora kuusinkertainen sarja tai nelinkertainen yhdistettynä ristikkäispeleihin "KakkosLiigan" joukkueita vastaan. Alapaine myös kakkostason kahdelle viimeiselle.
Ja tämä järjestelmä käyttöön heti ensi kaudesta.
Tiedän, tiedän. Ei todellakaan tule tapahtumaan. Urheiluromantiikan kautta asioiden muuttaminen sarjassa, jossa taloudelliset realiteetit on vain pakko ottaa huomioon, on vapaaehtoispohjalta mahdotonta. Vuosi vuodelta vielä mahdottomampaa.. Mutta saahan näitä mutustella.
Mitä urheiluromantiikkaa on 10 joukkueen sarjassa? Vähintään 1 joukkue aina munaa joukkueen rakentamisen jolloin oikeastaan kaikki pääsevät helposti playoffseihin eikä ole mahdollista yllätysmestaruuksiin ja kakkostaso on ihme läpsyttelyä ellei sieltä voi päästä playoffseihin.
Jos yhteinen tv-sopimus jäisi siitä kiinni, niin kyllä mä antaisin teoreettisen mahdollisuuden myös "B-Liigasta" yltää aina Suomen mestaruuteen asti. Eihän se olisi keneltäkään pois, jos B-Liigan joukkue onnistuisi keväällä esim. neljällä eri pudotuspelikierroksella pudottamaan neljä seuraa kisasta ulos ja kuittaisi samalla kanadamaljan itselleen.
Jos vaikka sitten tällä, tuolla yllä esitetyllä taulukolla jaettaisiin seurat 7+10 malliin
| p/o | |
|---|---|
| KÄRPÄT | 1,88 |
| TAPPARA | 1,85 |
| LUKKO | 1,83 |
| ILVES | 1,76 |
| HIFK | 1,70 |
| TPS | 1,59 |
| HPK | 1,53 |
| KOOKOO | 1,52 |
| PELICANS | 1,52 |
| KALPA | 1,46 |
| JUKURIT | 1,25 |
| SPORT | 1,21 |
| ÄSSÄT | 1,10 |
| SAIPA | 1,07 |
| JYP | 1,03 |
Niin lohkojaot Liigan sisällä voisi mennä seuraavasti.
Lohko A: Kärpät, Tappara, Lukko, Ilves, HIFK, TPS ja HPK.
Lohko B: KooKoo, Pelicans, KalPa, Jukurit, Sport, Ässät, SaiPa, JYP, Kiekko-Espoo ja Jokipojat.
Kyllä ainakin omaan silmään tuo lohko B näyttäisi ihan kilpailukykyiseltä kokoonpanolta, nykyiseen Mestikseen verrattuna ja jos pelaisivat siis myös ristiin lohko A joukkueita vastaan, niin hiuksenhalkomiseksi menisi, olisiko kyse kahdesta sarjasta vai yhdestä sarjasta (jossa kaksi lohkoa). Ja vaikka voitaisiin sanoa kokonaisuuden siis olevan yksi sarja, niin silti lohko B joukkueiden ei tarvisi ainakaan heti syksystä rakentaa joukkueitaan suhteessa Lohko A:n joukkueisiin vaan nimenomaan suhteessa lohko B:n joukkueisiin, koska heidän välillä ratkaistaan, ketkä keväällä pudotuspeleihin menee.
Jos tuollaisella mallilla olisi menty jo tähän kauteen, niin siellähän Lukko ja Tappara olisivat kovimmat ennakkosuosikit mestaruuteen. Tokalle kierrokselle vahvimmin olisi tuon kaksikon kanssa menossa Ilves ja Kärpät. TPS, HIFK ja HPK aloittaisi kevään pelit pudotuspelien ekalta kierrokselta ja hävitessään he aloittaisivat seuraavan kauden lohko B:ssä.
Lohko B:ssä vahvoilla olisivat "tällä kaudella" Pelicans ja KalPa, noiden lisäksi pudotuspelien ekalle kierrokselle olisi tällä hetkellä menossa Ässät, Jukurit ja KooKoo. JYP olisi tällä hetkellä pisteen päässä, mutta kaksi ottelua enemmän pelanneena.
Vaikka pudotuspelien ensimmäinen kierros pelattaisiin mallilla
A5-B5
A6-B4
A7-B3
B1-B2
Niin kotiedun voisi antaa runkosarjassa enemmän pisteitä keränneelle joukkueelle. Silloin ainakin tuossa parissa A7-B3 ja mahdollisesti A6-B4 voisi lohko B:n joukkue päästä ekalle kierrokselle kotiedulla.
