Ehdotuksia Liigan sarjajärjestelmäksi

[Yeap]

Pelipäivät pitäisi olla ti, to, la. Keskiviikko pitäisi varsinkin kieltää kokonaan. Jos peli on keskiviikkona niin todennäköisesti se on joukkueen viikon eka pelipäivä. Jos edellinen peli on ollut pe tai la niin yli puoli viikkoa tulee odottelua.

 

[Tuusa]

Pelipäivät pitäisi olla ti, to, la. Keskiviikko pitäisi varsinkin kieltää kokonaan. Jos peli on keskiviikkona niin todennäköisesti se on joukkueen viikon eka pelipäivä. Jos edellinen peli on ollut pe tai la niin yli puoli viikkoa tulee odottelua.

Eiköhän tuo ole harjoittelun kannalta parempi, jos alkuviikolla ei ole pelejä..

 

[Tarinankertoja]

Vieläkö kailotat tuota mutuilua vailla dataa? Lopeta jo.

Vailla dataa?

Miten pelaajabudjetit ovat kehittyneet Liigassa viimesen 20 vuoden aikana? Siis vaikka Jokerit on poistunut, niin kasvu on ollut jatkuvaa. Pikkuseurojen hengähdysbudjetointi (konkkien välttäminen) näkyy Liigan uudelleen sulun kohdalla ja samoin tietty pandemianotkahdus, mutta data osoittaa selvästi, että Liigassa rahan määrä kasvaa, ja varsinkin nyt koronan jälkeen lähtenyt nopeaan nousuun.


Ja siis Maju ei korreloi Liigaan, mutta Maju osoittaa, ettei Suomikiekko ole näivettymässä, kuten perusperuste Liigan avaamiselle kuuluu.

Jaa että "muutoksenpelko".. ei vaan kauppatieteiden edes perusteiden tunteminen ja Liigan kilpailutilanteen vs. muut eurooppalaiset sarjat hahmottaminen.

Haluaako, että Liiga on palkanmaksukykyinen SHL:ään ja NLA:n jne nähden vai köyhdytäänkö näihin nähden suhteessa. Kuten on tehty ja kuten tässä on jo todettu, Liigan taso on heikentynyt pelillisesti johtune että parhaat pelaajat lähtevät paremman palkan perään. Eivät karsintojen tms. perään.


Liiga on pystynyt kilpailemaan koska se on voinut tarjota turvallisemman toimintaolosuhteen vs. kilpailevat sarjat ja nyt tämä sitten halutaan ajaa alas. Se ainoa kilpailuetu. Ja perustella sitä .. WTF.. Liigan parantamisella.


..niin ja dataa se on se änärivaraukset ja se, että Liigan ollessa suljettu, mestaruus on jakautunut tasaisemmin, samoin mitalit kuin avoimen sarjan aikaan tapahtui. Sekään ei käy ilmeisesti datasta, jos se ei tue omaa näkemystä?

 

[peterra]

Vailla dataa?

Olen sinun datasi osalta vailla dataa. En löydä vieläkään viestistäsi sitä, miten tämä nykyinen malli pitää huolta siitä, että Liigan taso säilyy nousussa. Ilmeisesti meillä on oikeasti ihmisiä täälläkin, joiden mielestä viimeisen 15-20 vuoden aikana Liigan taso on ollut jatkuvassa nousussa. Minusta Liiga on ollut vuodesta toiseen luisussa ja jokaisella kaudella meillä on entistä enemmän pelaajia Liigassa, joiden ikä on siellä 17-20 välissä, joilla ei vielä 6 kautta sitten (mielivaltaisesti) ollut mitään asiaa Liigaan.

Sinä tarjoat kyllä kovasti näitä talousmittareita, mutta en ole kanssasi samaa mieltä, että Liigan kilpailuetu muodostuisi sarjan sulkemisesta. Kun viestejäsi lukee niin minulle enemmänkin tulee mieleen protektionismi. Varjellaan kaikella tavalla nykytilannetta, jottei mikään muutu.

 

[Pratu]

Olen sinun datasi osalta vailla dataa. En löydä vieläkään viestistäsi sitä, miten tämä nykyinen malli pitää huolta siitä, että Liigan taso säilyy nousussa. Ilmeisesti meillä on oikeasti ihmisiä täälläkin, joiden mielestä viimeisen 15-20 vuoden aikana Liigan taso on ollut jatkuvassa nousussa. Minusta Liiga on ollut vuodesta toiseen luisussa ja jokaisella kaudella meillä on entistä enemmän pelaajia Liigassa, joiden ikä on siellä 17-20 välissä, joilla ei vielä 6 kautta sitten (mielivaltaisesti) ollut mitään asiaa Liigaan.

Sinä tarjoat kyllä kovasti näitä talousmittareita, mutta en ole kanssasi samaa mieltä, että Liigan kilpailuetu muodostuisi sarjan sulkemisesta. Kun viestejäsi lukee niin minulle enemmänkin tulee mieleen protektionismi. Varjellaan kaikella tavalla nykytilannetta, jottei mikään muutu.

Tällä kaudella Liigassa on pelannut 57 U20 pelaajaa, kun kuusi vuotta sitten U20 pelaajia oli 65 kappaletta. Ja vielä prosentteina: 2016-2017 kaudella 12,5% pelaajista oli U20 ja kaudella 2022-2023 11,4%.

 

[Erkka Lapanen]

Liigan tason kannalta, sillä onko Liiga auki vai kiinni, on hyvin pieni merkitys. Nyt kun asia on tapetilla, asiaa liioitellaan kovasti. Ns. hissijoukkueet sulkemista aikanaan vaativat ja nyt samasta suunnasta kuuluu vaatimuksia avata Liiga. Jos Liiga avataan, pitää häntäpään joukkueiden varautua siihen, ettei pitkiä sponsorisopimuksia enää solmita, hallien uudistus, laajennus tai perusparannuskorjauksiin on rahoituksen saaminen nykyistä vaikeampaa ja pidempien pelaajasopimusten tekeminen muuttuu entistä vaikeammaksi. Pitkäjänteinen joukkueen ja organisaation kehittäminen muuttuu mahdottomaksi. Top 10 joukkueille koko asia on yhdentekevä.

 

[peterra]

Liigan tason kannalta, sillä onko Liiga auki vai kiinni, on hyvin pieni merkitys.

Pelaajien kehityksen kannalta on tunnettu asia, että kilpailu sitä yleensä lisää. Kärjistäen pelaajalle on parempi pelata oikealla sarjatasolla isossa roolissa kuin väärällä sarjatasolla liian aikaisin pienessä roolissa. Itse uskon edelleen, että myös bisneksen kasvattamisen mahdollisuudet tulevat sieltä alemmilta sarjatasoilta. Liigan kannattajakunta on vakioitunut jo. Se, että Sport tai KooKoo pelaisivat Mestiksessä toisi sinne merkittävästi lisää kiinnostusta puhumattakaan jostain isommasta seurasta. Mutta jos tässä ajattelussa laitetaan ajatus lukkoon, ettei ajatella pitkällä aikavälillä, joka kattaisi esim. yli 10 vuotta niin sitten kaikissa skenaarioissa ihan varmasti näyttää samalta kuin aina tähänkin asti.

Alussa mikä tahansa uudistus tarkoittaa ihan väistämättä jollekin hirveää määrää lunta tupaan. Laadukasta työtä on tehtävä, jotta homma sujuu. Konkurssitkin ovat mahdollisia. Pitkällä aikavälillä taas koko se suomalainen jääkiekko voi kasvaa ja sitä aktiivisuutta voi löytyä kaukana isoista kaupungeista. Kyllä sitä bisnestä metsässäkin osataan tehdä ja paikalliset saattavat peräti olla valmiita maksamaan siitä. Jos kaikki kasvuedellytykset myös jatkossa ovat TV-sopimuksista kiinni sekä nykyisten joukkueiden uusista halliprojekteista niin vaikea ihan hirmuista kasvua nähdä tulevaksi.

 

[Erkka Lapanen]

Pelaajien kehityksen kannalta on tunnettu asia, että kilpailu sitä yleensä lisää. Kärjistäen pelaajalle on parempi pelata oikealla sarjatasolla isossa roolissa kuin väärällä sarjatasolla liian aikaisin pienessä roolissa.

Näin juuri. Ja jokainen Mestistä pelaava Liigatason pelaaja saa nykyjärjestelyllä näytönpaikan Liigassa, ennemmin tai myöhemmin. Nykyisistä Mestisjoukkueista, vain Espoolla on mahdollisuus kasata joukkue joka taistelisi Liigassa playoffs -paikasta. Muut putoamisesta ja noususta, riippuen siitä kummassa sarjassa minäkin vuonna pelaavat. Liigan sulkemisella suojattiin aikoinaan pienten talousalueiden joukkueiden taloutta.