Viimeksi muokattu:
Neljä parasta pääsisi suoraan pudotuspelien toiselle kierrokselle, mutta sielläkin pienen pieni teoreettinen mahdollisuus tippua b-lohkoon seuraavaksi kaudeksi. A-lohkon kolme heikointa aloittaisivat pudotuspelit ensimmäiseltä kierrokselta ja jos tappio tulisi heti ekalla kierroksella, niin seuraava kausi alkaisi niin ikään b-lohkossa. Eli jos siis a-lohkon joukkue häviäisi kaikki ottelunsa 0-5 ja aloittaisi pudotuspelinsä a-lohkon heikoimpana ja vastaan asettuisi b-lohkon kolmas ja oletettavasti paremmilla pisteillä runkosarjassa pääsisi aloittamaan tuon sarjan kotona, niin tuo a-lohkon joukkue todennäköisesti häviäisi myös tuon sarjan ja tipahtaisi seuraavaksi kaudeksi b-lohkoon. Onko tuossa sitten panosta vai ei, on tietenkin jokaisen itsensä arvioitavissa.
No siitä voin lyödä vaikka mistä vetoa, että missään jääkiekkosarjassa ei tule sellainen sarjajärjestelmä toteutumaan, jossa voit voittaa mestaruuden ensin hävittyäsi kaikki kauden ottelut. Tai jos unohdetaan pubisarjat, eli missään ammattilaissarjassa.
Jos olet vedonlyönti miehiä, niin millaisen kertoimen antaisit seuraavanlaiselle tapahtumalle. A-lohkon joukkue (joka on siis edellisellä kaudella ollut 17 joukkueen Liigassa seitsemän parhaan joukossa) häviäisi jokaikisen ottelunsa, jopa b-lohkon heikoimpia vastaan (heikoin edellisellä kaudella kymmenen sijaa huonompi) ja tuon jälkeen tuo samainen joukkue onnistuisi voittamaan neljä pudotuspelisarjaa putkeen, joihin jokaiseen lähtisi ilman kotietua? Eurolla voisin panostaa, jos kerroin ei olisi negatiivinen luku.
Vedonlyönnin kannalta ei kannattaisi lyödä vetoa alle yhdenkään kertoimella.
Pointtini on vain siinä, että kuka jaksaisi käydä katsomassa A-lohkon otteluita, jos oma joukkue jäisi suht alussa pohjalle. Sillä kun ei olisi käytännössä mitään merkitystä olisiko 5. vai 7. Ja urheilullisuus ei ole kovin suuressa roolissa, jos runkosarjasta kaikki pääsevät playoffeihin joka kausi, vaikkakin sitten nuo joukkueet voisivat vaihtua.
Jos joukkueesi olisi tuossa mallilla runkosarjan jälkeen sijalla 5.-7. niin joukkueellasi olisi verrattain hyvä mahdollisuus pudota sinne b-lohkoon. Varsinkin vikalla voi olla hyvinkin sellainen tilanne, että lähtisi pudotuspelien ekalle kierrokselle vierasrasitteella ja vastaan tulisi joukkue, joka on voittanut enemmistön runkosarjapeleistään. Jos malliin olisi jo tällä kaudella menty ja sillä edellisellä sivulla esiteltyllä mallilla, niin tällä hetkellä a-lohkon seiska HPK aloittaisi vierasrasitteella Pelicanssia vastaan. Pitäisitkö tämän kauden otteilla HPK:ta varmana voittajana vai voisiko kausi päättyä tappioon ja siirtymiseen seuraavaksi kaudeksi b-lohkoon. Ja jos noin kävisi, niin eikö niillä runkosarjapeleillä ollut tosiaan väliä?
Ja sinänsä hassua, että me väännetään tässä jostain sellaisesta, joka tuskin tulisi ikinä tosimaailmassa tapahtumaan. Tämän kauden heikoin joukkue SaiPa on kuitenkin esim. 50 ottelustaan voittanut peräti 13 ja nyt me pohditaan sitä, että voisiko edellisellä kaudella seitsemän parhaan joukkoon sijoittunut hävitä jokaikisen ottelunsa, seuraavan kauden runkosarjasssaan.
Toki sen verran voin antaa, että KooKoo oli viime kaudella neljän parhaan joukossa lopussa ja tällä kaudella tekee heille tiukkaa mahtua kymmenen joukkoon. Siitä huolimatta hekin ovat voittaneet peräsi 23 peliä 49 tähän mennessä pelaamastaan pelistä. Eli hyvin vaikea nähdä, että joku joukkue voisi alisuorittaa edes lähelle niin pahasti, kuin tarjoilemassasi esimerkissä.
Mutta jos edelleen haluat pitää kiinni tuosta mahdollisuudesta, niin voisihan sinne sitten jonkun erityissäännön lisätä, että jos mikä tahansa a-lohkon joukkue ei voita vähintään 10 ottelua, niin ei asiaa pudotuspeleihin ja tilalle otetaan seuraava kytiksellä oleva joukkue b-lohkosta.
Viimeksi muokattu:
Virhimon Koppi
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Ilves
Jäin pohtimaan tätä kysymystä kun tuntuu, että tässä viitattiin omaan epärealistiseen sarjauudistusmalliin.
Urheiluromantiikka on varsin höttöinen ja subjektiivinen termi. Sen väärinkäytöstä anteeksipyyntö.
Oma ajatukseni lähti seuraavista parametreista:
- Sarjat ovat oikeasti auki. Putoaminen ja nousu mahdollisia ja merkityksellisiä. Myös "kakkostasolla".
- Ylin taso pelaa mestaruudesta
- Jokaisella sijoituksella tulee olla merkitystä jokaisella sarjatasolla
- Sarjatasot ovat mieluiten täysin erillisiä, myös taloudellisesti
Ylimmällä sarjatasolla kymmenestä joukkueesta kahdeksan pelaa keväällä mestaruudesta, yhdeksäs karsii ja kymmenes putoaa suoraan. Seuraavilla tasoilla ykkönen nousee, kakkonen ja viimeistä edellinen karsii ja viimeinen putoaa. Munaamisella olisi merkitystä.
Vieroksun ajatuksia nykyisen Liigan paisuttamisesta ja teennäisestä jakamisesta kaksitasoiseksi suljetuksi sarjaksi. Ristiinpeluuta ja mahdollisuus mestaruuteen "kakkostasolta"? Miksi sitten kaksi tasoa?
Ehdottamassani mallissa yllätysmestaruudet toki jäävät toteutumatta. Eipä tosin nykyäänkään kympin ulkopuolelta pysty mestaruutta taikinoimaan. Itselle ei näin häthätää tule edes mieleen sarjaa, jossa olisi mahdollista nousta mestariksi ylimmän tason ulkopuolelta. Kaikki lajit huomioiden. Cup-muotoiset kilpailut sitten erikseen ja muissa lajeissa.
Ylimmän sarjatason joukkueiden määrittäminen tulisi alussa määrittää kilpailullisen menestyksen mukaan. Reilu malli olisi ilmoittaa tänään, että esimerkiksi seuraavan kolmen kauden pisteiden tai sijoitusten mukaan kymmenen parasta aloittaisi ylimmällä tasolla. Saataisiin siirtymäaikaa ja sille panoksellisuutta.
Viimeksi muokattu:
karotenoidi
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Tappara, Canucks, PYRY
Nykyistä Liigaa ei pidä laajentaa 16 joukkueeseen. Kiekko-Espoo, Jokipojat ja Jokerit on pidettävä Mestiksessä, kunnes sopu kahdesta sarjatasosta saadaan aikaan. Meni siihen kuinka monta vuotta tahansa ja meneehän siihen. Jokainen laajennus tekee sarjajärjestelmäuudistuksesta nykyistä mahdottomamman.
Mutta jos nyt kuitenkin Kiekko-Espoo otetaan sisään 16:nneksi joukkueeksi, ehdottaisin kolminkertaista runkosarjaa yhdellä ylimääräisellä paikallisottelulla. Tästä kertyy 46 ottelua. Sitten jako kahteen jatkosarjaan, joissa kaksinkertainen sarja. Tästä kertyy 14 lisäottelua eli yhteensä 60. Tällä saavutetaan lisäjännitystä siirtorajan jälkeiseen aikaan, kun sarjataulukon molemmissa päissä pelataan paljon kuuden pisteen pelejä. Jos saa alisuorittaneen joukkueensa hyvään kevätvireeseen, voi alemmassa loppusarjassa hyvinkin ohittaa useamman joukkueen ja kivuta pudotuspeleihin. Ylemmässä loppusarjassa puolestaan haettaisiin ennakkoasetelmia pudotuspeleihin ja ratkottaisiin runkosarjavoitot ja kotiedut. Lisäksi mallissa olisi mahdollista saada pari ylimääräistä paikallisottelua verrattuna nelinkertaiseen runkosarjaan.