 

[Pessi78]

Tämä varsinkin viime päivinä ymmärrettävästi kiihtynyt keskustelu Liigan avaamisesta on jossain määrin huvittavilla raiteilla ainakin omasta mielestäni. Liigaa huudetaan auki, mutta mitä se ratkaisisi ilman isompaa sarjauudistusta. Tuohan oli käytössä muutaman vuoden ja ei se tyhjennyksiä täysin poistanut. Aikanaan, kun näitä karsintoja pelattiin ja vain kerran aidosti Mestis-joukkue oli lähellä voittaa. 2006 Jukurit otti käkeen 4-0 Kalpalta tasonmittauksessa. 2010-2013 pelattiin neljät karsinnat ja voitot meni liigaseuroille 16-3.
Ja Mestis on vielä heikentynyt noista ajoista paljon kun parhaat joukkueet on nostettu ja kilpailullisuus tapettu. Joten väitän (harmillisesti ei päästä testaamaan pitääkö paikkaansa), että Saipa tai Sport tyhjennettynäkin voittais Mestis-seuran valitettavasti.

Pelkona itselläni on, että nyt päätetään Liigan ”avaamisesta” ja karsintojen palauttamisesta ilman mitään isompaa remonttia järjestelmään.

 

[totonboset]

Vähemmän joukkueita maksimissaan 14, karsintasarja Ruotsin vanhan mallin mukaisesti joko 4 joukkueella tai 6 joukkueella, 2 tai 3 tippuu ja 2 tai 3 nousee. Sääliplayoffit lopetetaan ja tehdään playoffeihin pääsemisestä entistä haastavampaa kun vain 8 etenee jatkoon. Mestiksen taso tällä nousuun ja Espoolle (+Jokereille) mahdollisuus kilpailla paikasta auringossa. Talousdopingin aika on ohi, tervetuloa terve kilpailu ja mestiksen uusi aika. Voiko kukaan perustella miksi esimerkiksi SaiPan tai Sportin ei pitäisi tällä kaudella olla vaarassa pudota sarjasta? En usko.

Reilu kilpailu ja pienempi joukkuemäärä tuo mukanaan laadukkaampia joukkueita ja tiukempia pelejä. Runkosarjan viimeisistäkin sijoista täytyy kamppailla kovasti, puhumattakaan karsintasarjasta. Karsintasarjan pelit voitaisiin sitoa yhteen Liigan televisio-oikeuksien kanssa ja palkita niihin osallistuvat joukkueet mestiksen puolelta taloudellisesti.

Tottakai nousijaehdokkaiden tulee sitten vanhaan malliin täyttää tietyt ehdot ja hankkia liigalisenssi. Mutta eikö pelkäämisen aika ole ohi. Luulisi, että mukavampi se on seurata SaiPankin kannattajana merkityksellisiä pelejä joissa taistellaan tosissaan, kuin katsoa näitä 8-0 suolistamisia.

 

[totonboset]

Tämä varsinkin viime päivinä ymmärrettävästi kiihtynyt keskustelu Liigan avaamisesta on jossain määrin huvittavilla raiteilla ainakin omasta mielestäni. Liigaa huudetaan auki, mutta mitä se ratkaisisi ilman isompaa sarjauudistusta. Tuohan oli käytössä muutaman vuoden ja ei se tyhjennyksiä täysin poistanut. Aikanaan, kun näitä karsintoja pelattiin ja vain kerran aidosti Mestis-joukkue oli lähellä voittaa. 2006 Jukurit otti käkeen 4-0 Kalpalta tasonmittauksessa. 2010-2013 pelattiin neljät karsinnat ja voitot meni liigaseuroille 16-3.
Ja Mestis on vielä heikentynyt noista ajoista paljon kun parhaat joukkueet on nostettu ja kilpailullisuus tapettu. Joten väitän (harmillisesti ei päästä testaamaan pitääkö paikkaansa), että Saipa tai Sport tyhjennettynäkin voittais Mestis-seuran valitettavasti.

Pelkona itselläni on, että nyt päätetään Liigan ”avaamisesta” ja karsintojen palauttamisesta ilman mitään isompaa remonttia järjestelmään.

Varmasti juuri nyt onkin näin, mutta taloudellinen panos tulee lisääntymään jos siihen on tulevaisuudessa aihetta. Espoo ja Jokerit ainakin ovat varmasti mielellään nostamassa Mestiksen tasoa jos mahdollisuus nousuun on olemassa. Mestis on tuhottu, koska sieltä on nostettu kaikki parhaat joukkueet kabinettipäätöksellä liigaan ja samalla poistettu mahdollisuus muille kilpailla liigapaikasta. Totta se on, että iso remontti vaaditaan, mutta pelkkä avaaminenkin lisää kilpailua ja lopettaa talousdopingin hyödyntämisen suurella todennäköisyydellä.

 

[Juhaht]

Oikea sarjajärjestelmä olisi 12 joukkueen liiga ja 12 joukkueen divari, jota voidaan leikkisästi edelleen kutsua Mestikseksi. 8 parasta pudotuspeleihin molemmissa ja molemmissa 2 alinta karsii.

Tämä ei tule liigan perverssin osakeyhtiömallin takia toteutumaan ikinä, joten kyseisen yhtiön konkurssi tai purkaminen lienee ainoa keino saada muutosta aikaan.

 

[Pessi78]

Oma ehdotukseni sarjajärjestelmäksi jo liki kymmenen vuoden ajan on ollut 10+10 -malli. Kaikki 20 seuraa saman osakeyhtiön alle ja yhteinen tv-soppari, josta A-sarja saa 60% ja B-sarja 40%. 8 pudotuspeleihin, 2 karsimaan b-sarjan 4 parhaan kanssa. B-sarjan viimeinen karsii paras 7-sarjan ns. kolmostason voittajan kanssa ja jos kolmostason joukkue voittaa, sen on lunastettava osakkuus tippujalta, jotta nousu tapahtuu.

20 huippujoukkueeseen Suomessa riittäisi pelaajat ja ennen kaikkea riittävän suuret resurssit paikkakunnilla.

Se miten tuohon päästään on sitten erittäin hyvä kysymys. Veitsellä leikaten ei varmasti tule toteutumaan, mutta teoriassa olisi mahdollista, että nyt päätös ja kolmen seuraavan kauden keskiarvolla joukkueet jaettaisiin a- ja b-sarjoihin. Yhden kauden perusteella tehtävä jako kannustaisi liikaa liialliseen riskinottoon taloudellisesti eikä palkitse pitkäjänteistä työtä.

 

[Kara]

Oma ehdotukseni sarjajärjestelmäksi jo liki kymmenen vuoden ajan on ollut 10+10 -malli. Kaikki 20 seuraa saman osakeyhtiön alle ja yhteinen tv-soppari, josta A-sarja saa 60% ja B-sarja 40%. 8 pudotuspeleihin, 2 karsimaan b-sarjan 4 parhaan kanssa. B-sarjan viimeinen karsii paras 7-sarjan ns. kolmostason voittajan kanssa ja jos kolmostason joukkue voittaa, sen on lunastettava osakkuus tippujalta, jotta nousu tapahtuu.

20 huippujoukkueeseen Suomessa riittäisi pelaajat ja ennen kaikkea riittävän suuret resurssit paikkakunnilla.

Se miten tuohon päästään on sitten erittäin hyvä kysymys. Veitsellä leikaten ei varmasti tule toteutumaan, mutta teoriassa olisi mahdollista, että nyt päätös ja kolmen seuraavan kauden keskiarvolla joukkueet jaettaisiin a- ja b-sarjoihin. Yhden kauden perusteella tehtävä jako kannustaisi liikaa liialliseen riskinottoon taloudellisesti eikä palkitse pitkäjänteistä työtä.

Itse olin aikalailla samoilla linjoilla. Ainoana erona liigassa olisi 12 joukkuetta, mestiksessä 12 ja suomi-sarjassa 12. Jokaisesta sarjasta 10 pudotuspeleihin ja 2 viimeistä karsimaan. Mestiksessä ja Suomi-sarjassa ei pelattaisi finaaleja vaan välierien voittajat pääsisivät suoraan karsintaan.

Tämä sarjamuoto räjäyttäisi merkityksellisien pelien määrään koko Suomessa ja buumeja saataisiin luotua myös pienemmille paikkakunnille.

 

[Spitfire]

Itse olin aikalailla samoilla linjoilla. Ainoana erona liigassa olisi 12 joukkuetta, mestiksessä 12 ja suomi-sarjassa 12. Jokaisesta sarjasta 10 pudotuspeleihin ja 2 viimeistä karsimaan. Mestiksessä ja Suomi-sarjassa ei pelattaisi finaaleja vaan välierien voittajat pääsisivät suoraan karsintaan.

Tämä sarjamuoto räjäyttäisi merkityksellisien pelien määrään koko Suomessa ja buumeja saataisiin luotua myös pienemmille paikkakunnille.

Aika paljon hankalampi tuollainen 12+12 järjestelmä olisi saada käytännössä onnistumaan kuin 10+10. Jos nykyisestä Liigasta jaetaan 12 joukkuetta parempaan sarjaan ja 3 joukkuetta 9 Mestis-seuran kanssa alempaan sarjaan, niin kakkostasosta tulee aika todennäköisesti nykyisen Mestiksen kaltainen heikko sarjataso. Jos Liigasta siirrettäisiin 5 seuraa alempaan tasoon 5 parhaimman Mestis-seuran kanssa, niin toinenkin taso voisi olla kiinnostava sarja eikä "Mestis".