Mutta jos nyt kuitenkin Kiekko-Espoo otetaan sisään 16:nneksi joukkueeksi, ehdottaisin kolminkertaista runkosarjaa yhdellä ylimääräisellä paikallisottelulla. Tästä kertyy 46 ottelua. Sitten jako kahteen jatkosarjaan, joissa kaksinkertainen sarja. Tästä kertyy 14 lisäottelua eli yhteensä 60. Tällä saavutetaan lisäjännitystä siirtorajan jälkeiseen aikaan, kun sarjataulukon molemmissa päissä pelataan paljon kuuden pisteen pelejä. Jos saa alisuorittaneen joukkueensa hyvään kevätvireeseen, voi alemmassa loppusarjassa hyvinkin ohittaa useamman joukkueen ja kivuta pudotuspeleihin. Ylemmässä loppusarjassa puolestaan haettaisiin ennakkoasetelmia pudotuspeleihin ja ratkottaisiin runkosarjavoitot ja kotiedut. Lisäksi mallissa olisi mahdollista saada pari ylimääräistä paikallisottelua verrattuna nelinkertaiseen runkosarjaan.
Mitäs jos tuleekin Euroopan Liiga, jossa Suomella on oma Divari, sisältäen vaikka 8-10 Jengiä ?
Liigaan sitten jää loput.
www.jatkoaika.com
Periaatteessa tuo 10+10 mallin kiehtovuus tuli jo ajat sitten tästä Euroopan Liigan mallista, jossa Suomen Divisioona on se "A-Liiga" ja SM-Liiga on tasoa B-liiga.
NHL:n mallista senkus kopioi Liigan rakenteen. Eteläinen (Keski-Eurooppa) ja Pohjoinen (Suomi/Ruotsi) Konferenssi ja siinä sitten Divaritkin, joissa pääosin pelataan oman maalaisia vastaan. Mutta toki kohdataan ainakin kertaallen jotain kaukaisia vieraita.
Liigaan sitten jää loput.
Kupila: NHL emme ole, KHL:ää emme halua olla – Siispä tehkää CHL:stä Euroopan johtotähti
Liiga-seurojen toimitusjohtajat kuluttavat seurojen rahaa CHL:ään ja kutsuvat sitä satsaukseksi, mutta kun pelaajien ja valmentajien annetaan jokaisella CHL-kaudella kutsua sarjaa harjoitusotteluiksi ja kohdella sitä sen mukaisesti, mitä satsaamista se muka on, kysyy Jatkoajan kolumnisti Jari...
www.jatkoaika.com
Periaatteessa tuo 10+10 mallin kiehtovuus tuli jo ajat sitten tästä Euroopan Liigan mallista, jossa Suomen Divisioona on se "A-Liiga" ja SM-Liiga on tasoa B-liiga.
NHL:n mallista senkus kopioi Liigan rakenteen. Eteläinen (Keski-Eurooppa) ja Pohjoinen (Suomi/Ruotsi) Konferenssi ja siinä sitten Divaritkin, joissa pääosin pelataan oman maalaisia vastaan. Mutta toki kohdataan ainakin kertaallen jotain kaukaisia vieraita.
Mitäs jos tuleekin Euroopan Liiga, jossa Suomella on oma Divari, sisältäen vaikka 8-10 Jengiä ?
Liigaan sitten jää loput.
Kupila: NHL emme ole, KHL:ää emme halua olla – Siispä tehkää CHL:stä Euroopan johtotähti
Liiga-seurojen toimitusjohtajat kuluttavat seurojen rahaa CHL:ään ja kutsuvat sitä satsaukseksi, mutta kun pelaajien ja valmentajien annetaan jokaisella CHL-kaudella kutsua sarjaa harjoitusotteluiksi ja kohdella sitä sen mukaisesti, mitä satsaamista se muka on, kysyy Jatkoajan kolumnisti Jari...
Periaatteessa tuo 10+10 mallin kiehtovuus tuli jo ajat sitten tästä Euroopan Liigan mallista, jossa Suomen Divisioona on se "A-Liiga" ja SM-Liiga on tasoa B-liiga.
NHL:n mallista senkus kopioi Liigan rakenteen. Eteläinen (Keski-Eurooppa) ja Pohjoinen (Suomi/Ruotsi) Konferenssi ja siinä sitten Divaritkin, joissa pääosin pelataan oman maalaisia vastaan. Mutta toki kohdataan ainakin kertaallen jotain kaukaisia vieraita.