 

[Lystikäs]

Itse olin aikalailla samoilla linjoilla. Ainoana erona liigassa olisi 12 joukkuetta, mestiksessä 12 ja suomi-sarjassa 12. Jokaisesta sarjasta 10 pudotuspeleihin ja 2 viimeistä karsimaan. Mestiksessä ja Suomi-sarjassa ei pelattaisi finaaleja vaan välierien voittajat pääsisivät suoraan karsintaan.

Itse päästäisin vain 8 parasta pudotuspeleihin. 9 ja 10 lähtisivät lomille. 11 ja 12 karsisivat. 10 joukkueen pudotuspelit vähentäisivät liian paljon sarjapelien merkitystä yläpäässä, jos osa alemman kastin joukkueista jää tarpeeksi paljon jälkeen. Erillinen pudotuspeli- ja karsintaviiva loisivat enemmän merkitystä peleille.

 

[Binisteri]

*teksti*

Viime vuosikymmenestä budjetit ovat polkeneet käytännössä paikallaan. Tämän vanhahkon uutisen pitäisi vielä olla Liigalle eduksi, kun ei pääse kriisien piikkin pistämään mitään.

Liigan pelaajabudjetit polkevat paikoillaan

Liigan pelaajabudjetit ovat lähes koko 2010-luvun pysyneet paikoillaan. Kasvua ei ole Jokerien lähdön jälkeen tapahtunut käytännössä lainkaan.

www.jatkoaika.com

Yhtäkkiä "rahavirtojen kasvu" sarjaan ei olekaan jäätävässä kasvussa, vaikka joukkueita onkin enemmän. Tähän vielä KHI:n kehitys kyytipojaksi, niin käytännössä budjetit ei ole edes sen tahdissa kasvanut.

Kauppatieteiden perusteet hallitsevana varmaankin tiedät, että avoimet markkinat sekä kilpailu luovat parhaat edellytykset kasvulle, toisin kuin Liigan nykyinen sosialismin ihannekuvaksikin luonnehdittava formaatti, jossa kilpailua ei ole tai varsin niukasti, sekä alalle tulo on lähes mahdotonta.

Itse en jaksa uskoa, että Liiga on tullut tuotteensa elinkaaressa siihen pisteeseen, että pitäisi olla noin konservatiivinen lähestyminen. Nykyinen formaatti suojelee toki muutamia seuroja, mutta kuten kauppatieteiden perusteissakin kerrotaan, että heikot putoavat pois vapaassa markkinassa, jolloin vahvempia tulee tilalle. Nykyinen järjestelmän mahdollistama pinnalla pysyminen itseasiassa vääristää markkinaa tässä tapauksessa. Jos tähtäimessä on olla Euroopan ykkössarja, niin tuolloin tämä ei riitä. Mikä on se valtti, että yhtäkkiä tämä sarja olisi niin paljon kiinnostavampi, kun tuote on käytännössä vuodesta toiseen sama? Mikä tuo sitä uutta kassavirtaa joukkueille enää, kuten graafimmekin sen osoittaa, että sitä ei ole tullut lisää?

Kun Liigan nykyinen ulosanti tuotteesta on, että tästä ei enää paremmaksi pääse, niin ei se myöskään sitä uutta rahaa tuo. Olemme siis käytännössä tuotteen elinkaarella palvelutoiminnan sekä hävittämisen välissä, koska kassavirrat eivät enää kasva tai ovat laskemassa?

Suljetulla sarjalla voi perustella toki löysästi mestaruuksien ja mitalien jakautumisen, mutta entä jos se onkin juniorituotannon sekä yleisen ammattitason paraneminen ajan myötä? Peruspelaaja nykypäivänä on huomattavasti tasokkaampi kuin 20 vuotta sitten ja sitä kutsutaan lajikehitykseksi. Ihan samalla tavalla suljetun sarjan aikana tosin on samat joukkueet pääosin ovat pyörineet välierissä. Että se siitä näkemyksen tukemisesta.

 

[mesag]

@Binisteri Kauppatieteen perusteet ymmärtävänä varmaan myös tiedät sen, että Suomen talouskasvu finanssikriisin jälkeen on ollut ihan Euroopan pohjasakkaa. Kun ei talous koko Suomessa kasva, niin ei ole myöskään ihme, etteivät seurojen budjetit kasva. Suomi on maana suhteellisen varakas, mutta kansalaiset ovat varsinkin länsimaiden mittakaavassa köyhiä. Ei se raha tyhjästä tule.