Toisaalta riittäisikö tuo kaksi konferenssia (ja neljä divisioonaa niiden sisällä), kun jo CHL:ssäkin olisi kuusi perustajaliigaa? Eli pitäisikö täällä Euroopassa mennä taas vähän erilaisella mallilla, koska niinhän täällä ollaan tähänkin asti menty?
Kehitellään siis jokaiselle CHL:n perustajamaalle oma divisioona, joissa jokaisessa pelaisi kymmenen joukkuetta. Jokaiselle divisioonalle jaetaan pariksi toinen divisioona ja se kausi pelattaisiin heidän kanssa mestaruudesta. Käytännössä Eurooppa saisi siis keväisin aina kolme mestaria (toki ne kolme finaalin hävinnyttä olisi kuitenkin omien divisiooniensa mestareita = kansallisia mestareita). Kun niitä divisioonia olisi tosiaan se kuusi, eli niistä saisi kolme paria, niin aina viiden vuoden sykleillä päästään siihen, että kaikki ovat päässeet pelaamaan kaikkia vastaan.
Jos siis kolme mestaria, niin tarvittaisin kolme kanisteria, joita nämä joukkueet tavoittelisivat. Ekana tekisi tietenkin mieli nimetä kanisterin suurien eurooppalaisten pelaajien mukaan, mutta koska eri vuosina voidaan joutua pelaamaan eri kanistereista, niin ehkä sitten kuitenkin jotkut muut nimet. Pitäisikö sitten ottaa vaikka taivaankappaleet ja kanisterit olisi Jupiter Trophy, Saturnus Trophy ja Mars Trophy.
Jaot voisi sitten viiden vuoden sykleillä mennä vaikka seuraavasti:
Eka vuosi
Suomi + Ruotsi -> Jupiter Trophy
Saksa + Sveitsi -> Saturnus Trophy
Tshekki + Itävalta -> Mars Trophy
Toka vuosi
Suomi + Tshekki -> Jupiter Trophy
Ruotsi + Saksa -> Saturnus Trophy
Sveitsi + Itävalta -> Mars Trophy
Kolmas vuosi
Tshekki + Saksa -> Jupiter Trophy
Ruotsi + Sveitsi -> Saturnus Trophy
Suomi + Itävalta -> Mars Trophy
Neljäs vuosi
Suomi + Sveitsi -> Jupiter Trophy
Saksa + Itävalta -> Saturnus Trophy
Ruotsi + Tshekki -> Mars Trophy
Viides vuosi
Ruotsi + Itävalta -> Jupiter Trophy
Suomi + Saksa -> Saturnus Trophy
Tshekki + Sveitsi -> Mars Trophy
Kun jokaisessa divisioonassa siis 10 joukkuetta, niin kaikki nuo olisivat siis käytännössä 10+10 sarjoja ja silloinhan voitaisiin pelata neljä kertaa kaikkia oman divisioonan joukkueita vastaan ja kaksi kertaa kaikkia sitä sen kauden parina toimivan divisioonan joukkueita vastaan. Tekisi siis runkosarjaan kaikille aina 56 peliä ja sitten pudotuspelit ensin divisioonan sisällä ja sitten finaalissa kohtaa sen vuoden divisioona parien mestarit.
Jokuhan voi nyt sitten taas repiä pelihousunsa, et mitä helvettiä se @Tshekki77 taas sekoilee? Miksi kolme mestaria? Tarvitaan se yksi täysin kiistaton mestari!
Kun sitten katsotaan esim. nyt tuota CHL:ää, niin siellä on tässä uusimmassa versiossa mestaruus ratkaistu seitsemän kertaa ja kuusi kertaa kanisteri on mennyt Ruotsiin ja kertaalleen Suomeen. Huomenna tai siis tänään pelataan kahdeksas finaali ja vastakkain on suomalainen ja ruotsalainen seura. Eli tekisikö tuollaiselle Liiga muotoiselle eurokilpailulle hyvää, jos mestari tulisi lähes aina yhdestä maasta? Vai saataisiinko niitä keski-euroopassa lojuvia sporttieuroja entistä paremmin kanavoitua myös jääkiekkoon, jos keski-eurooppaakin saataisiin joka kausi pari tittelijoukkuetta?
Jos tämä sitten saataisiin myytyä sillä aikaisemmalla Victoria cup ajatuksella myös änärille, niin voisiko sitten aina jossain vaihetta kautta, jossain nopeassa turnauksessa kohdata edellisen kauden euromestarit ja änärin edellisen kauden voittajat?
Viimeksi muokattu:
Anteeksi ja ei ollenkaan millään pahalla. Mutta ei suurta massaa ikikuuna päivänä kiinnosta mikään muu kuin nämä:
- Oman maan mestaruus
- Pääsy pelaamaan oman maan mestaruudesta
- Euroopan mestaruus
- Pääsy pelaamaan Euroopan mestaruudesta
Voihan se noinkin olla, mutta mitä listaukseesi tulee, niin noissa ehdotuksen kansallisissa divisioonissahan pelattaisiin myös kansallisesta mestaruudesta ja pudotuspeleihin pääsystä. Euroopan mestaruus ei sellaisenaan ratkea tuolla mallilla, mutta kyllä jonkinlainen supercup voitaisiin tarvittaessa kehitellä noiden kolmen tittelijoukkueen kesken. Tai sitten se Victoria Cup, johon koitettaisiin saada myös Stanley Cup voittaja mukaan.
Itse en vain näe lajin kannalta hyödyllisenä, että jos ylikansallinen kiekkokilpailu Euroopaan saataisiin, että sen sitten melkein joka vuosi joku tyyliin Frölunda voittaisi. Keski-Euroopassa se raha pyörii ja jos lajille halutaan buumia sinne, niin pitää luoda olosuhteet, jossa sinnekin voi titteleitä valahtaa. Kyllähän jalkapallopuolellakin on seurajoukkueilla kolme eri ylikansallista kilpailua Euroopassa, tässä ehdotuksessa nuo kolme titteliä jääkiekon puolella olisi vain ikäänkuin saman arvoisia.
Ja hyvin vaikea nähdä, että tuollaisessa mallissa esim. HIFK-Tappara ottelu kiinnostaisi yhtään vähempää Helsingissä, kuin nykyisen Liigan puitteissa. Samoin vaikea nähdä, että tuollaisen divisioonan finaalissa vaikka HIFK-Jokerit vetäisi yhtään vähemmän katsojia, kuin jos sama parivaljakko kohtaisi Liigan finaaleissa. Ja edelleen kun joku suomalainen seura olisi sen kolme pudotuspelikierrosta voittanut ja napannut Suomen mestaruuden tuossa rakenteessa, niin voisi kuvitella, että jos siihen perään vielä yksi paras seitsemästä sarja olisi ruotsalaista, saksalaista, itävaltalaista, tshekkiläistä tai sveitsiläistä seuraa vastaan, niin tuskin katsojat seuraa siinä vaiheessa hylkäisi.
Olen kyllä samaa mieltä siitä, että olisi mahtava homma jos keski-Euroopan kiekkosarjat saataisiin menestymään paremmin. En vain ole ihan vakuuttunut rakenteesta, jossa "paritetut" liigat vaihtelisivat keinoteisen tuntuisesti.
Liigassa 20 joukkuetta jaettuna 12 joukkueen A-liigaan ja 8 joukkueen B-liigaan.
A-liigassa pelataan 4-kertainen sarja (44 ottelua), minkä jälkeen 10 parasta joukkuetta jatkaa "mestaruussarjaan", ja 2 viimeistä joukkuetta joutuu "karsintasarjaan".
B-liigassa pelataan 6-kertainen sarja (42 ottelua), minkä jälkeen 4 parasta joukkuetta jatkaa "karsintasarjaan" A-liigan 2 viimeisen joukkueen kanssa.
Mestaruussarjaan päässeiden joukkueiden pisteet säilyy, ja joukkueet pelaavat vielä keskenään 2-kertaisen sarjan. Sen jälkeen 8 parasta joukkuetta jatkaa playoffeihin ja 2 viimeisen joukkueen kausi päättyy.
Karsintasarjassa pisteet nollataan, ja joukkueet pelaavat keskenään 4-kertaisen sarjan. Kaksi parasta joukkuetta pelaa seuraavalla kaudella A-liigassa. Vaihtoehtona pelata vielä pudotuspelisarjat 4 parhaan joukkueen kesken.
Pelejä joukkueille tulee tällä järjestelmällä runkosarjan aikana 62 tai 64, riippuen mistä Liigasta kauden aloittaa ja mihin se päättyy.
A-liigassa pelataan 4-kertainen sarja (44 ottelua), minkä jälkeen 10 parasta joukkuetta jatkaa "mestaruussarjaan", ja 2 viimeistä joukkuetta joutuu "karsintasarjaan".
B-liigassa pelataan 6-kertainen sarja (42 ottelua), minkä jälkeen 4 parasta joukkuetta jatkaa "karsintasarjaan" A-liigan 2 viimeisen joukkueen kanssa.