 

[Binisteri]

@Binisteri Kauppatieteen perusteet ymmärtävänä varmaan myös tiedät sen, että Suomen talouskasvu finanssikriisin jälkeen on ollut ihan Euroopan pohjasakkaa. Kun ei talous koko Suomessa kasva, niin ei ole myöskään ihme, etteivät seurojen budjetit kasva. Suomi on maana suhteellisen varakas, mutta kansalaiset ovat varsinkin länsimaiden mittakaavassa köyhiä. Ei se raha tyhjästä tule.

Aivan eli kassavirrat ei ollutkaan kasvussa? Huomasit varmaan alkuperäisen tarinankertojan viestin, johon vastasin?

Makrotalouden suunnat ovat eri topiikki keskusteltavaksi ja niistä olemme varmasti samaa mieltä, että nykyinen Suomen talouspohja on kestämättömällä kannalla ollut ties kuinka kauan. Nyt kuitenkin puhutaan jo aivan eri asiasta kuin mistä alunperin puhuttiin ja mennään enemmän offtopicin puolelle.

Eli olet siis samaa mieltä, että budjetit eivät ole kasvaneet ja käyttämällä kauppatieteiden perusteita argumenttina alunperinkin on itseasiassa vastaan markkinatalouden fundamentteja?

 

[Virhimon Koppi]

Viimeisen kymmenen vuoden aikana budjetit ovat polkeneet käytännössä paikallaan. Tämän vanhahkon uutisen pitäisi vielä olla Liigalle eduksi, kun ei pääse kriisien piikkin pistämään mitään.

Liigan pelaajabudjetit polkevat paikoillaan

Liigan pelaajabudjetit ovat lähes koko 2010-luvun pysyneet paikoillaan. Kasvua ei ole Jokerien lähdön jälkeen tapahtunut käytännössä lainkaan.

www.jatkoaika.com

Yhtäkkiä "rahavirtojen kasvu" sarjaan ei olekaan jäätävässä kasvussa, vaikka joukkueita onkin enemmän. Tähän vielä KHI:n kehitys kyytipojaksi, niin käytännössä budjetit ei ole edes sen tahdissa kasvanut.

Kauppatieteiden perusteet hallitsevana varmaankin tiedät, että avoimet markkinat sekä kilpailu luovat parhaat edellytykset kasvulle, toisin kuin Liigan nykyinen sosialismin ihannekuvaksikin luonnehdittava formaatti, jossa kilpailua ei ole tai varsin niukasti, sekä alalle tulo on lähes mahdotonta.

Itse en jaksa uskoa, että Liiga on tullut tuotteensa elinkaaressa siihen pisteeseen, että pitäisi olla noin konservatiivinen lähestyminen. Nykyinen formaatti suojelee toki muutamia seuroja, mutta kuten kauppatieteiden perusteissakin kerrotaan, että heikot putoavat pois vapaassa markkinassa, jolloin vahvempia tulee tilalle. Nykyinen järjestelmän mahdollistama pinnalla pysyminen itseasiassa vääristää markkinaa tässä tapauksessa. Jos tähtäimessä on olla Euroopan ykkössarja, niin tuolloin tämä ei riitä. Mikä on se valtti, että yhtäkkiä tämä sarja olisi niin paljon kiinnostavampi, kun tuote on käytännössä vuodesta toiseen sama? Mikä tuo sitä uutta kassavirtaa joukkueille enää, kuten graafimmekin sen osoittaa, että sitä ei ole tullut lisää?

Kun Liigan nykyinen ulosanti tuotteesta on, että tästä ei enää paremmaksi pääse, niin ei se myöskään sitä uutta rahaa tuo. Olemme siis käytännössä tuotteen elinkaarella palvelutoiminnan sekä hävittämisen välissä, koska kassavirrat eivät enää kasva tai ovat laskemassa?

Suljetulla sarjalla voi perustella toki löysästi mestaruuksien ja mitalien jakautumisen, mutta entä jos se onkin juniorituotannon sekä yleisen ammattitason paraneminen ajan myötä? Peruspelaaja nykypäivänä on huomattavasti tasokkaampi kuin 20 vuotta sitten ja sitä kutsutaan lajikehitykseksi. Ihan samalla tavalla suljetun sarjan aikana tosin on samat joukkueet pääosin ovat pyörineet välierissä. Että se siitä näkemyksen tukemisesta.

Otetaanpa vielä vertailu kuluva kausi vs. kausi 19-20 vs. 2010-luku (ka.)

KAUSI	PALKAT (budj.)
2022-2023	34,9
2019-2020	32,85
2010-luku ka.	31,31

Ja vielä joukkuettain.

JOUKKUE	2022-2023	2019-2020	2010-LUKU ka.
HIFK	3 000 000	3 300 000	3 070 000
HPK	1 900 000	1 750 000	1 700 000
ILVES	2 800 000	2 200 000	1 740 000
JUKURIT	1 750 000	1 500 000	1 400 000
JYP	2 300 000	2 150 000	2 340 000
KALPA	1 950 000	2 200 000	2 160 000
KOOKOO	1 850 000	1 700 000	1 600 000
KÄRPÄT	3 000 000	3 000 000	2 980 000
LUKKO	2 900 000	2 500 000	2 630 000
PELICANS	2 300 000	1 900 000	1 910 000
SAIPA	1 900 000	1 900 000	1 680 000
SPORT	1 850 000	1 600 000	1 600 000
TAPPARA	2 950 000	2 850 000	2 430 000
TPS	2 450 000	2 400 000	2 110 000
ÄSSÄT	2 000 000	1 900 000	1 930 000
YHT.	34 900 000	32 850 000	31 310 000

Lievää kasvua havaittavissa kokonaisuudessaan pelaajabudjettien osalta.

TOP-3 nousut 20-21 vs. 22-23
ILVES +600 000
LUKKO +400 000
PELICANS +400 000

TOP-3 nousut 2010-luku vs. 22-23
ILVES +1 060 000
TAPPARA +520 000
PELICANS +390 000

TOP-3 laskut 20-21 vs. 22-23
HIFK -300 000
KALPA -250 000
SAIPA & KÄRPÄT +/- 0

TOP-3 laskut 2010-luku vs. 22-23
KALPA -210 000
HIFK -70 000
JYP -40 000

 

[A.P.Järvi]

KalPan urheilutoimenjohtaja Anssi Laine kertoi kaksi viikkoa sitten Veljcastin haastattelussa, että ennen kautta ilmoitettavat pelaajabudjetit ovat uutisarvoltaan "osastoa Aku Ankka" eikä niillä luvuilla ole juurikaan tekemistä todellisuuden kanssa. Laineen mukaan suurimpien seurojen pelaajabudjetti on tällä kaudella yli neljä miljoonaa ja mukana on useita yli kolmen miljoonan joukkueita. Useat seurat ovat nostaneet pelaajabudjettiaan ja tehneet niin vielä kauden aikana. (YouTube-haastattelu kokonaisuudessaan on kuunneltavissa täällä. Mainitut lainaukset ja referoinnit alkavat noin kohdasta 47.20.)

 

[Virhimon Koppi]

KalPan urheilutoimenjohtaja Anssi Laine kertoi kaksi viikkoa sitten Veljcastin haastattelussa, että ennen kautta ilmoitettavat pelaajabudjetit ovat uutisarvoltaan "osastoa Aku Ankka" eikä niillä luvuilla ole juurikaan tekemistä todellisuuden kanssa. Laineen mukaan suurimpien seurojen pelaajabudjetti on tällä kaudella yli neljä miljoonaa ja mukana on useita yli kolmen miljoonan joukkueita. Useat seurat ovat nostaneet pelaajabudjettiaan ja tehneet niin vielä kauden aikana. (YouTube-haastattelu kokonaisuudessaan on kuunneltavissa täällä. Mainitut lainaukset ja referoinnit alkavat noin kohdasta 47.20.)

Sinänsä kuitenkin vertailukelpoisia, koska ovat ne aiemminkin poikenneet toteutuneesta. Useimmiten ylöspäin, joskus jopa alaspäin. Arviolla on arvion arvo. Toteumaa toki mielelläni vertailisin jos data olisi käytettävissäni.

 

[Jan Snopek]

Oma ehdotukseni/unelmani (joskaan ei realistinen) sarjajärjestelmien suhteen:

Liiga (12 joukkuetta)
Runkosarjan sijoitukset 1-8 - Perinteiset pudotuspelit paras seitsemästä
Runkosarjan sijoitus 9 - Ei pudotuspeleihin, mutta ei joudu karsintoihin
Runkosarjan sijat 10-11 - Pudotuspelityyppiset karsinnat 2 Mestis-joukkueen kanssa, joiden voittaja saa Liiga-paikan tulevalle kaudelle
Runkosarjan sija 12 - Putoaminen suoraan Mestikseen

Mestis (12 joukkuetta, sama sarjajärjestelmä kuin Liigassa)
Pudotuspelien voittaja (mestari) nousee suoraan Liigaan
Pudotuspelien sijat 2-3 (finaalin häviäjä ja pronssiottelun voittaja) - Pudotuspelityyppiset karsinnat 2 Liiga-joukkueen kanssa, joiden voittaja saa Liiga-paikan tulevalle kaudelle
Runkosarjan sijat 10-11 - Pudotuspelityyppiset karsinnat 2 Suomisarja-joukkueen kanssa, joiden voittaja saa Mestis-paikan tulevalle kaudelle
Runkosarjan sija 12 - Putoaminen suoraan Suomisarjaan

Tässä järjestelmässä kilpailu ja panos säilyisi kaikilla joukkueilla sarjan loppuun asti. Riittävä osuus (1/3) jäisi kuitenkin pudotuspelien ulkopuolelle. Joukkuemäärät olisivat maltilliset, joten taso pysyisi riittävän korkealla. Nousumahdollisuudet olisivat riittävät, jotta kiinnostavuus säilyy jokaisella sarjatasolla.

 

[RetroRenttu]

Tällä hetkellä liputtaisin 12+10 sarjajärjestelmän puolesta. Mediarahan jako 1,5milj - 0,5milj sarjojen välille. Näin saataisiin vähiten kivuttomasti synnytettyä Suomeen toinen ammattilais sarja Liigan sisälle, eikä televisio oikeuksiin/rahoihin tarvitsisi tehdä suuria muutoksia kokonaisuudessaan. Tämä tukisi nuorten pelaajien kehittymistä myös ihan U20 maajoukkuetta myöten, kun pelaajan sen hetkiseen kehityskaareen sopivia pelipaikkoja olisi tarjolla kahdella ammattilaistasolla.

Serojen kannalta tämä olisi myös suhteellisen hyvä kompromissi, koska sarjojen välille pystyisi järjestämään karsintoja sekä kauden aikaisia keskinäisiä otteluita, kun tasoerot eivät olisi niin massiiviset kuin nykyisen Liiga ja Mestiksen.

Miksi ihmeessä pitäsi ampua Liigan kilpailukykyä nilkkaan pienentämällä Liigaseurojen tuloja entisestään kilpailussa SHL:ää, NLA:ta ja DEL:ä vastaan?

Täysin järjetöntä.

SHL seura saa 4,5M€ /kausi TV rahaa, Liigaseura sen 1,3M€ ja tämäkin siis nyt uudella lähes tuplaten isommalla sopparilla kuin edellinen. Liiga on jo nyt palkanmaksukyvyltään isojen kiekkosarjojen hännillä ja tällä haluttas siitäkin rahasta antaa kyläseuroille? Juuri siksi Liiga on aikanaan perustettu, ettei kyläseurat häröile päätöksissä, jotka ei niille kuulu.

Olitkohan sisäistänyt viestiäni kunnolla, koska ehdottamassani mallissa ei yksittäisiltä pääsarjaan jääviltä seuroilta olisi tarkoitus vähentää senttiäkään mediarahasta. Vaan jakaa tuo (ymmärtämäni) 23milj€ mediaraha potti 1,5milj€ per "A" Liigan seura ja 0,5milj€ per "B" Liigan seura eli 12x1,5=18milj sekä 10x0,5=5milj. Verraten nykyiseen 15 joukkueen yhteen liigaan jossa jokainen saa tuon noin.1,5milj€.

Itseä kiinnostaa onko 15 joukkueen Liiga tosiaan kilpailykykyisempi esimerkiksi Shl;ään verrattunu kuin tuo mallini 12 joukkueen "A" Liiga "B" liigan kirittäessä taustalla.

 

[Leipuri]

Olitkohan sisäistänyt viestiäni kunnolla, koska ehdottamassani mallissa ei yksittäisiltä pääsarjaan jääviltä seuroilta olisi tarkoitus vähentää senttiäkään mediarahasta. Vaan jakaa tuo (ymmärtämäni) 23milj€ mediaraha potti 1,5milj€ per "A" Liigan seura ja 0,5milj€ per "B" Liigan seura eli 12x1,5=18milj sekä 10x0,5=5milj. Verraten nykyiseen 15 joukkueen yhteen liigaan jossa jokainen saa tuon noin.1,5milj€.

Itseä kiinnostaa onko 15 joukkueen Liiga tosiaan kilpailykykyisempi esimerkiksi Shl;ään verrattunu kuin tuo mallini 12 joukkueen "A" Liiga "B" liigan kirittäessä taustalla.

Epäilen vähän että TV yhtiö tuohon suostuisi, miks ihmeessä maksaisivat tuon puol milliä alemman sarjan joukkueille.