Mestaruussarjaan päässeiden joukkueiden pisteet säilyy, ja joukkueet pelaavat vielä keskenään 2-kertaisen sarjan. Sen jälkeen 8 parasta joukkuetta jatkaa playoffeihin ja 2 viimeisen joukkueen kausi päättyy.
Karsintasarjassa pisteet nollataan, ja joukkueet pelaavat keskenään 4-kertaisen sarjan. Kaksi parasta joukkuetta pelaa seuraavalla kaudella A-liigassa. Vaihtoehtona pelata vielä pudotuspelisarjat 4 parhaan joukkueen kesken.
Pelejä joukkueille tulee tällä järjestelmällä runkosarjan aikana 62 tai 64, riippuen mistä Liigasta kauden aloittaa ja mihin se päättyy.
Motti-Masa
Jäsen
Tässä minun mallissa Liigasta ei voi pudota, mitään karsintoja ei ole. Malli mahdollistaa kuitenkin Liigan laajenemisen ja ottelumäärän pitämisen kohtuullisena.
5 vuoden päästä Liigassa on lohkot A ja B, 10+10. A-lohko on ”hieman parempien” joukkueiden lohko, siinä pelaavat määräytyvät edellisen kauden menestyksen perusteella.
Runkosarjassa pelataan oman lohkon kanssa nelinkertainen sarja. Toisen lohkon kanssa pelataan pari kierrosta. Yhteensä 54 ottelua runkosarjassa.
Kummankin lohkon voittajat saavat rahapalkinnon lohkovoitosta. Lohkojen kahden viimeisen joukkueen pelit loppuvat runkosarjaan. Sitten pelataan pudostuspelien ensimmäinen kierros oman lohkon sisällä. Molemmista lohkoista jää jäljellä 4 joukkuetta. Nämä 8 joukkuetta pelaavat sitten pudotuspelit loppuun saakka.
Seuraavalla kaudella 10 edelliskauden parasta pelaavat A-lohkossa. Paremmasta menestyksestä palkitaan siis sillä, että seuraavalla kaudella pääsee parempien lohkoon.
Liigaan voi nousta Mestiksestä anomalla lisenssiä sinne. Mestiksessä pelaavat myös Tallinna ja Riika, jotka kärkkyvät Liigaan nousua.
5 vuoden päästä Liigassa on lohkot A ja B, 10+10. A-lohko on ”hieman parempien” joukkueiden lohko, siinä pelaavat määräytyvät edellisen kauden menestyksen perusteella.
Runkosarjassa pelataan oman lohkon kanssa nelinkertainen sarja. Toisen lohkon kanssa pelataan pari kierrosta. Yhteensä 54 ottelua runkosarjassa.
Kummankin lohkon voittajat saavat rahapalkinnon lohkovoitosta. Lohkojen kahden viimeisen joukkueen pelit loppuvat runkosarjaan. Sitten pelataan pudostuspelien ensimmäinen kierros oman lohkon sisällä. Molemmista lohkoista jää jäljellä 4 joukkuetta. Nämä 8 joukkuetta pelaavat sitten pudotuspelit loppuun saakka.
Seuraavalla kaudella 10 edelliskauden parasta pelaavat A-lohkossa. Paremmasta menestyksestä palkitaan siis sillä, että seuraavalla kaudella pääsee parempien lohkoon.
Liigaan voi nousta Mestiksestä anomalla lisenssiä sinne. Mestiksessä pelaavat myös Tallinna ja Riika, jotka kärkkyvät Liigaan nousua.
Tämä lisäisi aika äkkiä eroja organisaatioiden välillä, jo ilman pudotuspelituottojen tasausta tasoerot olisi todennäköisesti melkoiset. Joskin juuri jonkinlaisesta tasauksesta pitäisi varmaan luopua jos haluaa että isoimmat organisaatiot pysyy muiden maiden kehityksessä.
Nostetaan SM-Liigaan 7 seuraa lisää, annetaan uusille seuroille oikeus ostaa liigalisenssi, mutta ei tehdä siitä pakollista.
12 seuraa ylemmässä runkosarjassa, 10 alemmassa runkosarjassa. Ylemmässä pelataan 60 peliä (kaikki kohdataan viidesti + paikallispelejä tms.). Alemmassa pelataan 54 peliä.
Ylemmässä runkosarjassa 8 Pudotuspeleihin, jotka pelataan kuten nykyään sääleistä eteenpäin ratkaisten Suomen mestaruuden. Loput neljä pelaavat sijoitussarjan alemman runkosarjan neljän parhaan kanssa, neljä parasta näistä seuroista pelaa seuraavan vuonna ylempää runkosarjaa.
Alemman runkosarjan kaksi huonointa neljän kärjen ulkopuolelle jäävää liigalisenssitöntä seuraa pelaavat karsinnat Suomi-sarjan parhaiden kanssa. Jos mahdollisia karsiutujia ei ole, ei ole karsintojakaan.
En pidä näistä liigalisenssikikkailuista ollenkaan, mutta yritän keksiä jonkinlaista ratkaisua, jonka voisi oikeassa elämässä myydä liigaseuroille..
12 seuraa ylemmässä runkosarjassa, 10 alemmassa runkosarjassa. Ylemmässä pelataan 60 peliä (kaikki kohdataan viidesti + paikallispelejä tms.). Alemmassa pelataan 54 peliä.
Ylemmässä runkosarjassa 8 Pudotuspeleihin, jotka pelataan kuten nykyään sääleistä eteenpäin ratkaisten Suomen mestaruuden. Loput neljä pelaavat sijoitussarjan alemman runkosarjan neljän parhaan kanssa, neljä parasta näistä seuroista pelaa seuraavan vuonna ylempää runkosarjaa.
Alemman runkosarjan kaksi huonointa neljän kärjen ulkopuolelle jäävää liigalisenssitöntä seuraa pelaavat karsinnat Suomi-sarjan parhaiden kanssa. Jos mahdollisia karsiutujia ei ole, ei ole karsintojakaan.
En pidä näistä liigalisenssikikkailuista ollenkaan, mutta yritän keksiä jonkinlaista ratkaisua, jonka voisi oikeassa elämässä myydä liigaseuroille..
Niin no, voisihan tuon rakentaa niinkin, että siinä omassa divisioonassa kohdattaisiin kaikki muut neljästi ja sitten jokaisesta muusta divisioonasta kohdattaisiin kausittain kaksi seuraa kotona ja vieraissa. Sama määrä pelejä ja mahdollistaisi saman viiden vuoden syklin, jolloin kaikki olisivat kohdanneet kaikki runkosarjassa (jos siis kukaan ei olisi siinä välissä tippunut/noussut omissa kansallisissa divisioonissaan).
Mutta jos se tosiaan olisi ikäänkuin sama asia, niin silloinhan se voisi olla jo pelkästään matkakustannus mielessä halvempi ratkaisu, että pelattaisiin aina koko kausi ulkomaan pelejä juuri tietyn maan joukkueita vastaan. Silloinhan voitaisiin periaatteessa luoda malli, jossa olisi erikseen "ulkomaa viikot", eli silloin pelattaisiin niitä divisioona rajat ylittäviä pelejä ja silloinhan voisi periaatteesa koittaa mallia, jossa aina viisi joukkuetta tuon viikon pelaa kotona ja toiset viisi lähtee vieraspeleihin. Pelit ti, to ja la tai sitten vain to ja la. Kun kaikille tulisi 10 vieraspeliä ehdotuksellani, niin vaatisi käytännössä kahdeksan "ulkomaa viikkoa", joista jokainen joukkue siis olisi matkoilla neljänä viikkona (2x kolmen pelin viikko ulkomailla ja 2x kahden pelin puolikas viikko ulkomailla).
Jos aina puolet joukkeista lähtisi, niin silloinhan periaatteessa nuo viisi joukkuetta voisivat kaikki lentää samalla lennolla kohdemaahan. Pelailla siellä joko ti -> la tai to -> la, ohjelmasta riippuen ja sitten koko viisikko palaa myös takaisin yhteisellä lennolla. Ja jos edelleen pyrittäisiin säästämään matkakuluissa, niin sama lento, joka vaikka toisi ensin Itävallasta viisi joukkuetta Suomeen, ottaisi sen jälkeen ne viisi suomalaista joukkuetta kyytiin ja lentäisi takaisin Itävaltaa. Viikon päästä paluulennot samalla tavalla.
Ilari Melart toistamiseen tällä kaudella vieraana Kästissä. Tällä kertaa painopisteenä juuri Liigan uudistus ja nimekkäänä pelaajana edustaminen Suomen suurimmassa podcastissa. Siitä vaan kuuntelemaan!
mustaoranssi
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- KooKoo
Melartilla oli kyllä ihan hyvää ideaa toteutuksesta. Ja tähän väliin nopea kauuupallinen tiedotus...
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy